CADWES – Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä perustettiin Tampereen teknilliseen yliopistoon vuonna 1998. Ryhmän toiminta-ajatuksena on ”tuottaa käyttökelpoista, moni- ja poikkitieteistä tutkimustietoa ja koulutusta vesihuoltopalveluiden kehityksestä ja kehittämisestä laajassa institutionaalisessa kontekstissa: organisaatiot, hallinta, talous, lainsäädäntö, toimintapolitiikka, pelisäännöt ja käytännöt”. Ryhmäämme kuuluu tällä hetkellä 23 henkeä, jotka ovat uransa eri vaiheissa olevia spesialisteja.
Olemme havainneet, että ympäristön ja terveyden kannalta ehkä keskeisin ja korvaamaton palvelu eli vesihuolto (talousvesi + jätevesihuolto) otetaan liian itsestään selvänä. Vesien osalta koulujen opetus keskittyy näkyviin vesivaroihin, mutta ei lisää yleisempää ymmärrystä vesihuollon merkityksestä ja siitä, mitä kaikkea tällaiset palvelut ja niiden järjestäminen ja tuottaminen edellyttävät. Tämä on ns. näkymättömän kaupungin ongelma kansalaisten ja päättäjienkin keskuudessa.
UNESCO oppituoli: Kestävät vesihuoltopalvelut
Tampereen teknilliseen yliopistoon kesällä 2012 perustettu Unesco-oppituoli oli vesihuoltopalveluiden alalla päänavaus. UNESCO:n kaikkiaan 27 vesialan oppituolia sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Tampereen teknillisen yliopiston ja UNESCO:n yhdessä sopima oppituoli ”Sustainable Water Services – kestävät vesihuoltopalvelut” keskittyy vesihuoltopalveluiden eli yhdyskuntien vedenhankintaan ja sanitaatioon, kun muut tähän saakka ovat keskittyneet vesivaroihin ja niiden hallintaan eri näkökulmista. TTY:n uusi oppituoli oli ensimmäinen vesialalla pohjoismaissa. Muita UNESCO-oppituoleja on ollut aiemmin Suomessa kaksi. Oppituolin ensimmäinen haltija oli dosentti Tapio Katko 2012-2020 ja co-chair vuosina 2017-2020 Petri Juuti. Chair 2020 eteenpäin on Petri Juuti ja co-chair Riikka Rajala.
Vesihuoltopalvelujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioklusteri VEPATUKI
Useissa tutkimuksissa, vesihuoltoalaa koskevissa selvityksissä ja koulutustilaisuuksissa kuten VETO-ohjelma sekä seminaareissa ja Valtakunnallisilla vesihuoltopäivillä on todettu, että vesihuoltosektorilla ja erityisesti vesihuoltolaitoksilla on tarvetta tutkitulle tiedolle erilaisista vesihuoltopalvelujen organisointiin, strategiseen johtamiseen ja fyysisen omaisuuden hallintaan liittyvistä kysymyksistä.
Hyvä esimerkki tutkimustiedon tarpeesta on tilanne, jossa vesilaitoksen johtajalle annetaan muutaman tunnin varoitusaika kokoukseen, jossa käsitellään mahdollista vesilaitoksen yhdistämistä sähköyhtiöön. Millaisia kokemuksia tästä asiasta on olemassa Suomesta? Mihin vastaavat fuusiot ovat johtaneet? Tämä tieto ytimekkäässä muodossa auttaisi tilanteessa. Erityisesti joillakin suurimmilla vesilaitoksilla on ollut paineita kohtuuttoman suurien tuottovaatimusten kanssa. Millä eri keinoin näitä voidaan kohtuullistaa? Nämä ja muut tarkemmat tutkimuskysymykset nousevat suoraan kentältä ja niillä on myös tieteellistä laajempaa mielenkiintoa koko valtakunnan mittakaavassa.
Hankkeen tarkoitus onkin tuottaa näkemyksellistä tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sektorin keskeisistä vesihuoltopalveluihin ja niiden hallintaan liittyvistä ilmiöistä ja tarpeista. VEPATKI-klusterin vuosittaiset teemat ovat:
(i) saneeraustarve ja toimenpiteet sekä prosessit ja menetelmät saneeraustoiminnan edistämiseksi mukaan lukien vesihuoltolaitosten tuloutusvaatimukset ja niiden kohtuullisuus
(ii) vesihuollon monialayritykset vs. vesihuollon omien organisaatioiden kehittäminen
(iii) vesihuoltolaitosten näkyvyys ja asiakaslähtöiset vesihuoltopalvelut
(iv) vesihuoltolaitosten fyysisen omaisuuden kokonaisvaltainen hallinta
(v) vesihuollon teknologian arviointi ja ennakointi.
