Ideointia, kokeilua ja tutkimista – kokemuksia demokratiarobotin kehittämiskurssilta

Papereita ja kyniä

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on tärkeä tavoite yhteiskunnassa. Olisiko roboteista välineiksi tähän? Mitä nuoret itse ovat mieltä?

Juniversityn ja RoboCivics-tutkimushankkeen yhteistyönä toteutettiin keväällä 2022 Demokratiarobotin kehittäminen -kurssi, jossa yhdistettiin ihmiskeskeistä suunnittelua, robotiikkaa ja yhteiskunnallisia teemoja. Aiheen parissa työskenneltiin pienryhmässä reilun neljän viikon aikana kahdeksassa 1,5–2 tunnin mittaisessa työpajasessiossa.

Mielikuvituksellisista ideoista kansalaisaloiterobottiin

Kurssin ensimmäisillä kokoontumiskerroilla tutkijat ja kurssin ohjaajat Kirsikka Kaipainen ja Salla Jarske kuuntelivat kurssilaisten omia näkemyksiä nuorten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja sen haasteista. Nuoret esittivät teemaan liittyviä robotti-ideoita ja keskustelivat robotiikan mahdollisuuksista yleisemmin tutkijoiden kanssa. Mielikuvituksen annettiin lentää ja esitettiin villejäkin ideoita. Toisaalta pohdittiin ideoiden toteutuskelpoisuutta ja esitettiin kriittisiä huomioita niiden toimivuudesta ja sopivuudesta nuorten toimintaympäristöihin.

Viimein jatkoon pääsi robotti-idea, jonka vaikutus ja toteutuskelpoisuus arvioitiin yhdessä parhaaksi: kansalaisaloitteille näkyvyyden tuominen robotin avulla. Nuoret totesivat myös, että aloitteiden allekirjoittamista voisi helpottaa robotin avulla. Ideaa tarkennettiin pohtimalla, millaisia aloitteita robotti näyttäisi ja millä perusteella ne valikoituisivat. Keskustelujen aikana päästiin yhteisymmärrykseen robotin mahdollisista hyödyistä ja ongelmista. Tutkijoiden ja nuorten välinen keskustelu oli antoisaa ja leppoisaa.

Nuoret pääsivät robotteihin fyysisesti käsiksi RoboStudiossa, joka sijaitsee Hervannan kampuksen Tietotalon tiloissa. RoboStudiossa tutustuttiin erilaisiin robottimalleihin, joiden kanssa nuoret kokeilivat vuorovaikutusta sekä pienimuotoista ohjelmointia. RoboStudion vetäjä Aino Ahtinen vieraili yhdellä kokoontumiskerralla ja tutustutti nuoret myös robottien tietoturva-asioihin. Väitöskirjatutkija Aparajita Chowdhury puolestaan avusti robottien ohjelmoinnissa.

Erilaisia robotteja
RoboStudion robotit odottamassa käyttöönottoa.

Tutkijat tutustuttivat nuoret ihmiskeskeisen suunnittelun käytäntöihin mm. tekemällä yliopiston tiloissa pienimuotoista käyttäjähaastattelua sekä ympäristön tarkastelua. Tavoitteena oli selvittää, mitä yliopisto-opiskelijat olivat ideasta mieltä, ja mihin robotti kannattaisi sijoittaa. Nuoret pääsivät miettimään robotille sopivaa ulkomuotoa ja käyttäytymistapoja sekä suunnittelemaan, mitä ihmisen ja robotin vuorovaikutuksen aikana tapahtuisi. Näitä asioita kirjattiin Minja Axelssonin toteuttamiin suunnittelupohjiin.

Lopuksi robotti-ideasta toteutettiin kevyt prototyyppi Temi-malliseen robottiin. Robotti vietiin yliopiston käytävälle, jossa yhdessä havainnoitiin robottia lähestyvien ihmisten reaktioita. Samalla nuoret itse testasivat robottia, miettivät parannusehdotuksia ja tekivät nopeaa iterointia Temin käyttöliittymän sekä Figma-työkalun avulla.

Palautetta ja kehitysehdotuksia

Kurssipalaute oli myönteistä. Nuoret kokivat oppineensa kurssin aikana, että robotin suunnittelu ei ole suoraviivainen prosessi, vaan se vaatii useiden näkökulmien huomiointia ja erilaisia kokeiluja. Kurssin aikana myös opittiin, että robotiikan kanssa työskentely sisältää paljon teknisiä haasteita, jotka eivät liity suoranaisesti ohjelmointiin. Osallistujat pohtivat, että heidän suhtautumisensa robotiikkaan muuttui kurssin myötä aavistuksen verran kriittisemmäksi. He kokivat myös, että oli tärkeää saada ideoida robottia ja miettiä eri ideoita tarpeeksi pitkään, ennen kuin päädyttiin varsinaiseen konseptiin. Yleisellä tasolla kurssi koettiin virkistävänä tekemisenä: ”Oli kivaa ja mukavaa vaihtelua arkeen”.

Kehitysehdotuksiakin toki saatiin kurssia koskien. Osallistujien kesken olisi esimerkiksi hyvä jakaa tarkemmat roolit erilaisten kiinnostusten ja vahvuuksien pohjalta, jotta heillä olisi joka kerralla koko ajan mielekästä puuhaa.

Kurssi oli myös meille tutkijoille innostava ja antoisa kokemus, koska pääsimme kuulemaan nuorten ajatuksia syvällisesti ja oppimaan lisää tutkimusaiheesta. Myös kurssin tuotoksena syntynyt aloiterobotti on kiinnostava ja jatkamme sen kehittämistä ja tutkimista tavalla tai toisella. Nuorten idean mukaan robottia voisi joustavasti soveltaa muuhunkin kuin kansalaisaloitteisiin, esimerkiksi koululla oppilaiden omien kehitysehdotusten näkyväksi tekemiseen.

RoboCivics -hankkeen päätavoite on tuottaa uutta tietoa sosiaalisten robottien vuorovaikutustavoista, jotka kannustavat nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hankkeen tulokset luovat tieteellisen pohjan tälle uudelle aiheelle ja kehittävät sosiaalisten robottien ihmiskeskeistä suunnittelua.

Hankkeen verkkosivut: https://projects.tuni.fi/robocivics/

Teksti ja kuvat: Kirsikka Kaipainen ja Salla Jarske, Ihmiskeskeisen teknologian tutkimusryhmä, Tietotekniikan yksikkö, Tampereen yliopisto