Ympäristötekniikan kansainvälisten maisteriopiskelijoiden johdantokurssi Living lab: Circular city -kurssin tavoitteena on oppia, mitä haasteita ympäristötekniikan jalkauttamiseen liittyy ja miten haasteita voidaan ratkoa. Kurssilla ei niinkään opeteta teoriaa opettajalähtöisesti vaan opitaan itse tekemällä ja pohtimalla (engl. challenge-based learning). Oppimista tukevat erilaiset systeemiajattelun ja tulevaisuudentutkimuksen työkalut, jotka helpottavat ongelmien jäsentelyä ja hahmottamista. Kurssi järjestettiin kokonaan etäopetuksena eivätkä kaikki opiskelijat olleet kurssin toteutuksen aikaan edes Suomessa. Tässä vinkissä annetaan toimintaohjeita siihen, miten Living labissa hyväksi todettuja käytäntöjä voidaan hyödyntää muillakin kursseilla.
Mitä tarvitsen?
Kurssin toteutus jakautui Moodleen ja Teamsiin. Moodlessa oli esillä kurssin aikataulu ja rakenne sekä materiaalit viikkokohtaisesti jäsenneltynä. Kurssilla oli oma Teams-ryhmä, johon luoduissa pienryhmissä opiskelijat työskentelivät koko kurssin ajan. Harjoituksissa sovellettuja työkaluja olivat esimerkiksi backcasting, problem-based learning, systeemikaaviot ja tulevaisuuskolmiot. Työkalut ovat universaaleja ajattelun välineitä ja niitä pystyy hyödyntämään varmasti muidenkin alojen opetuksessa.
Miten toimin?
Kurssin suurin oivallus liittynee harjoitusten järjestämiseen. Ennen harjoituksia opiskelijan piti palauttaa esitehtävä, joka käsitteli kunkin viikon teemaa annetusta näkökulmasta. Harjoitustapaamisessa esitehtävät purettiin pienryhmissä, minkä jälkeen ryhmät tekivät teemaan liittyvän syventävän tehtävän. Harjoitusten lopuksi kokoonnuttiin Teamsin aulatilaan purkamaan tehty tehtävä. Joka kerralla yksi tai kaksi pienryhmää esittelivät muille löydöksensä, minkä lisäksi kaikki pienryhmät palauttivat tehtävästään visuaalisen esityksen (esim. kuva tai yksi powerpoint-kalvo) Moodleen tai muulle alustalle.
Esimerkiksi governance-viikolla opiskelijan piti tutustua artikkeliin, jossa käsiteltiin kuuden eurooppalaisen kaupungin jätehuollon hallinnon haasteita. Sen jälkeen hän teki samankaltaisen analyysin valitsemansa kaupungin jätehuollosta kuin artikkelissa tehtiin. Harjoituksissa opiskelijat työskentelivät pienryhmissä soveltaen future workshop -menetelmää, jossa kukin opiskelija edusti tiettyä sidosryhmää. Harjoituksen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja jätehuollon ongelmiin. Workshopissa oli kolme vaihetta: ongelman jäsentely, ratkaisujen ideoiminen ja kehityskelpoisimpien ratkaisujen valitseminen. Jokaisen vaiheen jälkeen ryhmä lisäsi ideansa Padlettiin (vastaava työkalu on Flinga), josta pystyttiin reaaliajassa seuraamaan ryhmien edistymistä.
Mitä kannattaa huomioida?
Harjoitusten järjestämisessä hyödynnetty rakenne osoittautui pidetyksi. Koska opiskelijat olivat perehtyneet aiheeseen jo etukäteen, he osallistuivat aktiivisesti pienryhmätyöskentelyyn ja siten saivat siitä myös paljon irti. Kannattaa huomioida, että tämänkaltainen työskentelytapa toimii todennäköisesti vain, jos esitehtävien palauttaminen ja harjoituksiin osallistuminen on pakollista. Kurssin ”learning by doing” -lähestymistapaa kiiteltiin ja opiskelijat kokivat, että he saivat kurssilta hyödyllisiä työkaluja kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi tulevaisuuden opinnoissa ja työelämässä.
Lue lisää
Kurssilla käytetyt menetelmät ja työkalut:
- Backcasting – What is backcasting?
- Quist, J., Rammelt, C., Overschie, M., de Werk, G. (2006). Backcasting for sustainability in engineering education: the case of Delft University of Technology. Journal of Cleaner Production, 14(9), 868–876.
- Future workshop – Practical guide for facilitating a futures workshop
- Problem-based learning – Dobson & Tomkinson (2012). Creating sustainable development change agents through problem-based learning: designing appropriate student PBL projects. International Journal of Sustainability in Higher Education, 13(3), 263–278. Saatavissa: https://www.emerald.com/insight/publication/issn/1467-6370
- Systeemikaaviot – Causal diagrams
- Balancing loops
- Reinforcing loops
Vinkki päivitetty 6/2024