Seminaarissa 31.10.2024 (Webinaari kolmevuotisen Operaatio Pirkanmaa -hankkeen tuloksista 31.10. klo 14 alkaen – Operaatio Pirkanmaa) käytiin läpi projektin tavoitteet ja mihin on päästy toiminnalla, johon on sisältynyt suuri määrä kulttuurista ohjelmistoa, osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, kansainvälistä yhteistyötä sekä 20 kunnan verkoston lujittamista. Ohjelmistoon osallistui lähes 360 000 henkeä! Loistavien tulosten juhlinnan jälkeen tärkeänä kysymyksenä on noussut mieleen, että minkälainen alueellisen kulttuurin kehittämistoiminnan tulevaisuus on Operaatio Pirkanmaan jälkeen?
Pirkanmaan liitto käynnisti 5.11.2024 webinaarillaan ”Pirkanmaan suunta 2026–2029” uuden maakuntaohjelman valmistelun kutsuen maakunnan toimijoita linjoille. Keskustelua valitettavasti tilaisuudessa ei päässyt vielä syntymään, ja odotukset kasvoivat alkuvuonna järjestettäviin tilaisuuksiin, verkossa tapahtuviin työpajoihin ja kyselyihin, joiden kautta maakuntaohjelmaan voi päästä vaikuttamaan. Ensimmäisten verkkokyselyiden tuloksetkin on nyt julkistettu, ja luoville aloille niiden perusteella voidaan ennustaa näkyvämpää roolia. Oma keskustelutilaisuus taide- ja kulttuurialan toimijoille on tulossa toukokuussa. Kyselyvastaukset aineistopankissa: Pirkanmaan liiton aineistopankki
Pienenä tiivistyksenä Pirkanmaan liiton suunnittelupäällikkö Marko Mäkisen kiteytys siitä, mikä maakuntaohjelma esimerkiksi on:
- Sen avulla varmistetaan maakunnan pitkäjänteinen – silti joustava kehittäminen.
- Maakuntaohjelmassa käsitellään alueen toimijoille yhteisiä asioita, joiden edistämiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä.
- Se laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan.
- Pirkanmaan liitto vastaa valmistelutyöstä. Valmistelun myötä liiton oma työ, ulkopuolinen asiantuntijapanos, maakunnan toimijoiden näkemykset ja strategiset linjaukset yhdistyvät.
- Maakuntaohjelma on edunvalvoja, yhdistäjä, kirkastaja, kirittäjä – se ohjaa ja ennakoi.
Syy miksi hyvinkin korkealentoisen maakuntaohjelman valmistelun tärkeys nousee esiin on se, että kulttuurin ja kulttuuritoimijoiden ääni ei ehkä ole tullut aiempina kausina esiin tarpeellisella volyymilla maakuntaliiton tason suunnittelussa, resurssoinnissa tai ohjauksessa – tai esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategiassa. Siis niissä asiakirjoissa ja paikoissa, joissa linjataan kehittämiseen, yhteisiin painopisteisiin pohjautuvaa elinkeinopolitiikkaa, rahoitusta ja muutenkin näytetään valokeilaa. Tämä tuli selkeästi esiin keskustelussa Taiteen edistämiskeskuksen, Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen järjestämässä Pirkanmaan kulttuurivoorumissa 23.10.2024, jossa Business Tamperetta aiheen parissa edusti Fanny Heinonen ja Pirkanmaan liittoa Marko Mäkinen. Molempien suulla saimme kuulla, että koska kulttuuriala on täynnä pieniä toimijoita – busineksen näkökulmasta pieniä yksinyrittäjiä, heitä ei vaikuttamisen pöydissä näy. Syytä ei tarvitse kovin kauaa miettiä, kun miettii miten alan pienistä sirpaleisista osasista koostuva väki pystyy omien työskentelyresurssiensa puitteissa tällaiseen pitkään ja aikaa vievään prosessiin osallistumaan. Jäämmekö siis isosta kuvasta kunnolla puuttumaan, koska puolesta puhujia ei ole oikeissa paikoissa vaikuttamassa? Poliittisten vaikuttajien pöydällä kun on monta muutakin tärkeää toimialaa tai edistämisen arvoista teemaa.
