Moodle taipuu monenlaiseen toteutustapaan, ja on kuin tyhjä taulu, josta opettaja voi muokata haluamansa ympäristön opintojaksolle. Opintojaksojen alueet Moodlessa voivat olla hyvin erilaisia. Oppijan näkökulmasta tämä voi kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa hyppelyä erilaisten rakenteiden, navigaation ja sisältötapojen välillä. Kun energiaa kuluu ympäristön hahmottamiseen, jää vähemmän tilaa itse oppimiselle.
Tarjolla olevat valmiit kurssipohjat luovat yhtenäisyyttä. Niiden lisäksi Digivisio 2030 –hankkeessa on tunnistettu jokaisella opintojaksolla toistuvat elementit, ja luotu ohjeistus näiden elementtien muotoiluun. Vaikka oppimispolut ja koulutusten tavoitteet vaihtelevat, kurssin ohjeistus, materiaalit, tehtävät, aikataulut ja osaamistavoitteet ovat tuttuja lähes jokaiselta opintojaksolta. Näiden toistuvien elementtien tunnistaminen ja niiden käytettävyyden yhtenäistäminen voi merkittävästi helpottaa oppimista. Kun oppija tietää, mistä tietty asia yleensä löytyy ja millaisella logiikalla kurssi etenee, oppiminen muuttuu sujuvammaksi alustasta ja opintojaksosta riippumatta. Digivisio -hankkeessa luodun suosituksen tavoitteena on parantaa oppijan käyttökokemusta ja samalla tarjota korkeakouluille paremmat mahdollisuudet tuottaa laadukasta, selkeästi jäsenneltyä sisältöä omille oppimisalustoilleen. Opettajat voivat hyödyntää suosituksia muistilistana kurssialueen suunnittelussa.
Suositusten hyödyntäminen
Suositusten laadinnassa pyrittiin huomioimaan mahdollisimman kattavasti ne sisällölliset elementit, jotka esiintyvät suurimmassa osassa verkkokursseja. Kyseessä ei ole tiukka mallipohja tai pakollinen rakenne, vaan joustava kokonaisuus, jota voi muokata oman kurssin ja organisaation tarpeisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei suosituksissa ohjata itse opetuksen toteuttamiseen, pedagogiikkaan tai siihen, miten kurssin tehtävät tulisi rakentaa. Fokus on selkeydessä ja käytettävyydessä – ei sisällön pedagogisessa suunnittelussa. Lisäksi suositukset on kirjoitettu alustariippumattomiksi, jotta ne toimivat korkeakoulusta ja käytössä olevasta järjestelmästä riippumatta. Myöskään visuaalisia ohjeita ei määritellä tarkasti. Näin jokainen korkeakoulu voi sovittaa elementtien ulkoasun omaan visuaaliseen ilmeeseensä ja käytössä olevaan alustaan – ilman, että käytettävyys kärsii.
Elementtien rakenne ja tarkoitus
Jokaisen elementin kohdalla kuvataan:
- Mikä sen tarkoitus on ja miksi se kannattaa sisällyttää kurssille
- Mistä osa-alueista elementti koostuu
- Miten elementti voidaan toteuttaa.
- Esimerkkitoteutus elementistä.
1. Kurssin esittely
Kurssin esittely antaa oppijalle esikatsauksen ja yleiskuvan kurssista, sen aiheesta, tavoitteista ja toimintatavoista. Se toimii oppijalle kertauksena ja ankkurina kurssin sisällöstä ja tarkoituksesta. Sillä on myös kurssialueen muista kursseista erottava identifioiva funktio.
