2050-luvulla on ALL-YOUTHin kanssatutkijoiden podcast nuorilta nuorille ja kaikille muille, joilla yhteiskunnalliset asiat ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat aiheuttavat mielenkiinnon väristyksiä. Tutkailemme vaikuttamisen, nuorten osallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin teemoja.
Podcastia tekevät:
Venla Siltovuori
Mie oon Venla ja oon ekan vuoden metsätieteiden opiskelija ja kevytyrittäjä. Harrastan retkeilyä ja kaikenlaista liikuntaa. Tykkään myös lukea kirjoja sekä seurata politiikkaa ja maailman menoa.
Oskar Mannelin
Moro! Mun nimi on Oskar Mannelin ja oon 18-vuotias abiturientti Joensuusta. Mun vapaa-aika kuuluu pitkälti nuorisovaltuuston ja eri yhdistysten luottamustoimissa, jonka lisäksi teen myös kevytyrittäjänä erilaisia keikkatöitä. Lähdin tähän podcastiin mukaan, sillä haluan olla tuomassa Suomen podcast-sceneen aidosti nuorten näköisen podcastin, jonka lisäksi haluan tuoda keskusteluun myös oman ääneni ja mielipiteeni
Juni Sinkkonen
Olen 25-vuotias aktivisti, taiteilija ja psykologian maisteriopiskelija Joensuusta. Minua sykähdyttäviä teemoja ovat ympäristötunteet, myönteisten tulevaisuuksien visiointi ja luovuus. Vedän ilmastotunnepajoja ja lisäksi toimin järjestöaktiivina Savo-Karjalan Luonto-Liitossa. Luppoajan täyttävät runoilu, kirjominen ja luonnon ihmettely.
Sini Heikkala
Olen 17-vuotias lukiolainen. Vapaa-ajallani alppihiihdon lisäksi viihdyn kaverieni kanssa. Tykkään kuunnella musiikkia ja urheilla.
Vastuututkija: Nina Tokola
Tuottaja: Pasi Huttunen.
Podcast on tehty osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta, Mukana mahdollistamassa podcastia ovat olleet Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun normaalikoulu.
Jakso litteroituna
[äänite alkaa]
Musiikkia [00:00:02]:
Intro [00:00:07]: 2050-luvulla.
Juni Sinkkonen [00:00:13]: Tervetuloa 2050-luvulla -podcastin pariin. Minä olen Juni Sinkkonen ja tässä jaksossa keskustelen ympäristövaikuttaja, eräopas Huck Middeken kanssa kestävästä elämäntavasta. Vierailen Huckin perustamassa NomadTownissa, jossa pyrkimys ekologisuuteen ei jää vain sanojen ja ajatusten tasolle, vaan määrittää kaikkea toimintaa.
Jakson ensimmäisessä osassa tutustumme NomadTowniin ja saamme kuulla sen perustamisesta.
Juni Sinkkonen [00:00:38]: Huck Middeke. Tervetuloa.
Huck Middeke [00:00:45]: Moi.
Juni Sinkkonen [00:00:47]: Kerro vähän itsestäsi.
Naurua [00:00:51]:
Huck Middeke [00:00:53]: Okei, okei. Tuota, tuota.. Olen ihminen. Minä tykkään ruoasta, välillä pitää mennä vessan. Ja tykkään juoda nestettä, hengittää ilmaa, ja tykkään yhteisöstä ja terveydestä. Mitäs muuta?
Juni Sinkkonen [00:01:13]: Minkä ikäinen sinä olet?
Huck Middeke [00:01:11]: Eilen minä laskin. Ja se on, hetkinen, ei 41. Kohta 41. 40 tällä hetkellä vielä.
Juni Sinkkonen [00:01:22]: Sinä olet alun perin Saksasta, eikö juu?
Huck Middeke [00:01:21]: Joo. Se ei ollut.. Oli minun vahinko. Se oli, vahingossa olin syntynyt siihen paikkaan, mitä ihmiset kutsuvat Saksaksi.