Kulttuuritoimijoiden toimintaedellytysten turvaaminen on kansallinen etu (vaikka siltä hallituksen toimet eivät tällä hetkellä vaikuta) ja kulttuuriala toimialana tuottaa valtion maksamalla 1,2Mrd euron tukipanostuksella 13 Mrd euron tuotoksen (lähde: VTT sekä Taloustutkimus 2022). Suomessa luovilla aloilla toimi vuonna 2022 yhteensä yli 131 300 yritystä, joista 122 250 oli yksinyrittäjää (Lähde: VTT:n selvitys Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta) ja sen osuus Suomen BKT:sta oli 3,1% vuonna 2023 (Tilastokeskus 2024). Pirkanmaalaisten luovan alan yritysten lukumäärä vuonna 2023 oli 1088 kappaletta. Toimijat ja yksittäiset liiketoiminnan purot ovat siis pieniä, mutta verkostot ja vaikutukset laajoja niin elinkeinon kuin hyvinvoinnin lisäyksen näkökulmista.
Herää ehkä aiheellinen kysymys tänä päivänä katsellessa murskaavia leikkauslukemia julkisen rahoituksen määrissä taiteen eri aloille, että pitäisikö juuri näiden isompien harteiden eli julkisten toimijoiden (kuten vaikkapa maakuntaliitto tai Business Tampere) pitää vahvempina huolta myös niiden toimijoiden näkymisestä strategioissa, joilla on merkittävästi heikommat mahdollisuudet osallistua vaikuttamistyöhön alan tyypillisistä organisaatiomuodoista johtuen? Vai pitäisikö alan ottaa myös maakuntatason vaikuttamisessa lusikka kauniiseen käteen, kutsua itsensä vaikuttamisen keskiöön?
Vaatii vahvaa tuottamista, että raha liikkuu
Onko Suomella varaa siihen, että reuna-alueilla niin maakuntatasolla kuin valtakunnallisessa mittakaavassa kulttuuripalveluiden saatavuus ja tuottaminen ovat kohta utopiaa, kuten tämänhetkinen kehityssuunta antaa ymmärtää? Onko kasvukeskusten ulkopuolella kehyskunnissa enää taiteen ja kulttuurin toimijoita, osaavia tuottajia ja organisaatioita, jotka palveluita voisivat tuottaa tai rahoituksia niihin hakea? Miten tässä kontekstissa voidaan taata lakisääteiset kulttuuripalvelut kaikille asuinpaikasta ja toimintakyvystä huolimatta? Tämä lienee myös kuntien huoli.
Operaatio Pirkanmaan loppuseminaarissa tiivistin tulevaisuuden näkymiä muutamiin teeseihin – joita osaa onneksi toisti puheenvuorossaan myös Operaatio Pirkanmaan kuntakoordinaattori, tuottaja Sipriina Ritarantakin. Yli 20 vuotta hankepohjaista kehittämistä, aluekehittämistä ja kulttuuripalveluiden tuottamista vapaalla kentällä antavat oman värikkään näkemyksen asioihin, mutta kiteytin ne näin:
• Vain tiiviillä yhteistyöllä (kunta-yksityinen-kolmas sektori-freelancerit) ja välittäjäportaan toimintaedellytysten kehittämisellä taide- ja kulttuuripalvelut säilyvät laajasti eri puolilla Suomea
• Kulttuuri ja taide on elinkeino, jota rahoitetaan, ei vain avusteta . Tämä tarkoittaa myös tarvittavaa muutosta suhteessa omien pääomien kerryttämiseen, liiketoimintalähtöisyyteen ja kehittämiseen alan toimijoilla.
• Tuotantorakenteita ja -palveluita kehitettävä merkittävästi, jotta substanssiosaajat voivat keskittyä sisältöihin > näin varmistetaan laatu ja ammattiosaaminen jatkossakin joka taholla
• Luovan talouden ytimessä oleva taide ja kulttuuri on oltava vahvasti mukana myös alueiden strategioissa ja toimenpidesuunnitelmissa, edellyttäen myös resurssointia ja johtamista, sekä toimijoiden järjestäytymistä vaikuttamistyössä.
• Liiketoimintaosaamista ja TKI-hankevalmistelua tuettava/kehitettävä suunnitelmallisesti EU-rahoitusten ja yritystoiminnan saamiseksi alueelle lisää.
Maakuntaohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta on joskus epäilty ääneen, mutta onneksi edellisen ohjelmakauden arviointi osoitti, että kyllä sillä on ollut merkitystä sidosryhmille. Voisikin sanoa, että nyt jos koskaan tarvitaan uutta konkreettisempaa yhteistyön polkua koko toimialueelle, jotta tällaisten strategisten linjausten merkitystä ei tarvitse enää epäillä. Strategiat ovat kuitenkin vain niin merkityksellisiä, kuin niihin nojaavat toimijat antavat arvoa ja ne jalostuvat toimenpiteiksi.
Maakuntaohjelman valmistelussa voitaisiin nähdä saranakohta uudelle inhimillisen, arvopohjaisen ja yhteistyöhön nojaavan kulttuurisen aluekehityksen alustalle. Lukuisista pienistä toimijoista koostuva kulttuurikenttä tarvitsee nyt vahvempia hartioita taakseen, laajempaa sanoitusta olemassaolonsa merkityksestä ja kehittämistarpeista ulkopuolisen rahoitushaun tueksi maakunnan suuntaviivoista, sekä näkemyksellistä koordinaatiota ja johtamista. Elonlankoja on leikattu toimijoilta nyt niin rankalla kädellä, vaikka koronapandemian vaikutuksista ei toimialalla ole vielä toivuttu.
Systeemisen muutoksen edistäminen luovilla aloilla
Näistä tarpeista ja havainnoista on syntynyt toimenpideajatus luovien alojen systeemisen muutoksen edistämiseen. Hankevalmistelussa on ollut TAMKin ja Tampereen kaupungin yhteinen projekti, jolle parhaillaan haetaan alueellista kehittämisrahaa. Pirkanmaan luovan alan innovaatioportfolio -hanke vahvistaa kulttuuri- ja luovan alan kehittämisen suunnitelmallisuutta Pirkanmaalla ja luo johtamisen työkalun systeemiselle muutokselle luovien alojen tarpeisiin. Samalla muodostettaisiin uusi luovan alan neuvottelukunta Pirkanmaalle.
Kulttuurialan ammatillisen toiminnan uudistamisen lisäksi voidaan tarvita uusia rahoitusmalleja, yhteistoiminnan muotoja sekä uusia rakenteita, jotka luovat edellytyksiä muuntautumiselle. Pienistä yksiköistä voi olla siirtyminen vaikuttavampaa toimintaa luoviin isompiin kokonaisuuksiin. Siihen tarkasteluun tarvitaan systeemistä muutosta yksittäisten irrallisten kehittämisnäkökulmien sijaan. Muutostyöhön tarvitaan mukaan kehittämisorientoituneet organisaatiot ja tekijät, joilla on halu kasvaa ja kehittyä luovan alan toimijoina. TKI-osaamista luovilla aloilla on myös lisättävä ja sille annettava uudenlaista tukea. Luovien alojen toimijakenttä on laaja ja käsittää monenlaisia tasoja ja tekijöitä. Tässä hankkeessa haluamme fokusoitua luovan talouden kasvuun ja ammattimaisen työn tekemisen edellytysten parantamiseen. Samalla voimme tarkastella ratkaisuvaihtoehtoja hajautuneiden verkostojen ja toimialan näkökulmien esiintuomisessa ilmenneisiin haasteisiin luovan alan neuvottelukunnan perustamisella.
Onko Pirkanmaa siis luovuudesta ja kulttuurista arvoa ja kasvua ammentava maakunta jatkossakin, kuten suurissa juhlapuheissa olemme kuulleet? Nyt olisi tekojen paikka strategisten painopisteiden ja resurssien jaossa. Tästä syystä kutsunkin avoimesti keskustelemaan ja luomaan tulevaisuuden visiota, yhdessä. Tuottajakeskus Living Lab hankkeena haluaa tarjota kaiken asiantuntija-avun verkostostaan mahdollistaakseen yhteisten suurempien linjojen visioinnin Pirkanmaan, sekä taiteen ja kulttuurin edustajien hyväksi.
Yhteydenotot, tapaamisehdotukset ja kommentit:
projektipäällikkö Susanna Ihanus
p. 050 5222 755
susanna.ihanus@tuni.fi