Kaupunkien tiivistyessä asumisen arkielämän käytännöt ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät tarpeet ovat muutoksessa. Esimerkiksi ikääntyminen, lapsiperheiden arjen hallinta, nuorten sekä toisaalta ikääntyneiden itsenäisyyden haasteet tai koettu yksinäisyys ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ajankohtaisia teemoja, jotka johtavat asuintilojen ja asuinympäristön kehitystarpeisiin.
Kaupunkiasumisen kenttää ravisuttaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa myös ilmastokriisi, yhteiskunnassamme korostunut yksilöllistyminen sekä digitalisaation vauhdittama työn ja toimintatapojen murros, joka johtaa esimerkiksi etätyöskentelyn moniin muotoihin. Eräänä keskeisenä asuntokuntien ja perherakenteiden muutoksena yksin asuvia on yhä enemmän. Yksin asumisen haittapuolista keskustellaan jo yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisen asumisen eri muodot ovat nousseet kiinnostaviksi asumisen mahdollisuuksiksi. Asuminen on keskeinen keino vastata ihmisten tarpeisiin yhteiskunnan jäseninä.
Asuinympäristön tilalliset ja toiminnalliset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten asukas pystyy arjessaan toimimaan. Yleisellä tasolla asukkaat tarvitsevat mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan (autonomiantarpeet), ja sosiaaliseen osallistumiseen (sosiaaliset tarpeet). Molemmat ulottuvuudet liittyvät merkittävällä tavalla asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Kaikki edellä mainitut tekijät asettavat uudenlaisia vaatimuksia sekä asuinympäristön että asuntojen tiloille, toiminnallisuuksille ja suunnittelulle.
Edeltäviin teemoihin kytkeytyen kestävän asuntosuunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT tutkii YH Kotien omistuksessa olevaa 6500 asunnon rakennuskantaa selvittääkseen, miten olemassa oleva asuinympäristö pystyy vastaamaan asumisen tämänpäivän ajankohtaisiin haasteisiin ja tulevaisuuden muutostekijöihin. Tavoitteena on tuottaa fyysisiin ympäristöihin ja asumisen palveluihin liittyvää tietoa, joka YH Koteja asukkaiden jokapäiväisen elämänlaadun parantamisessa.
Hankkeessa tarkastellaan useita toisiinsa kytkeytyviä asuinympäristön osa-alueita:
1) yhteistiloja, 2) yksityisiä asuntoja, 3) asuntokannan joustavuutta ja 4) rakennuskannan mukautumispotentiaalia.
Tutkimusryhmän kokoonpanossa kattava asiantuntemus edeltävistä tekijöistä yhdistyy tietouteen suomalaisen urbaanin asumisen tulevaisuudennäkymistä ja asuinrakentamisen kansallisista käytännöistä, ohjeistuksesta ja lainsäädännöstä. Tutkimus lähestyy asukkaiden arkielämän tarpeita ja niiden toteutumismahdollisuuksia rakennetussa ympäristössä dynaamisen tarvekäsityksen kautta. YH Kotien asuinrakennuskannan yksityisten, puolijulkisten ja julkisten tilojen käyttöä ja käyttöpotentiaalia sekä rakennusten kykyä mukautua muuttuviin yksilöllisiin ja sosiokulttuurisiin tilanteisiin tarkastellaan rakennuskanta-analyysin, laadullisen yhteiskehittämisen ja kokeellisen suunnittelun avulla. Tämän myötä tuotetaan hyödynnettävää tietoa sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.
Tutkimusryhmä: Katja Maununaho, Tapio Kaasalainen, Sini Saarimaa, Elina Luotonen, Jyrki Tarpio, Sofie Pelsmakers
Kuva: Sofie Pelsmakers