Verkkotapaamiset haastavat vuorovaikutusta ja moni kokee etäaikana kuuntelemisen korostuneen, muuttuneen ja jopa vaikeutuneen. Viestimme välissä mustille ruuduille tai näemme vuorovaikutustilanteen toiset osapuolet vain pieninä ikkunoina ruuduillamme. Lisäksi omassa etätyöskentely-ympäristössä voi olla kuuntelemista haastavia tekijöitä tai olemme huomaamattamme rakentaneet itsellemme kuunteluesteitä koittaessamme tehdä montaa asiaa yhtä aikaa.
On tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten voisimme kehittää sekä omaa kuuntelemisosaamistamme että auttaa kanssaviestijöitä kuuntelemisessa. Kuulluksi tulemisen kokemus on myös tärkeä osa yhteisöön kiinnittymistä ja jaksamista. Tästä teemasta voit kuunnella Digin viemää -tapahtumassa pidetyn esityksen.
Mitä kuunteleminen on?
Kuunteleminen on monitahoinen kognitiivinen prosessi. Avuksi voi ottaa esimerkiksi kansainvälisen Kuuntelujärjestön määritelmän kuuntelemisesta (kts. esim. Välikoski 2014):
”Kuunteleminen on prosessi, jossa puhuttuja ja/tai nonverbaalisia sanomia vastaanotetaan, rakennetaan merkityksiä ja tehdään yhteenvetoja niistä, arvioidaan niitä ja myös vastataan niihin.” (International Listening Association ILA 1996)
Kuunnellessamme teemme havaintoja myös puhujan nonverbaalisesta viestinnästä ja esimerkiksi tilasta, jossa vuorovaikutus tapahtuu ja puhujan asettumisesta yhteiseen ympäristöön.
Verkossa tapahtuva vuorovaikutus haastaa kuuntelemista monin tavoin. Näemme esimerkiksi puhujasta usein vain pienen osan ja kunkin osallistujan fyysinen kuunteluympäristö ja tila on erilainen. Jollakulla taustana saattaa olla esimerkiksi hiekkaranta ja toisella syksyinen metsä. Näin ollen yhteisestä tilaa, jossa vuorovaikutus tapahtuu, ei ole helppo hahmottaa. Yhteistä virtuaalista tilaa voidaan kuitenkin rakentaa kuuntelemisen avulla.
Mitä kuunteluosaaminen on?
Kuunteluosaaminen on
- keskeinen osa vuorovaikutusta ja aktiivista viestintäkäyttäytymistä
- tulee havaittavaksi erilaisina viestintätekoina
- nonverbaalisen viestinnän käyttämistä kuuntelemisen osoittamisessa.
Voit pohtia kuunteluosaamistasi seuraavien kuunteluosaamisen malliin liittyvien kysymysten avulla:
- Mitä ymmärrän kuuntelemisella? (Kuuntelemisen kognitiivinen ulottuvuus)
- Miten arvostan kuuntelemista? (Kuuntelemisen affektiivinen ulottuvuus)
- Mitä teen, kun kuuntelen? (Kuuntelukäyttäytymiseen liittyvä ulottuvuus)
- Missä kuuntelen? (Kuuntelemisen tilannesidonnaisuus)
- Miksi minun pitäisi kuunnella? (Kuuntelemisen eettinen ulottuvuus).
(Wolvin & Cohen 2012, Ala-Kortesmaan 2015 mukaan)
Kuunteleminen verkkotapaamisissa – kohti konkretiaa
Digin viemää-seminaarin kuuntelemisen työpajassa osallistujat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan kuuntelemisesta etävuorovaikutuksessa. Keskusteluissa pohdittiin sitä, miten voimme verkkotapaamisissa kiinnittää kuuntelemiseen ja keskittymiseen huomiota niin kuuntelijoina kuin puhujina. Pyysimme osallistujia kirjaamaan Flinga-sivulle vinkkejään.
