Professori Pentti Kettunen syntyi Savonlinnassa 4.1.1932. Toisen maailmansodan aikana Pentti oli sotalapsena Gotlannissa. Koulua hän kävi Savonlinnassa ja suoritti ylioppilastutkinnon 1952. Metalliteknologiaan suuntautunut konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto valmistui Teknillisessä korkeakoulussa 1958. Opiskelun ohella Pentti hoiti tuntiassistentin ja assistentin tehtäviä.
Jatkotutkintoihin vaadittiin tuolloin kahden vuoden käytännön teollisuuskokemus. Sen hankkimiseksi hän toimi VR:n Helsingin valimon päällikkönä vuosina 1958-1962 ja valmistui tekniikan lisensiaatiksi 1962. Väitöskirjatyötä varten hän palasi Teknilliseen korkeakouluun Metallilaboratorion vanhemman assistentin tehtävään vuosiksi 1962-1964 ja toimi elektronimikroskopian laboratorioinsinöörinä vuoden 1965 ajan. Tohtorin tutkinnon valmistuttua 1965 oli vuorossa toimi Outokumpu Oy:n tutkijana vuoteen 1966 saakka.
Tiedemaailman kansainvälistä kokemusta hän hankki toimiessaan associate professor-tasoisena tutkijana Yhdysvalloissa Argonne National Laboratoryssa vuosina 1966-1969. Suomeen hän palasi perheineen tultuaan nimitetyksi 1.10.1969 alkaen Teknillisen korkeakoulun Tampereen sivukorkeakoulun metalliteknologian professoriksi.
Pentti Kettunen näki jo uransa alussa tarpeen laajentaa materiaalien tutkimus ja siihen perustuva opetus kattamaan kaikki päämateriaaliryhmät. Alkuvaiheessa kaksi huonetta käsittäneestä metalliteknologian laboratoriosta tuli vuonna 1972 itsenäistyneen Tampereen teknillisen korkeakoulun materiaaliopin laitos ja metalliteknologian professorin virka muuttui materiaaliopin professuuriksi. Ripeästi kasvavasta laitoksesta tuli maamme ainoa kaikista materiaaliryhmistä opetusta antava ja tutkimusta tekevä yliopistoyksikkö.
Johdonmukaisena jatkona tälle menestyksekkäälle työlle korkeakouluun perustettiin vuonna 1989 poikkitieteellinen materiaalitekniikan koulutusohjelma. Vuonna 1993 perustettiin materiaalitekniikan osasto, jonka johtajana professori Kettunen toimi eläköitymiseensä saakka vuonna 1996.
Korkeakoulun muuttuessa vuonna 2003 Tampereen teknilliseksi yliopistoksi materiaaliopin laitos oli kasvanut yhdeksi yliopiston suurimmista opetus- ja tutkimusyksiköistä. Nyt laitos ja koulutusohjelma jatkavat toimintaansa Tampereen yliopiston materiaalitieteen ja ympäristötekniikan yksikössä ja kouluttavat lähes puolet suomalaisista materiaalitekniikan huippuosaajista.
Alusta saakka Pentti Kettunen näki teollisuusyhteistyössä mahdollisuuden kasvattaa niukkoja tutkimusresursseja ja viedä tutkimusten tuloksia yhteiskuntaa hyödyttämään. Hänestä tuli maassamme yliopistojen ja korkeakoulujen yritysyhteistyön edelläkävijä. Hän teki sinnikkäästi työtä tämän, nykyään itsestäänselvyytenä pidettävän yhteistyön edistämiseksi myös aikakautena, jolloin sitä valtiovallan toimesta rajoitettiin. Hänen piti 70-luvun alkupuolella jopa hankkia opetusministerin lupa teollisuuden rahoittamien tutkimushankkeiden toteuttamiseen.
Samalla tarmolla ja kaukonäköisyydellä Pentti Kettunen paneutui myös alansa tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistämiseen. Hän oli edelläkävijä osallistumisessa yhteispohjoismaisiin Nordforsk- ja eurooppalaisiin COST- ja BRITE-EURAM -tutkimusohjelmiin 1970- luvun alusta lähtien sekä kansainvälisen tutkijavaihdon käynnistämisessä Tampereella. Materiaaliopin kansainvälinen maisteriohjelma käynnistyi ensimmäisten joukossa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1991.
Pentti Kettunen oli aktiivinen ja kaukokatseinen visionääri sekä tiedemies, joka piti tinkimättä kiinni tieteellisen tutkimuksen periaatteista. Argonnessa ja myöhemmin hänen tutkimusryhmässään Tampereella 1970- ja 1980-luvuilla tehty työ kuparierilliskiteiden kasvattamisessa sekä niiden muokkauslujittumis- ja väsymisominaisuuksien selvittämisessä oli maailman huippuluokkaa. Hän oli aina avoin uusille tutkimuskohteille ja pyrki nopeasti selvittämään myös niiden potentiaalin teknisen soveltamisen ja hyödyntämisen kannalta.
Johtajana Pentti Kettunen oli mahdollisuuksia antava, mutta myös työtä ja tuloksia vaativa. Voimakastahtoisena ja impulsiivisena luonteena hän saattoi asiaansa ajaessaan ja palautetta antaessaan olla särmikäskin varsinkin, jos hän tiesi palautteen vastaanottajan pystyvän halutessaan parempaankin. Hän piti kuitenkin aina omiensa puolta ja halusi myös viettää aikaa ja rentoutua heidän seurassaan. Tämä piirre tuli hyvin esille laitoksen yhteisissä kesäseminaareissa, saunailloissa ja muissa vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.
Pentti Kettunen oli tutkijana laaja-alainen ja kirjoittajana tuottelias. Alussa hänen tutkimustensa pääalueena olivat metallien mekaaniset ominaisuudet. Samalla antaumuksella hän myöhemmin kartoitti esimerkiksi amorfisen hiilen valmistusta ja ominaisuuksia tai puun materiaalioppia. Tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi hän kirjoitti useita suomen- ja englanninkielisiä oppikirjoja sekä lukuisia luentomonisteita.
Pentti Kettusen täyttäessä 60 vuotta 1992 perustettiin Pentti Kettusen Säätiö, joka jakaa tutkimusstipendejä ja palkitsee vuosittain alan parhaat diplomi- ja väitöstyöt Tampereen yliopistossa. Säätiön hallituksen puheenjohtaja on Lauri Kettunen ja asiamies professori Pasi Peura.
Pentti avioitui Jennin, o.s. Pesonen kanssa vuonna 1958 ja perheeseen syntyi neljä poikaa. Liitto päättyi Jennin kuolemaan vuonna 2021. Perheen ja työn ohella Pentin sydäntä lähellä olivat Kuusamon Suovajärvellä sijaitseva kesämökki sekä Suomen paikallishistoria. Yhteisillä automatkoilla oli ilo kuunnella Pentin kertomuksia ohi lipuvien paikkakuntien historiasta. Pentin kuollessa Kangasalla 9.11.2022 maamme menetti vahvan uudistajan, suuren tiedemiehen ja innostavan opettajan.
Kirjoittajat:
Veli-Tapani Kuokkala Toivo Lepistö
Pasi Peura Tuomo Tiainen
Jyrki Vuorinen Lauri Kettunen
Kirjoittajat ovat professoreita, emeritusprofessoreita ja Pentti Kettusen oppilaita. Prof. Lauri Kettunen on Pentti Kettusen poika.