Mistä kaikki alkoi?
Ajatus työpajasarjasta virisi Pirhan avopalvelujen vierailusta Sote Virtual Labiin keväällä 2025. Vierailun aikana tutustuttiin labin toimintaan ja käytiin keskusteluja yhteistyön mahdollisuuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden näkymistä sekä osaamistarpeista. Keskusteluissa nousi esiin tarve uudistaa sote-ammattilaisten osaamista erityisesti innovointi- ja kehittämisosaamisen alueella. Lisäksi tunnistettiin kasvavia osaamistarpeita terveydenhuollon digitalisaation ja teknologian saralla. Näistä lähtökohdista syntyi idea työpajoista, joissa opiskelijat ja ammattilaiset voisivat kohdata ja oppia toisiltaan. Ajatus täydentyi ottamalla mukaan myös terveysteknologian YAMK-opiskelijat, jotta erilaiset kokemukset, näkökulmat ja osaaminen pääsisivät kohtaamaan ja uusia ratkaisuja voisi syntyä.
Työpajojen eteneminen
Työpajasarjan suunnittelusta vastasivat TAMKin terveysteknologian YAMK-opiskelijat Jari-Juhani Helakorpi, Vesa Huotari ja Jussi Taala. Suunnitteluun osallistui aktiivisesti myös Pirhan vastaanottopalveluiden ylihoitaja Tarja Kansanen, lehtori ja SVL:n laboratoriokoordinaattori Marjo Tienari sekä SVL:n ydintiimi.
Ensimmäinen työpaja toteutui syyskuussa 2025. Työpajassa keskityttiin siihen, miten terveysteknologian ratkaisut saadaan osaksi arkea ja miten ratkaisut voivat muuttaa terveydenhuollon totuttuja toimintatapoja. Osallistujat pohtivat laitteiden käyttöönottoa ja kehittämistä yhdessä ammattilaisten kanssa. Työpaja loi pohjan yhteiselle ymmärrykselle ja nosti esiin keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.
Lokakuinen toinen työpaja vei osallistujat askelta pidemmälle – visiointiin. Osallistujista kootut ryhmät hahmottelivat sarjakuvan avulla tulevaisuuden toimintaa terveydenhuollon eri osa-alueilla ja teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat tehokkuutta ja potilasturvallisuutta. Keskusteluissa korostui tarve avoimelle yhteistyölle ja uusille toimintamalleille.
Kolmannessa työpajassa marraskuun alussa osallistujat ideoivat uusia terveysteknologiaksi luettavia tuotteita ja palveluja ja harjoittelivat hissipuheen pitämistä ja innovaatioiden hyötyjen perustelemista. Lisäksi kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja hankinnoista ja Living Lab -toiminnasta. Työpaja päättyi keskusteluun siitä, millaista osaamista ja koulutusta tarvitaan tulevaisuudessa – ja miten TAMK voi vastata näihin tarpeisiin.
” Työpajasarja oli meille fasilitaattoreille innostava oppimismatka. Koimme vahvasti, että pystyimme välittämään ajatuksen teknologian tuomista mahdollisuuksista tulevaisuuden terveydenhuollossa. Työpajoissa käytyjen keskustelujen ja yhdessä tehdyn ideoinnin kautta huomasimme, että monilla osallistujilla heräsi runsaasti uusia ajatuksia oman työn kehittämisestä. Tämä pieni mutta merkittävä ”teknologiaherääminen” näkyi myös kerätyissä palautteissa. Innovaatiopajoille oli määritelty selkeä tavoite, ja jokaiselle kerralle oli laadittu tarkka ohjelmarunko. Työpajojen kulku eteni lopulta joustavasti. Suunnitelmat pysyivät taustalla, ja eteneminen muovautui osallistujien omien oivallusten ja kysymysten mukaan. Työpajoissa syntyi innostava, osallistujista lähtevä ilmapiiri, joka tuki sekä oppimista että tulevaisuuden visiointia. Tämän ilmapiirin myötä yhteistyö ja keskustelu syvenivät, ja työpajoista muodostui kokonaisuus, joka kannatteli ja motivoi kaikkia mukana olleita.” – Jari-Juhani, Vesa ja Jussi
Miksi yhteistyö on tärkeää?
Työpajoissa tehty yhteistyö yhdisti käytännön osaamisen ja akateemisen näkökulman. Kun ammattilaiset ja opiskelijat työskentelevät yhdessä, syntyy ratkaisuja, jotka ovat sekä innovatiivisia että realistisia. Yhteistyö vahvistaa ymmärrystä eri näkökulmista, nopeuttaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tukee osaamisen kehittämistä molemmin puolin. Tämä on keskeistä, jotta terveydenhuollon palvelut voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Miten yhteistyötä voisi jatkaa?
Työpajasarja osoitti, että eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen tuo merkittävää lisäarvoa. Yhteistyötä voisi jatkaa esimerkiksi Living Lab -ympäristöissä, joissa uudet ideat voidaan testata aidossa toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijaprojektit ja opinnäytetyöt tarjoavat mahdollisuuden kehittää ratkaisuja yhdessä organisaatioiden kanssa. Säännölliset kehittämisfoorumit ja verkostoitumistapaamiset voisivat varmistaa, että ideat eivät jää pöytälaatikkoon, vaan etenevät kohti käytännön toteutusta.
”On hienoa, että olemme tehneet näin konkreettista yhdessä. Iso kiitos kuuluu Tarjalle ja Pirhalaisille ennakkoluulottomasta heittäytymisestä ja haasteen vastaanottamisesta. Jatketaan hyvin alkanutta yhteistyötä.” -Osaamispäällikkö Kirsi Mansikkamäki