Juni Sinkkonen [00:01:35]: Aivan. Mikä toi sinut tänne Suomeen?
Huck Middeke [00:01:39]: Greenpeacessa olen ollut töissä. Ja sitten olin ollut 2005 Forest Rescue Stationin koordinaattori vähän aikaan, ja siellä syntyi rakkaus. Myöhemmin myöskin lapsi.
Juni Sinkkonen [00:01:54]: Nythän me olemme siis Joensuussa NomadTownissa, jonka Hag on perustanut. Voisitko kertoa hieman tästä NomadTownista lisää? Mikä se oikein on, ja mistä se on syntynyt?
Huck Middeke [00:02:09]: Nomad oli syntynyt itse asiassa nuotiolla, kun kaverin kanssa mietimme, että onko mahdollista kävellä koko karhunpolku ilman ruokaa. Ottaa vain se ruoka, mikä löytyy matkalla. Ja se kokeilu meni sinne, että me menimme yhdeksi kuukaudeksi Jyväskylän alueelle, eli emme kävelleet sitä karhunpolkua, mutta porukalla olimme 2018 Jyväskylän alueella. Ja olimme yhden kuukauden. Yritimme olla ilman.. Ei käytetä fossiilia, ei käytetä rahaa, eikä tehdä mitään roskia. Ja se kuukausi oli niin huippu, minä aina sanon, se oli sneak peek into a paradise. Ja oli yllättävän helppoa. Sen jälkeen mietin, että okei, tuollaisen elämän minä haluaisin. Vähän yksinkertaisempi, mutta kuitenkin helpompi. Ja sitten mietin, kuinka tuollainen voisi olla – että se olisi myös helppoa muille osallistua. Ja myöskin, että ei tarvitse muuttaa liian pitkälle Joensuusta pois.
Kun Ekokylä on Suomessa jo olemassa, ja Ekokylä on aika paljon siihen suuntaan. Nomad on resilience hub, so called resilience hub. Ja resilience hub tarkoittaa, että se on paikka, mikä on impact. Eli missä ei ole vaikutuksia. Negatiiviset vaikutukset ovat pieniä. Ja myöskin, että meidän riippumattomuutemme on mahdollisimman iso. Jos vaikka on sähkökatkos tai jotain, että emme huomaa, vaan voimme jatkaa niin kuin normaalisti.
Aika paljon niitä ekokyliä, ne ovat resilience hubit, mutta Nomad on, sillä on vähän erilainen kulma vielä. Se on siirrettävä. Eli olemme vähän niin kuin pieni, siirrettävä ekokylä. Todella, todella nuori. Tällä hetkellä noin kaksi, kaksi ja puoli asukasta, eli usein on vieraita. Ja kesällä oli kahdeksan ihmistä täällä. Ja nyt, kun on talvi taas tulossa, toinen talvi tulossa täällä. Nyt on vähän rauhallisempaa taas. Ja se on aika mukavaa, kun talven pitäisi olla rauhallista aikaa minun mielestäni. Ja olemme ihan täysin off grit. Eli, niin.. Off grid ja ruoka tulee, mikä on.. Lähteet, mistä ruoka tulee. Ja sähkö tulee auringosta. Elämä on vähän hitaampaa ja pienempää, mutta myöskin mahdollista.
Ainakin minulla on sellainen fiilis, että täällä voisin ymmärtää minun elämääni.
Juni Sinkkonen [00:05:23]: Eli Nomad Town on nyt parivuotias?
Huck Middeke [00:05:25]: Niin. Se alkoi viime vuonna 2019 elokuussa.
Juni Sinkkonen [00:05:28]: Eli reilu vuosi? Puolitoista vuotta melkein.
Huck Middeke [00:05:32]: Yli vuosi. 14 kuukautta, luulisin.
Juni Sinkkonen [00:05:33]: Joo. Kyllä.
