Maija Dahlgrenia ja Tuija Siltamäkeä voi luonnehtia oman aikansa tunnetuimmiksi toimittajiksi. He ovat tuoneet väriä yhteiskunnalliseen keskusteluun radiopakinoilla, kolumneilla ja erilaisilla feature-jutuilla ja -ohjelmilla. Molemmat myös opiskelivat journalismia yliopistossa: Dahlgren Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa 1940-luvulla sanomalehtioppia ja Siltamäki Tampereen yliopistossa 2010-luvulla tiedotusoppia. Molemmat ovat kirjoittaneet muistojaan opinahjosta ja opettajista, mutta ennen kaikkea opiskelijaelämästä.
Yehudi Menuhin konserttiin mielinyt Dahlgren kuvasi 1940-luvun lopun tunnelmaa lippujonossa, jossa veivattavasta gramofonista kuunneltiin savikiekkoja koko yön kadulla partioineiden poliisien myhäillessä.
”Istuimme boksilta kannetut harmaat filtit korvilla koko yön, joka jo tuohon aikaan syksystä oli hieman kolea. Kun ravintolat pikkutunneilla purkautuivat, saimme uutta ohjelmaa jonoon. Kämpiltä päin käveli hilpeästi horjahdellen kaksi iloista herraa, joista toisen tunsin runoilija Unto Kupiaiseksi. Hän luennoi kirjallisuutta Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa. Toinenkin oli kirjailijoita, mutta en enää muista, kuka. Hilpeät herrasmiehet hauskuttivat meitä pitkään hassuilla jutuillaan ja jatkoivat sitten matkaa kädet toistensa kaulalla Helsingin yöhön.”
Siltamäki puolestaan kertoi siitä, kuinka huolellisesti hän keväällä 2015 valmistautui Aimo Rykämön suorittamiseen ja miten siinä sitten lopulta kävi.
”Join 12 tunnissa 20 pientä kaljaa, pääsin sisään Dorikseen ja join vaaditut kolme isoa kaljaa, minkä jälkeen unohdin juoneeni kolme kaljaa ja tilasin neljännen, minkä jälkeen tai mitä ennen kaaduin tanssilattialta päin baaritiskiä niin, että nenästäni valui suuta kohti ohut verinoro. Kun ystäväni ilmoittivat, että nyt minun on oman turvallisuuteni takia poistuttava kotiin nukkumaan, tiedustelin pihalla ystävällisesti: Onko mun pakko lähteä, kun mulla on niin kivaa?”
Dahlgrenin ja Siltamäen tarinat löytyvät hiljattain julkaistusta e-kirjasta Muistoja sadan vuoden varrelta. Kirjassa on kaikkiaan 40 kirjoitusta: journalistiikan opettajien ja opiskelijoiden muistelmia 1920-luvulta 2020-luvulle sekä katsauksia journalistikoulutuksen erityislinjoista.
Dahlgrenin ja Siltamäen lisäksi myös muilla on mahdollisuus ryhtyä muistelijaksi. Nimittäin Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen historiahanke haluaa kuulla sinulta, millaista oli toimittajaksi opiskeleminen menneinä vuosina. Hankkeen tutkijat ovat kiinnostuneita yhtä lailla yksittäisistä sattumuksista kuin yleisemmistä opetusta tai opintojen sisältöä ja kulkua käsittelevistä kuvauksista.
Muistitietokeräys on avoinna koko journalistikoulutuksen juhlavuoden ajan eli vuoden 2025 loppuun. Sen tuloksia käytetään tekeillä olevan historiateoksen aineistona ja hankkeen valmistuttua ne tallennetaan Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistoon. Muistitietokeräykseen pääset osallistumaan tästä linkistä.
Teksti: Kari Koljonen