2. Opettajien esittely
Opettajan esittely tuo opettajan läsnäolevaksi kurssilla, rakentaa luottamusta ja madaltaa kynnystä yhteydenottoon. Selkeästi ilmaistut yhteystiedot helpottavat yhteydenpitoa
3. Tiedotus ja viestintä
Elementti tarjoaa kurssiin liittyvät tiedotteet, mahdollisen yhteisen kanavan oppijoiden keskinäiseen viestintään sekä tarvittavat tiedot kurssin viestintään liittyvistä käytännöistä
4. Aikataulu ja suoritusohjeet
Elementti koostaa oppijalle kurssin suorittamiseen liittyvät ohjeet. Selkeästi esitetty eteneminen ja aikataulu antavat oppijalle kuvan toteutuksen kokonaisuudesta ja helpottavat alustalla liikkumista sekä oman työskentelyn aikatauluttamista ja suunnittelua.
5. Tekniset ohjeet ja tukipalvelut
Elementti kokoaa yhteen oppijalle tärkeät tekniset ohjeet ja tukipalvelut. Elementin tarve oppijalle ilmenee erityisesti ongelmatilanteissa, kuten tapauksissa, joissa hän tarvitsee ohjeita tai tukea kurssialueella toimimiseen.
6. Yleiset opiskeluohjeet
Tämän elementin tarkoituksena on tarjota oppijalle keskitetty ja helposti saavutettava paikka, josta löytyy toteutuksen kannalta tärkeimmät korkeakoulun yleiset linjaukset, ohjeet ja säännöt. Tämä helpottaa oppijoiden arkea ja vähentää aikaa, joka kuluu toteutuksella tarvittavien
tietojen etsimiseen eri lähteistä.
7. Edistymisen seuranta
Edistymisen seuranta on oppijalle tärkeä työkalu oman työn seurantaan ja itsearviointiin. Se auttaa oppijaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja pitämään yllä opiskelumotivaatiota. Lisäksi se
helpottaa opettajan työtä, sillä oppijoiden etenemistä ja mahdollisia ongelmakohtia voidaan havainnoida ja puuttua niihin ajoissa.
8. Aineistojen mitoitus
Kurssin edellyttämän ajankäytön hallinnan ja työmäärän arvioimiseksi oppijan on hyödyllistä tietää, kuinka kauan aikaa ja voimavaroja varata kurssin aineistojen läpikäymiseen ja tehtävien suorittamiseen. Tiedot mitoituksesta antavat myös viitettä kurssin osioiden keskinäisestä
tärkeydestä ja siitä, miten syvällisesti niihin toivotaan perehdyttävän.
9. Kurssin lopuksi
Selkeä ja hyvin suunniteltu loppu antaa oppijalle varmuuden siitä, että kaikki tarvittavat tehtävät on suoritettu ja palautettu. Kurssin lopuksi – elementti tarjoaa oppijalle mahdollisuuden reflektoida oppimaansa, iloita saavutuksistaan ja suunnata katseensa tulevaisuuteen. Lopetuksen
aikana oppija voi pohtia, mitä hän on oppinut ja miten hän voi soveltaa oppimaansa käytännössä
10. Materiaalin avaaminen
Oppijalle on tärkeä kertoa, miten hän saa alustalla jaettavaa materiaalia käyttää. Mikäli alustalla on käytössä muuta kuin opettajan itse tuottamaa materiaalia, on myös hyvä näiden käyttöoikeudet ilmaista selkeästi, jotta oppijalle ei synny väärää käsitystä siitä, mitä hän saa materiaaleilla tehdä. Lisenssien eli käyttöluvan selvittäminen ja sisällyttäminen kurssiin
edesauttaa avointa oppimista, oppimisen joustavuutta sekä tekijänoikeusnäkökulmien huomioimista entistä paremmin.
Lue lisää:
Lataa ja lue koko suositus esimerkkeineen: Oppijan_yhtenainen_kokemus_oppimisalustoilla_2024
Työn toteuttivat Jere Majava Helsingin yliopistosta ja Matti Strengell Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta
Digivision digipedagogiikan laatukriteerit: https://digivisio2030.fi/laatukriteerit