Informaatiotutkimus
Informaatiotutkimus on verrattain nuori, reilu satavuotias ala ja tuntuu olevan alati murroksessa kehittyvän teknologian tuomien muutosten myötä. Työtavat ja -tehtävät muuttuvat, ”vanhentuneita” töitä hiipuu pois ja uusia tulee tilalle vastaamaan modernien organisaatioiden tarpeita. Aikoinaan Tampereen yliopistossa opetettiin ”kirjastotiedettä ja informatiikkaa”, mutta koulutus täälläkin kehittyy työkentän ja -markkinoiden matkassa. Samalla jo olemassa olleet, rinnakkaiset voivat yhdistyä tai yksi ala hajota useammaksi kehityksen myötä. Lisäksi alan sisällä tapahtuva tutkimus muuttaa kentän horisonttia. Kaikki tämä huomioon ottaen ei siis ole ihmekään, että myllerryksessä yksi suuri ja yhtenäinen valtaväylä informaatiotutkimukselle ei ole vielä löytynyt, tai sivupolkuja ainakin riittää muillekin jaettavaksi asti.
Nykyisellään informaatiotutkimus tunnetaan yleisimmin ”sinä kirjasto- ja arkistoalana”, varsinkin noille aloille töihin pyrkivien keskuudessa. Uusilta opiskelijoilta kysyttäessä etenkin kirjastotyöt ovat vetäneet opiskelemaan. Tämän suhteellisen pienen ryhmän ulkopuolella informaatiotutkimus ja sen opinnot ovat melko tuntemattomat (sisältö on edelleen yleinen kahvipöytäkeskustelun aihe vanhempieni luona vieraillessa…). Johtuupa tämä verrattainen vieraus sitten siitä, että sisäisestikin vähän hämmentynyt ala ei kykene aina viestimään itsestään tehokkaasti ulospäin, alan suhteellisesta pienikokoisuudesta tai jostakin muusta, se tekee selvää hallaa informaatiotutkimuksen mukanaan tuomille muille mahdollisille, usein hyvinkin monimuotoisille uramahdollisuuksille. Informaatikot, muut ”informaatioalan ammattilaiset” ja sekatyöläisetkin ovat monet kouluttautuneet jossakin, osa myös meillä.
Tämän pläjäyksen jälkeen kysymys kuuluukin: mitä me sitten oikein opiskelemme? Tutustutaan seuraavaksi hieman informaatiotutkimuksen opintojen sisältöön Tampereen yliopistossa tai ainakin siihen, miltä ne näyttävät minun vinkkelistäni.
Perusopinnot
Informaatiotutkimus on yksi neljästä opintoalasta (yhdessä mediatutkimuksen, journalistiikan ja viestinnän kanssa), jotka muodostavat Viestinnän monitieteisen kandidaattiohjelman (VIMO). Näissä pääaineissa kaikilla on samat perusopinnot, toisin sanoen kurssit, jotka johdattelevat pääaineiden ydinteemoihin. Kursseja on viisi: yksi jokaisen aineen puolesta sekä akateemiseen tutkimuksentekoon tutustuttava ryhmätyöprojekti. Kurssit ovat oivia ensiaskeleita opinnoissa ja saattaapa niistä saada myös inspiraatiota sivuainevalintojen pohtimiseen.
Aineopinnot
Aineopintokursseilla sukelletaan kullakin hieman syvemmälle johonkin tiettyyn informaatiotutkimuksen osa-alueeseen. Kursseja on muun muassa tiedon- ja asiakirjahallinnasta, informaatioarkkitehtuurista ja palvelumuotoilusta, kirjastoalan ja -työn nykytilasta ja kehityksestä sekä työelämän eri mahdollisuuksista informaatikon näkökulmasta. Lisäksi kandidaatin tutkintoon kuuluu pakollinen työharjoittelu, joka toimii hyvänä vastapainona muuten melko teoriapainotteisille opinnoille. Nämä kaikille pakolliset kurssit maalaavat opiskelijoille selkeämpää kuvaa informaatiosta kokonaisuutena ja avaavat jatko-opiskelumahdollisuuksia. On hyvä pitää mielessä (niin hyvässä kuin pahassa), ettei yhden tai muutamankaan kurssin käyminen vielä tee ihmisestä alan asiantuntijaa. Kiinnostuksen mukaan syventäviä ja valinnaisia opintoja valitsemalla voi kukin hieman erikoistua tahtomaansa suuntaan.