Tässä teemoittain ryhmitelty koonti Flingaan kerätyistä ideoista:
Kuuntelemisen tukeminen tarkoituksenmukaisella toiminnalla
- Vaihtelevat, monipuoliset tehtävät luentojen sijaan
- Selkeät ja yksinkertaiset tehtävänannot ryhmille
- Kuuntelutehtävät eli kysymyksien miettimistä esimerkiksi esityksestä
- Ryhmän lähtötason, tarpeiden ja toiveiden huomioiminen
- Voidaanko tehdä flipaten? Sisältö etukäteen ja tapaamisessa syventymistä aiheeseen ohjatusti
Aikaa kuuntelemiselle ja kuuntelemisen osoittamiselle
- Selkeiden ohjeiden ja aikarajojen merkitys korostuu etänä.
- Jätetään aikaa keskustelulle, ei siis aloiteta kokousta tai opetusta sanomalla”Nyt on aika paljon asiaa dioilla, käydään nämä äkkiä läpi”.
- Asian määrä ja abstraktiotaso on suhteutettu käytössä olevaan aikaan – ei liikaa monimutkaista asiaa liian nopeasti.
- Pidetään useita lyhyitä taukoja tapaamisen/opetuksen aikana.
- Tauot useiden etätapaamisten väliin. Voidaan aloittaa etätapaamiset aina 15 yli tai lopettaa ne aina 15 vaille.
Tue kuuntelemista puhe- ja esitystavoilla
- Sopiva puhetempo – ei liian nopea eikä hidas
- Tiivistä ja luo kognitiivisia koukkuja – kysy, osallista, herättele, konkretisoi esimerkein
- Odota vastauksia. Ole välillä itse hiljaa. Anna tilaa. Siedä hiljaisuutta
- Rohkaise chatin käyttöön
- Osallista hiljaisia kannustavalla tavalla
- Kiinnostava ja selkeä havaintomateriaali. Visuaaliset ja vähätekstiset diat.
- Uskalla esittää kiinnostavasti myös etänä. Hyödynnä nonverbaalista viestintää myös etänä.
- Luonnollisuus läsnäolossa ja omassa ilmaisussa
Kuunteleminen korostuu etävuorovaikutuksessa ja sen puute huomataan. Kuunteleminen kannattaakin nostaa keskusteluun.
”Voisi kiinnittää kaikkien huomion hetkeksi kuuntelun merkitykseen. Nykyään puhutaan aina esiintymisvalmiuksista ja niiden tärkeydestä, kuuntelu voi jäädä varjoon.” (Työpajaan osallistujan kiteytys)
Kuunteleminen on vuorovaikutuksen keskeisin tapahtuma (Välikoski, T-R. 2014). Pidetään siis huolta, että kuunteleminen ja sen tärkeys otetaan huomioon (etä)vuorovaikutuksessa. Itsereflektiosta on hyvä lähteä liikkeelle. Tarkista, kuunteletko itse siten, kuin ohjeistat tai toivot muiden kuuntelevan sinua. Pysähdy myös sen äärelle, miten kuuntelemisesi tulee esiin ja voisitko vahvistaa kuuntelemisesi osoittamista etänä. Kun tuotat muille kuulluksi tulemisen kokemuksen, kannustat heitäkin kuuntelemaan ja toimimaan samoin.
Kirjoittajat kielikeskuksen puheviestinnän yliopisto-opettajat Piia Jokiranta, Johanna Järvelin-Suomela ja Eeva Kaarne. Teksti on osa Vuorovaikutuksen tukeminen verkko-opetuksessa ja -tapaamisissa -hanketta. Teksti pohjautuu hankkeessa järjestettyihin työpajoihin.
Lue lisää:
Ala-Kortesmaa, S. 2015. Professional listening in the legal context. Tampereen yliopisto. Väitöskirja.
International Listening Association ILA.
Välikoski, T-R. 2014. Kuuntelemisen taito, Procomma Academic.
Tallenne: Digin viemää:Jaksetaan yhdessä
Vinkki päivitetty 6/2022