CADWES toteuttaa hankkeet tiiviissä yhteistyössä osallistuvien vesihuoltolaitosten kanssa. Jokaisesta tutkimusosiosta valmistuu vuosittain suomenkielinen vuosiraportti/tutkimusraportti, lyhyt tiivistelmä ja sen lisäksi ainakin yksi artikkeli alan ammattilehteen sekä yksi kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli. Tutkimusteemat ja niiden kiireysjärjestys tarkistetaan vuosittain ohjausryhmässä. Ohjelman ohjausryhmään kuuluu yksi henkilö mukana olevista vesihuoltolaitoksista sekä VVY:n edustaja. Hankkeen johtajana toimii dosentti Petri Juuti, TkT Riikka Rajala työskentelee hankkeen vanhempana tutkijana. Lisäksi hankkeen neuvonantajina ovat CADWESin jäsenet dosentti Tapio Katko, dosentti Jarmo Hukka ja TkT Pekka Pietilä.
Mukana VEPATUKI-klusterissa ovat seuraavat vesilaitokset ja rahastot/säätiöt: Kurikan Vesihuolto Oy, Tampereen Vesi, Kymen Vesi Oy, Ylöjärven Vesi Oy, Riihimäen Vesi, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Huittisten Puhdistamo Oy, Äänekosken Energia, Vesilaitosyhdistys Kehittämisrahasto ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
VEPATUKI päättyy vuonna 2022, jolloin alkaa viisivuotinen VEPATUKI 2-klusteri. Toivotamme kaiken kokoiset vesilaitokset lämpimästi mukaan.
Projektit ja julkaisut
Olemme olleet mukana pitkälti yli sadassa projektissa:
http://www.cadwes.com/list-of-projects-from-1984-2017/
Vuosittain järjestämme useita tilaisuuksia, mm. UNESCO chair konferenssin, studia generalia -luentoja, vierailuluentoja, vesipäivän tilaisuuksia ja paljon muuta:
Olemme kirjoittaneet useita kymmeniä (yli 40) tieteellisiä monografiota, sekä Suomea käsitteleviä tutkimuksia että laajoja, jopa koko maailmaa käsitteleviä vertaisarvioituja kansainvälisiä teoksia, joissa on ollut mukana kymmeniä alansa huippuasiantuntijoita ympäri maailmaa. Esimerkiksi teoksessamme Juuti P.S., Katko T.S. & Vuorinen H.S. (Eds.) 2007. Environmental History of Water – Global views on community water supply and sanitation. IWA Publishing. Oli mukana peräti 33 alansa parasta asiantuntijaa:
http://www.cadwes.com/publications/books/
Ryhmästämme on väitellyt parikymmentä henkeä. Useita väitöksiä on nyt aivan loppumetreillä ja useita juuri alkanut. Julkaisemme myös omaa vertaisarvioitua lehteä Ympäristöhistoria Finnish Journal of Environmental History (YFJEH):
http://www.cadwes.com/publications/ymparistohistoria-finnish-journal-of-environmental-history-yfjeh/
Kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita olemme julkaisseet pitkälti yli 100. Konferenssiesitelmiä meillä on myös pitkälti toista sataa. Meidät on myös kutsuttu lukuisia kertoja vieraileviksi tutkijoiksi ja vieraileviksi professoreiksi eri puolille maailmaa, esimerkiksi tuoreimmat: Petri Juuti, Guest Professor, Hubei University, China, Visiting Research Professor, UNISA, South Africa, Visiting Professor and Extraordinary Professor in North-West University (2011, 012, 16,17) and Visiting Professor, University of Johannesburg (2007, 9,10,13); Riikka Rajala Visiting Research Professor, UNISA, South-Africa.
Otamme osaa myös aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun vesihuoltoalan kysymyksistä. Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmä CADWES on osallistunut nyt nousseeseen keskusteluun vesihuollon tilanteesta, erityisesti yksityistämisestä, jota osin kaavailtiin tehtäväksi Jyväskylässä, sekä korjaustarpeesta. Tuomme tutkimukseen perustuvia tietoja esille ja yritämme myös samalla viedä positiivista viestiä uudesta yliopistostamme. Olemme juuri näitä asioita tutkineet jo pari vuosikymmentä.
Vuonna 2005 Jyväskylän kaupunki myi vesilaitoksensa omistamalleen energiayhtiölle. Neuvottelujen tuloksena kaupunki sai vesilaitoksesta 150 miljoonaa euroa, joka koostui 130 miljoonan euron käyvästä arvosta ja 20 miljoonan euron goodwill-arvosta. Nostamalla myyntihinta mahdollisimman korkeaksi kasvatettiin paitsi myyjän voittoa myös ostajan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa. Näin pystyttiin kätevästi kiertämään kirjanpitolainsäädännön pykäliä ja tekemään arvonkorotuksia sellaiseenkin käyttöomaisuuteen, johon se ei muutoin onnistuisi. Aiemmin kaupungille maksamiensa osinkojen sijasta energia- ja vesiyhtiö maksaa sille nyt lainan lyhennyksiä ja korkoja, joiden ansiosta yhtiön verotettava tulo pienenee. Myös vesiliikelaitoksen kaupungille maksama peruspääoman korko poistui, mutta siitä huolimatta kaupungin vuotuiset tulot yhdistetyltä energia- ja vesiyhtiöltä kasvoivat lähes kahdella miljoonalla eurolla edellisvuosien tasoon verrattuna. Velka- ja velallissuhteet ovat varsin koomiset: kaupunkilaiset maksavat kaupungin omistamalle energia- ja vesiyhtiölle korotettuja vesimaksuja. Näin yhtiö saa kerätyksi emokaupungille vesilaitoksen käypään arvoon perustuvan kauppasumman korkoineen vastineena aikanaan veroin ja vesimaksuin rakennetusta vesihuollon infrastruktuurista. Kansalaisilta siis kerätään maksut ainakin kahteen kertaan.