Sivuaineopinnot
Itse lähes täysin vapaasti valittavia opintoja eli niin sanottuja ”sivuaineopintoja” kuuluu informaatiotutkimuksen kandidaatintutkintoon yllättävän paljon, yhteensä jopa 70 opintopistettä, joka vastaa vajaata 40 % opinnoista. Tarjonta Tampereen yliopistossa on myös todella laaja; monella on tapana sanoa, että melkein mitä vain voit ottaa, kunhan et lue sivuaineena lääkäriksi. Sivuaineita voi lukea yhtä tai useampaa, kuitenkin vähintään yhdestä alasta tulee suorittaa hieman laajempi kokonaisuus. Vapaasti valittavat opinnot ovat oiva tapa seurata pääaineen lisäksi muita mielenkiinnon kohteita, ja näiden sekä mahdollisten uratavoitteiden kanssa kehittää itseään ja erikoistua ammattilaisena. Esimerkiksi itselläni valinta osui tietojenkäsittelytieteeseen, mutta muiden alan opiskelijoiden valitsemien kurssien joukossa tiedän olleen esimerkiksi kauppa- ja yhteiskuntatieteitä, historiaa, kirjallisuusopintoja, kieliä, filosofiaa, matematiikkaa ja tietenkin jo edellä mainittuja muita VIMO-aloja. Vain oma luovuus ja opetustarjonta ovat rajana!
Muut yhteiset opinnot
Kaiken tämän lisäksi tutkintoon kuuluu opintoja, jotka ovat yhteisiä sekä VIMO:n opintosuuntien että monien muidenkin aineiden opiskelijoiden kanssa. Näihin kuuluu muun muassa tutkintoihin pakollisina kuuluvat kielikurssit, tieteenetiikkaa, tutkielman tekoon valmistavia opintoja (esimerkiksi tilastotiede, tieteellinen kirjoittaminen, asiantuntijan puheviestintä…) sekä tietenkin opintojen ohjausta ryhmissä sekä opettajatuutorin kanssa one-on-one.
Opintokokonaisuus voi varsinkin ulkoapäin katsottuna vaikuttaa hankalalta hahmottaa, minkä vuoksi erityisesti juuri opintojen ohjaus ja oma opettajatuutori ovat valtavan arvokas resurssi opiskelijalle. Mikäli jokin mietityttää, apua pyytäessä yliopistolla on paljon asiantuntevia ihmisiä valmiina auttamaan. Opintoja tukevat kurssit ovatkin ainakin omasta mielestäni arvoltaan paljon puhuttua suurempia ei vain opintojen, vaan myös tulevaisuuden- ja urasuunnittelun kannalta.
Valmistuttua
Paljon puhetta ”informaatikoista”, ”informaatioalan ammattilaisista” ja jopa freelancereista. Mutta mitä näillä tarkoitetaan informaatiotutkimuksen kontekstissa ja mihin alaa opiskelleena lopulta voidaankaan päätyä? Kurkataan hieman sivustolle töissä.fi (joka on muutenkin suuntaa antavana resurssina näppärä, jos on pohtimassa opiskelua tai ammatinvaihtoa!).
