Sivusto luo katsauksen ja tarjoaa useita ratkaisumalleja sekä työkaluja maahanmuuttajalääkärien (lääkärit ja hammaslääkärit) polkuun kohti tuottavaa työtä Suomessa ja suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Maahanmuuttajalääkäreillä tarkoitetaan tässä kaikkia, eri maista ja maanosista Suomeen muuttaneita, lääkärikoulutuksen muualla kuin Suomessa saaneita henkilöitä. Lainsäädännöllisesti ETA-alueen sisältä muuttaneet ja sen ulkopuolelta muuttaneet ovat eri asemassa, mutta tosiasiallisesti niin ammatillisen osaamisen kuin kieliosaamisen (suomen kielen taito) osalta he ovat kutakuinkin samassa tilanteessa työmarkkinoilla.
Sivustokokonaisuus toimii myös ”ETA-lääkärit…” -hankkeen loppuraporttina ja tulosten jakelukanavana. Hanketta on toteutettu vuoden 2015 keväästä lähtien, ja aktiivinen hanketoiminta päättyy kesäkuussa 2017. Jatkumoa on kuitenkin luvassa tiettyihin osa-alueisiin keskittyvien projektien kautta ja hankkeessa määriteltyjen koulutusmoduulien toteutuksen/pilotoinnin/testauksen muodossa eri alueilla Suomessa.
Tausta ja tavoite
Mitä ongelmaa on ratkaistu?
- Maahanmuuttajalääkäreillä on ollut pitkään Suomessa epätarkoituksenmukainen tilanne päästä harjoittamaan ammattiaan uudessa kotimaassa. Yhteiskunnan kannalta tuki maahan muuttaneille lääkäreille ja hammaslääkäreille ei johda toivottuun tulokseen – työllistymiseen ja siten osaksi palvelujen rahoittajajoukkoa eli veronmaksajia.
- Ulkomailla lääkärin (lääkärit ja hammaslääkärit) tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja mahdollisuuksia päästä harjoittamaan ammattiaan Suomessa on syytä pikaisesti ja hallitusti kehittää (OKM, työryhmä 5/2014); nykyinen kokonaistilanne on epätarkoituksenmukainen monella tapaa
- Laillistamiskokeeseen valmentavaa koulutusta tulee systematisoida ja luoda valtakunnallinen koulutusmalli
- Sekä laillistamiskokeeseen että lääkärin työhön valmentavaa kielikoulutusta (S2) tulee kehittää (räätälöidyt moduulit) ja sen tarjontaa parantaa
Kenelle?
- ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneet, jotka tarvitsevat laillistamisen (laillistamiskoe)
- EU-alueen sisältä Suomeen muuttaneet lääkärit, jotka kaipaavat työllistyäkseen ja työssä menestyäkseen lokalisointivalmennusta ja kielikoulutusta (S2)
- Välilliset hyödynsaajat: lääkärien työnantajat julkisella ja yksityisellä sektorilla, potilaat, TE-hallinto, maahanmuuttajille palveluita tarjoavat viranomaiset ja muut tahot
Millaisia karikkoja?
- Vaiheet kestävät liian kauan
- Palvelujen saatavuus on epäsystemaattista
- Tavoitteena tulee olla prosessin tehostaminen, ja eri osien huomattavasti parempi kytkentä toisiinsa, koordinoitu palveluketju
Millainen ratkaisu?
- Tunnistetaan palveluketjun ahtaat kohdat, ja esitetään niihin ratkaisua, joka sujuvoittaisi kokonaisprosessia.
Miten hankekokonaisuus jäsentyy?
- Luodaan rahoituksellisesti monitahomalli, jossa yhteiskunnan eri rahoituskanavien ja maahanmuuttajalääkärien yhteisellä rahoituksella mahdollistetaan polku kohti tuottavaa työtä
- Tuotetaan systemaattinen, valtakunnallinen koulutusmalli
- Työpaketti1 (WP1), lääkärin ammatillinen osaaminen
- Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto
- Duodecim, Lääkäriliitto, Mediverkko Oy (myöh. Terveystalo), vetäytynyt
- Työpaketti2 (WP2), kieliosaaminen, S2
- Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto (validointi)
- Hankekoordinaatio, yhteydet sidosryhmiin
Työskentelytavat
- Työpakettien omat työpajat ja kehitystiimit
- Pilotit ja testaukset
- Jatkoprojektien käynnistys
Toimijat
- Hanketta rahoittavat ministeriöt (OKM, STM ja TEM) ovat olleet myös aktiivisesti mukana kommentoimassa ja tukemassa monin tavoin koulutus- ja kokonaismallin edistämistä. Ministeriön edustajat ovat toimineet myös hankkeen ohjausryhmänä 2015-2017
- Hankkeen valmisteluun liittyi sekä yliopistotoimijoita (TaY, TY, UEF ja HY) että muita organisaatioita/sidosryhmiä (Mediverkko Oy, Duodecim, Lääkäriliitto, Tampereen kaupunki, PSHP). Tarkoitus oli ja on ollut, että kehittämistyöhön voi tulla avoimesti mukaan, jos kokee intressiä olla antamassa panostaan yhteiskunnalliseen kehittämistyöhön.
- Hankkeen koordinaatiosta on vastannut Tampereen yliopisto. Rooli määriteltiin OKM:n pyynnöstä siinä vaiheessa, kun hankkeen tarpeellisuudesta ja toteuttamisen mallista keskusteltiin kutsuttujen edustajien kanssa kesäkuussa 2014 juuri julkaistun OKM:n työryhmämuistion pohjalta. Keskustelun pohjalta OKM esitti, että Tampereen yliopisto kokoaa hanketoimijaverkoston, ja tekee esityksen hankkeesta, sisällöllisestä painotuksesta ja sen budjetista.
- Koulutusmoduulien toteutus
- Hankkeen yhteiset työpajat, joissa yhteensovitetaan työpakettien tuotoksia ja linjataan kokonaisuutta
- Työpakettien sisällä tapahtunut kehitystyö