Olemme olleet mukana mm. näissä:
28.1.2020. Kannattaako Suomen vesi huoltoa yksityistää? (Pietilä).
Hukka J.J. & Katko T.S. 2020. Vesihuoltoko tulisi yksityistää? Keskisuomalainen. Mielipidekirjoitus 30.01.2020.
Kotimaa 30.01.2020 11:22 KSML. Alvan myyntiaikeet kirvoittivat kipakat mielipidekirjoitukset: ”Tieteen puolella ei hyväksyttäisi tällaista”, sanoo yliopistonlehtori – ”Konsulttiselvitys julkiseksi”, vaativat dosentit. (Hukka & Katko)
Jyväskylä kohauttaa: aikoo yksityistää osan vesihuollostaan – asiantuntija: ”On riski leikkiä monopolilla!”. 31.1.2020. (Katko)
Juuti P.S. & Katko T.S. 2020. Tallinnan vesilaitoksesta tuli rahakone omistajalle. Vesihuollon epäonnistunut yksityistämisen historia, siitä pitää ottaa opiksi. Aamulehti 2.2.2020.
YLE Areena. 3.2.2020. Jyväskylässä harkitaan, että vähemmistöosa vesilaitoksesta voitaisiin myydä ulkopuoliselle omistajalle. Tätä ajatusta vastustava kansalaisaloite on kerännyt eduskuntakäsittelyyn riittävän kannatuksen yhden viikonlopun aikana. Ajatusta vesihuollon yksityistämisestä kommentoi dosentti Petri Juuti Tampereen yliopiston vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmästä. Toimittaja Tom Kankkonen. Studiossa Linda Vettanen ja Aki Laine. (Juuti 3.2.2020)
YLE Uutiset. 7.2.2020. ”12 000 kilometriä vesiputkia on lähes hajoamispisteessä – suomalaiset ovat tottuneet puhtaaseen juomaveteen, mutta maan alla korjaustarve kasvaa. Suomessa valmistellaan kansallista vesihuoltouudistusta. Linjaukset omistuksesta ovat vain osa monimutkaista kokonaisuutta.” Vesihuolto 7.2.2020 klo 07.00 toimittaja Eija Heikkilä (Juuti)
YLE 8.2.2020. Kun Tallinna yksityisti vesihuoltonsa, melkein kaikki meni pieleen – ”Älkää tehkö Suomessa näitä virheitä”, sanoo kilpailuviraston johtaja. YLE 8.2.2020 klo 11.00. (Juuti)
Hukka J. 2020. Miksi julkisen vesilaitoksen pitäisi saada lisätuloja? Helsingin sanomat 9.2.2020.
YLE uutiset Pirkanmaa 13.1.2020. (Juuti) Positiivinen uutinen syntyi putkirikosta, jutussa taustoitettiin tilannetta hienosti, käytiin tapahtumapaikalla, haastateltiin Tampereen Veden edustajaa ja alan asiantuntijaa CADWES-ryhmästä. Erittäin usein vesihuolto on uutisissa lähinnä negatiivisessa mielessä, mutta nyt sävy oli positiivinen.
Uusin CADWESin jatko-opiskelija on kenialainen Japheth Kirui. Ryhmällämme on usean kymmenen vuoden siteet eteläiseen Afrikkaan alkaen professori Matti Viitasaaren aloittamasta VEM-koulutuksesta, johon osallistui kymmeniä opiskelijoita ja jonka alumnit ovat päätyneet presidenteiksi, pääministereiksi jne. kotimaissaan. Jatkamme tätä kunniakasta perinnettä mm. ilmaisella Water and Society -kurssilla, johon vuosittain osallistuu useita kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita eri maista.
Yhteystiedot:
CADWES-ryhmän löydät myös facebookista käyttäjänimellä @CadwesTUNI
Ryhmän nettisivut ovat http://www.cadwes.com/
Jos mikä vesihuoltopalveluissa askarruttaa, niin saa poiketa CADWESin kotipesässä Rakennustalon K-siivessä.
Petri S. Juuti
FT, Dosentti
(Tampereen, turun ja Oulun yliopistoissa)
UNESCO-professori
Kestävät vesihuoltopalvelut
Riikka P.Rajala
TkT, yliopistotutkija
UNESCO Co-Chair