Opiskelijat muodostavat kaksi piiriä: sisäpiirin ja ulkopiirin. Molemmissa tulee olla sama määrä osallistujia. Kaikki seisovat. Sisäpiiriläiset kääntyvät niin, että ovat selin piirin keskustaan ja ulkopiiriläiset asettuvat kasvot keskustaan päin niin, että jokainen saa parin sisäpiiriläisestä, jonka kanssa ollaan kasvotusten. Siten opettaja antaa jonkin puhetehtävän, esim. keskustele säästä. Sitten jokainen keskustelee parinsa kanssa muutaman minuutin. Seuraavaksi ulkopiiri astuu askeleen jompaan kumpaan suuntaan, ja kaikki saavat uuden parin, jonka kanssa keskustella.
Joka kierroksella voi olla jokin uusi keskustelunaihe tai samaa aihetta voi pitää useamman kierroksen ajan. Opettaja voi koostaa opiskelijoille valmiiksi pienen lunttilapun fraaseista tai sanastosta, jos on tarpeen.
Etuja: tosi tehokas/aikaa säästävä parinvaihtotekniikka, opiskelijat oppivat paljon toisiltaan, samaa aihetta käytettäessä opiskelija voi aina yrittää uuden parin kanssa hieman parantaa, etc.
Haittoja/Huomioitavaa: Vaatii ison tilan. Melutaso nousee, jos kaikki puhuu yhteen ääneen pienessä tilassa. Tehtävänannot pitää olla selkeitä, koska niitä ei voi kirjoittaa taululle, koska kaikki eivät näe samaan suuntaan. Tai ne voi kirjoittaa lunttilapulle.”