Huck Middeke [00:05:37]: Ja Nomad Town, eli ”nomadi” tarkoittaa, että se koko homma on siirrettävissä. Mutta siellä myös on aika paljon ihmisiä, jotka.. En tiedä, onko se, että he matkustavat. He ovat nomadeja, eli he siirtyvät paikasta paikkaan. Ja välissä niitä ihmisiä tulee tänne, ja he ovat täällä muutaman yön, viikon tai myöskin kuukausia. Se on paikka, missä kaikilla nomadeilla voisi olla koti.
Juni Sinkkonen [00:06:13]: Miten paljon arvioisit, että täällä on yhteensä käynyt yöpymässä tai olemassa jonkin aikaa tässä 14 kuukauden aikana?
Huck Middeke [00:06:16]: Hyvä kysymys. Eli vieraskirjan idea tuli vasta myöhässä, mutta kuinka paljon oli täällä ollut porukkaa.. Luulen, että vuoden sisällä ehkä.. No, yli 30 ja vähemmän kuin 50 ihmistä.
Juni Sinkkonen [00:06:39]: Ja kesällä oli enemmän?
Huck Middeke [00:06:42]: Joo.
Juni Sinkkonen [00:06:43]: Nyt 20, sitten 50.
Juni Sinkkonen [00:06:45]: Millainen on tyypillinen arkipäivä Nomad Townissa? Onko sellaista?
Huck Middeke [00:06:51]: Se on vähän.. Se menee sinne suuntaan, se kysymys, eli joskus olin juhlissa ja joku sanoi, että tämä on Hag, hän asuu jurtassa. Ja minä mietin, että outoa. Ei se kertonut paljoa minusta. Vaikka ehkä täällä Suomessa se sanoo jotain, mutta jos Mongoliassa sanot, että tuo on Hag ja hän asuu jurtassa – ahaa. Se ei sano mitään. Ja myöskään, jos minä sanon, että tässä on Pekka ja hän asuu asunnossa, tai talossa, se ei kerro paljoa. Eli myöskin arkipäivät ovat ihan normaaleja. Eli riippuu vähän, että minkälainen arkipäivä sinulla yleensä on. Minulla on, minun arkipäiväni on aika paljon aktivismihommia. Teen paljon, mikä on.. Research, netissä.
Juni Sinkkonen [00:07:36]: Tutkimusta.
Huck Middeke [00:07:41]: Tutkimusta netissä. Sitten hoidan ruokaa, teen hommia, niin kuin polttopuita, ja haen vettä. Pesen pyykkiä, jos on pakko. Menen saunaan ja menen kaverille. Ihan normaalia elämää. Pikkuisen niin kuin mökkielämää. Pikkuisen.
Juni Sinkkonen [00:08:01]: Joo. Täällä on kyllä.. Tämä on ilmeisesti tällainen rintamamiestalon pihapiiri missä me olemme tällä hetkellä, ja me olemme tosiaan täällä Hagin jurtassa tällä hetkellä. Täällä on oikein lämpöisää, tuossa on tuollainen kamiina, joka lämmittää. Ja saimme juuri maukasta pakuriteetä juodaksemme ja tuolla pihalla on paljon pihaa. Metsä taitaa olla tuossa ihan vieressä. Ja hyvin rauhallista, hiljaista. Millaista aktivismia sinä teet? Onko tämä Nomad Town osa sitä aktivismia?
Huck Middeke [00:08:42]: Kyllä, eli minun oma aktivistihistoriani on Greenpeacessa. Suoraa toimintaa aika paljon. Ja se suora toiminta, se on.. Ei ole vaihtoehtoja. Ja aika usein, aika paljon niitä.. Stop Finnpulp tai stop tuollainen, tai lopeta tuo. On aika paljon niitä. Onko se syys..
Juni Sinkkonen [00:09:09]: Syyttävää, tai?
Huck Middeke [00:09:08]: Syyttäminen tai..
Juni Sinkkonen [00:09:13]: Vastustavaa?
