Sote-ekosysteemi

Sote TKI-ekosysteemin määritelmä

  • Kirjallisuus määrittelee monia erilaisia ekosysteemejä ml. start-up- entrepreneurial, innovaatio jne. Käytetty konsepti viittaa siihen, mihin ekosysteemin toiminta tähtää tai millaista toimintaa se tukee.
  • Kirjallisuus keskittyy erityisesti ekosysteemin toimijoihin ja ”välttämättömyyksiin”, mutta toimijoiden välinen vuorovaikutus on jäänyt vähemmälle huomiolle
  • Ekosysteemin toimijoihin lukeutuvat (sekä olemassa olevat että potentiaaliset)
    • organisaatiot (esim. yritykset, yhdistykset, bisness enkelit, pankit)
    • instituutiot (esim. korkeakoulut, julkiset toimijat, rahoittajat)
    • käyttäjät ja asiakkaat
    • prosessit, jotka synnyttävät ja tukevat uusia palveluita ja tuotteita (ml. tiedepuistot, inkubaattorit ja kiihdyttämöt),

⇒ jotka virallisesti ja epävirallisesti tukevat sote-kehittämistä ja toimijoiden vuorovaikutusta ja törmäämistä ja sote-palveluiden kehittämistä paikallisessa ympäristössä.

  • Erityisessä tarkastelussa on toimijoiden välinen vuorovaikutus
  • Kampus sote –hankkeessa ekosysteemillä viitataan yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostamiin kokonaisuuksiin, joita luonnehtii toimijoiden välinen keskinäisriippuvuus (hankehakemus)
  • Keskeistä on, mikä on ekosysteemin tavoite ja kenen tavoitteita se palvelee sekä kuka sen toimintaa johtaa tai fasilitoi

⇒ Kampusperustaista osaaminen kehittämistä – korkeakoulujen ekosysteemi?

Syntyykö ekosysteemi vai luodaanko se?

  • Ekosysteemin rakennuspalikat:
    • ekosysteemin toimijat; toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistyön muodot; eri toimijoiden roolit; motivaatio, hyödyt ja kannusteet; ekosysteemin toimintaa fasilitoivat mallit ja prosessit (liima).
  • Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyön
    prosessit ovat elintärkeitä ekosysteemin
    toiminnan ja sen jatkon kannalta.
  • Tavoite: määritellä vuorovaikutuksen muodot ja prosessi ja ”liima” eli hyödyt ja motiivit

Mahdollisuudet eri kohderyhmille

  • yritysten ja järjestöjen on mahdollista päästä mukaan sotepalveluiden yhteiskehittämiseen kaupungin, korkeakouluyhteisön sekä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa
  • tutkijat ja korkeakouluhenkilöstö voivat saada tutkimusideansa uuden palvelukonseptin syötteeksi sekä rakentaa yhteyksiä käytäntöön tutkimustiedon jalkauttamiseksi ja verkostojen rakentamiseksi
  • julkisen sote-huollon ammattilaiset pääsevät keskustelemaan tarpeistaan, haasteistaan ja ideoistaan yritysten, järjestöjen ja tutkijoiden kanssa uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi sekä tarjoamaan kokeiluympäristöjä käytännön toteutukselle
  • asiakkaat ja käyttäjät saavat paremmin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa vastaavia sote-palveluja ja mahdollisuuden vaikuttaa
    sekä millaisia palveluita kaivataan sekä miten
    näitä kehitetään (palvelumuotoilu)

Mitä osallistuja voi tuoda prosessin?

  • haasteen, idean tai ajatuksen, jota haluaa kehittää ja kokeilla, tämä voi perustua omaan kokemukseen tai tutkimukseen
  • sote-kehittämiseen soveltuvan kokeilu- tai testiympäristön
  • työkalun (esim. sovellus), jota voidaan soveltaa kehittämistyössä

Mitä osallistuja saa prosessista?

  • uusia näkökulmia ideansa kehittämiseen tai haasteen ratkaisemiseen
  • kokemuksia yhdessä työstetyn konseptin toimivuudesta elävän elämän ympäristössä
  • kokemuksia tarjoamansa työkalun käytöstä sekä sovellusmahdollisuuksista laajemmin