Podcastit ovat äänitallenteita, jotka muistuttavat radio-ohjelmia. Ne voivat olla yhden henkilön puhetta tai useamman henkilön välistä keskustelua. Podcastien suosio on noussut viime vuosien aikana ja niiden aiheet vaihtelevat viihteellisestä sisällöstä asiapitoiseen. Podcastit ovat löytäneet tiensä myös opetuskäyttöön ja ovatkin oiva alusta myös tieteelliselle tiedolle.
Podcastien avulla opetusta voi monipuolistaa sekä ottaa huomioon erilaisia oppijoita. Podcastit tuovat joustavuutta opiskeluun, kun oppiminen tapahtuu kuuntelemalla täysin paikkariippumattomasti. Podcastit tarjoavat opiskeluun myös vaihtelevuutta, kun oppiminen voi tapahtua esimerkiksi lenkkeillessä tai matkustaessa. Podcasteja tulisi kuitenkin käyttää opetuksessa aina pedagogiikka edellä opiskelijoiden taidot ja kurssin oppimistavoitteet huomioiden.
Miten podcasteja voisi hyödyntää opetuksessa?
- Luennot
- Johdantomateriaalit
- Lisämateriaalit
- Kertausmateriaalit
- Oppimistehtävänä: opiskelijat voivat toimia podcastin tekijöinä, mikä voi johtaa entistä syvempään oppimiseen.
Huom! Kerran tehtyjä podcast-tallenteita voi hyödyntää myös muilla toteutuksilla.
Mitä tarvitsen?
Podcastien tekeminen ei ole teknisesti kovin vaativaa ja yksinkertaisimmillaan podcast-jakson voisi tehdä jopa älypuhelimella. Äänenlaadun vuoksi kannattaa kuitenkin suosia erillistä mikrofonia.
Podcastin tekemiseen tarvitset:
- Tietokone
- Nauhoituksen tekemiseen soveltuva tila, jossa ei kaiu. Kaiun poistamiseen auttaa pehmeät pinnat (kuten matot, sohvat, verhot). Vinkki: kotioloissa esimerkiksi jo muutamalla oikein sijoitetulla tyynyllä voi vaikuttaa ääneenlaatuun.
- Erillistä mikrofonia käyttämällä äänenlaatu voi olla huomattavasti parempi kuin esimerkiksi tietokoneen sisäänrakennetulla mikrofonilla.
- Ohjelma äänityksen tekemiseen sekä äänitteen muokkaamiseen. Korkeakouluyhteisön käytössä on esimerkiksi Audacity.
- Julkaisualusta podcastille esimerkiksi Panopto.
Korkeakouluyhteisön käytössä on esimerkiksi TAMKin Kuntokadun toimipisteessä sijaitseva uusi Vodcast/Podcast-studio, jossa podcastin nauhoittaminen onnistuu loistavasti ja uudet käyttäjät voivat saada opastusta tilan käyttöön AV-tukihenkilöltä.
Huom! IT-Helpdeskistä voit kysyä lainalaitteita tarvittaessa.
Miten toimin?
Podcast-jakson tekemisessä on hyvä lähteä liikkeelle jakson käsikirjoituksesta, jossa jäsennellään jakson sisältöä ja suunnitellaan sen kulkua. Podcasteissa toimii hyvin esseistäkin tuttu rakenne: aloitus, aiheen käsittely ja lopetus. Kun jakso on suunniteltu, äänittäminen voi alkaa. Valmiin äänitiedoston editoiminen eli muokkaaminen voi pitää sisällään esimerkiksi alkuintron lisäämisen, sisällön leikkausta tai taustakohinan poistoa. Kun jakso on äänitetty ja editoitu, se on valmis julkaistavaksi valitulle alustalle.
Tampereen korkeakouluyhteisön jäsenet voivat saada tukea podcastin tekemiseen Learning Labista.
Mitä kannattaa huomioida?
Podcastien opetuskäytössä on hyvä huomioida, että podcasteista puuttuu vuorovaikutus.
Lue lisää:
- Katso Teaching and Learning Centren järjestämän Kuuleeko kukaan? Innostu podcastien opetuskäytöstä -webinaarin tallenne, jossa käsitellään podcasteja ja niiden opetuskäyttöä sekä esitellään esimerkiksi Learning Labin podcastpalveluita ja korkeakouluyhteisön käytössä olevaa Vodcast-studioa.
Vinkki päivitetty 6/2022