Informaatiotutkimusta opiskelleet työllistyvät useimmiten julkiselle sektorille ja oppilaitoksiin. Alaa ei tunneta kirjasto- ja tiedonhallintatöistä turhaan: ne näyttelevät suurta osaa valmistuneiden työllistäjistä ja tarjoavat jo itsessään laajan skaalan erilaisia uramahdollisuuksia kohdeorganisaatiosta riippuen. Vaihtelua alan yksipuoliseen julkisivuun tuovat ainakin grafiikan takana olevassa kyselyssä vähemmän edustettuina olevat työtehtävät. Mukana on esimerkiksi ohjelmisto-, web- ja pelisuunnittelijoita ja -kehittäjiä, tiedottajia, it-asiantuntijoita, opettajia, amanuensseja, ja onpa mukaan livahtanut yksi DJ:kin.
Mitä erikoisemmaksi uratavoitteet kaartavat, sitä suurempi merkitys on koulutuksessa omalla aktiivisuudella ja sivuainevalinnoilla tukemassa kehitystä kohti toivottua suuntaa. Samalla kannattaa muistaa, että kuten on jo muutamaan otteeseen mainittu, alan työkenttä on teknologian kehittyessä alati kasvava ja kehittyvä. Uusia työtehtäviä syntyy tarpeen mukaan, ja jatkuva uuden opettelu ja ammattitaitojen petraaminen ovat paikallaan muutosten perässä pysymiseksi jo aiemmin valmistuneillekin osaajille.
Lopuksi
Tässä siis pintapuolinen katsaus informaatiotutkimuksen opiskeluun, omien linssieni läpi katsottuna. Vielä muutama sana näin loppuun. Opiskelu on loppupelissä meille kaikille melko erilainen, paikoin henkilökohtainen kokemus. Kaikki tuovat kursseille mukanaan omat elämänkokemuksensa, ja opiskelijat ovat opinnoissa tällä tavoin suuressa osassa luomassa sekä omaa että muiden kurssikokemusta. Yhdessä tekeminen ja vuoropuhelu kurssin sisällöistä ovat avainasemassa opiskelua, sekä opettajan ja opiskelijoiden välillä, että opiskelijoiden keskinäisessä keskustelussa. Yhdessä tehden kehittyy parhaiten, usein kokeilun ja erehdyksen kautta.
Tärkeä osa koulutusta on itse kurssien sisältöjen lisäksi omien kriittisten ajattelu-, arviointi- ja argumentointitaitojen kehittäminen opintojen rinnalla. Samoin kun kurssien ja tutkintojen sisällöt mukautuvat tutkimukseen, ympäröivään maailmaan ja sen kehitykseen, kannattaa yksilönkin osata arvioida itseään ja taitojaan. Yliopisto-opinnot itsessään eivät tee sitä kenenkään puolesta, mutta osoittavat vähintäänkin tietä ja antavat monipuoliset eväät polulle.
Kouluttautuminen kannattaa, tuu mukaan 😉
Käy tutustumassa informaatiotutkimuksen opintoihin tarkemmin Tampereen yliopiston sivuilla tästä.
Opiskelun iloa toivottaa,
Vilma Manunen, neljännen vuoden opiskelija Tampereen yliopistosta
***********************
Tiesitkö, että viestinnän opintoihin pääset kurkkaamaan myös animaation ja podcastien muodossa? Löydät animaation Juniversityn YouTubesta ja podcasteja pääset kuuntelemaan täältä. Animaatiovideolla äänessä on Lotta, joka opiskelee kolmatta vuotta viestintää Tampereen yliopistossa. Videossa pohditaan, mitä on viestintä ja miksi sitä opiskellaan yliopistossa? Entä miten sitä pääsee opiskelemaan ja millaisia opinnot ovat?
Podcasteissa pääset kuulemaan viestinnän ja mediatutkimuksen opiskelusta Tampereen yliopistossa. Jaksojen aikana kuulet mediatutkimuksen opiskelijoiden Mariannan, Miron ja Paulan mielenkiintoisia kokemuksia opiskelustaan Tampereen yliopistossa.
Blogiteksti, animaatio ja podcastit on tuotettu osana Viestinnän monitieteisen opintokokonaisuuden Työelämä- ja asiantuntijuusprojektia.