Huck Middeke [00:09:17]: Niin. Niin. Ja luulen, että sillä on kaksi eri suuntaa. Aktivismilla. Eli yksi on, että näytä muille mikä on väärin. Ja yritä vaikuttaa siihen. Ja se on vähän se kysymys, että minkälaisia tarinoita meillä on. Eli minun mielessäni se vanha tarina, eli megakapitalismi ja koko idea, että on mahdollista omistaa ja me ihmiset ja luonto, että ne ovat kaksi eri asiaa. Tai me ihmiset ja ne eläimet. Eli ne ovat vanhoja tarinoita, minun näkökulmastani. Me tiedämme paremmin. Mutta itse asiassa se vanhin tarina, se tulee vähän takaisin. Se vanhin tarina, että me olemme luonnon osa. Se on vanhempi tarina, kuin vaikka rahatarina. Ja minä luulen, että se aktivismi mitä täällä Nomad Townissakin tapahtuu, on, että yritetään kertoa uusi tarina. Tai yritetään lukea sitä uutta tarinaa itse asiassa. Ei tarvitse kertoa, mutta yrittää lukea sitä tarinaa ja mitä se voisi olla. Minne suuntaan se menee. Ja se, en tiedä onko se hitaampaa kuin pushing activism, eli se työntäminen, mutta se on kuitenkin aktivismi, missä idea on enemmän, että yritetään löytää polku. Ja tarjotaan muille käsi, jos he haluavat tulla mukaan.
Juni Sinkkonen [00:10:51]: Eli tavallaan esimerkin kautta ja kutsumalla mukaan, ja yhteisen tekemisen kautta, eikä niinkään vastustamalla jotain?
Huck Middeke [00:11:05]: Joo. Oliko se kysymys? Anteeksi.
Naurua [00:11:04]:
Juni Sinkkonen [00:11:07]: Totesin vain tällaisena tiivistelmänä. Onko tämä tiivistelmäni oikeassa?
Huck Middeke [00:11:12]: Tiivistelmä.. Like a summary? Niin. Joo. Joo, niin, niin.
Juni Sinkkonen [00:11:18]: Kyllä. Myönteisen esimerkin kautta. Millaista palautetta olet saanut Nomad Townista?
Huck Middeke [00:11:27]: Positiivista palautetta. Alussa se oli, vaikka perheen tai ystävien porukasta tuli niitä kysymyksiä, niin kuin.. Se koko idea. Muuttaa jurttaan. Eli sieltä tulee kysymyksiä tai myöskin palautetta, mikä meni vähän.. No, en tiedä oliko se negatiivista, mutta kyllä osa kritisoi. Niin kuin, että kuinka se auttaa tai miksi teet tuollaista, ei se auta. Ei ole mahdollista kaikille, tuollainen elämäntapa. Ja kyllä se on totta. Ei ole kaikille mahdollista. Ja se oli minulle mahdollista, koska minulla oli vähän rahaa ja ostin sen jurtan. Ja se on.. Mikä on privileged?
Juni Sinkkonen [00:12:08]: Etuoikeutettu.
Huck Middeke [00:12:18]: Niin. Totta kai olen etuoikeutettu, että minulla on tuollaiseen mahdollisuus. Mutta yleensä palaute on ollut todella hyvää, ainakin tähän asti.
Juni Sinkkonen [00:12:31]: Entä tästä eteenpäin? Miten haluat kehittää Nomad Townia, tai onko sillä jokin tietynlainen muoto, missä se olisi tavallaan valmis? Tai mikä olisi sellainen ihanteellinen Nomad Townin muoto?
Huck Middeke [00:12:46]: No tällä hetkellä Nomad Town on, se oli vain sellainen hätätilanteesta tehty ratkaisu, koska huomasin, että se elämäntapa mikä minulla oli.. Niin kuin kaupungin so called normaali elämäntapa, että se ei ole turvallista, se ei ole kestävää. Se on väärä. Se on itsemurha, minun näkökulmastani. Ja sitten mietin, että okei, jurtta-asuminen.. En ole ikinä ollut jurtassa. En tiedä toimiiko se, mutta tiedän, että olen jo nukkunut talvella ulkona makuupussissa. Vain makuupussit. Ja olin tyytyväinen, paitsi oli -30 astetta. Se toimi. Tiedän, ja sitten tiedän myöskin, että tuollainen pieni puolijoukkueteltta tai sellainen armeijan teltta, jossa on kamiina muttei eristettä, että sen saa niin lämpimäksi talvella, että voi ottaa hanskat pois. Ja luulin sitten, että okei, jurtta. Me ihmiset, meillä ihmisillä on tarpeeksi paljon kokemusta, että jurtta toimii. Ja luulisin, että se varmasti toimii tarpeeksi hyvin, ettei ole iso riski kokeilla. Ja luulen, että isompi riski olisi, jos en kokeilisi. Ja minne suunta.. Well, well. Eli siellä on kysymys, niin kuin meidän selviytymisprioriteettimme. Kuinka niitä voimme hoitaa? Ja porukkaa sinne tarvitaan. Eli ilman porukkaa se ei ole mahdollista meille ihmisille elää. Ja sen paikan pitäisi olla tuollainen, että se on helppo kaikille. Ja kyllä minä, itse asiassa tällä hetkellä etsin, niin kuin viime vuonna kun muutin tänne, etsin jo eri paikkoja pikkuisen kauempaa kaupungista. Pikkuisen rauhallisempi vielä, enemmän tilaa. Ehkä jossain, missä on vaikka joku luomumaatila jollain alueella. Ja sen ei tarvitse olla Nomad Town -tyyli, eli ei tarvitse olla siirrettävä, mutta se relisience hub, se on minulle tärkeä. Ja nomad on vaan se.. Se oli aika kätevä. Vaikka tässä paikassa se talo, mikä tällä tontilla on, ne kaikki rakennukset ovat pahassa kunnossa. Jos ei olisi omaa jurttaa, tällä ei olisi mitään arvoa. Ja koko tontti oli viisi vuotta tyhjä, koska ei kukaan voi vuokrata tuota taloa. Ja tuollaisia paikkoja etsitään, missä on jokin vanha infrastruktuuri, mikä on ehkä helppo korjata, pikkuisen. Vaikka se sauna täälläkin, käytämme sitä saunaa, mikä oli täällä jo. Ja sitä latoa, mikä on. Mutta kyllä voisi olla myöskin jokin pieni mökki tai jotain. Eli mökki on aika kätevä, koska.. Se on aina hyvä, jos siinä on mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja tai, ja, myöskin kirjoitusmateriaaleja. Ja sitten pieni tila, että ei tarvitse paljon energiaa. Ja myöskin, että ei ole vesiputkia, eli se voi olla kylmä, jos se ei ole käytössä. Jos olet poissa. Ja sen voi lämmittää nopeasti, niin kuin jurtan, se lämpenee todella nopeasti, mutta jos ulkona on pakkaskeli enkä ole kotona lämmittämässä sitä, niin täälläkin on pakkanen.
Juni Sinkkonen [00:16:31]: 2050-luvulla.
Juni Sinkkonen [00:16:36]: Me olemme nyt tässä Nomad Townin pihalla, tulimme jurtasta ulos. Minkä kokoinen tuo jurtta on suurin piirtein neliöiltään?
Huck Middeke [00:16:43]: 25.
Juni Sinkkonen [00:16:46]: 25?
Huck Middeke [00:16:42]: Joo.
Juni Sinkkonen [00:16:47]: Eli käytännössä pienen yksiön verran.
Huck Middeke [00:16:49]: Niin. Yli 24 tarvitsee rakennusluvan. Ja minulla on.
Naurua [00:16:52]:
Juni Sinkkonen [00:16:54]: No niin.
Huck Middeke [00:16:57]: Ja niin, talvella olimme, kolme henkilöä siellä. Kaksi aikuista ja yksi lapsi. Ja se toimi. Eli 25 neliötä on ihan, hyvin sopiva. Haastava välillä, mutta mahdollista ja mukavaa.
Juni Sinkkonen [00:17:11]: Ja onhan täällä todella paljon muuten tilaa. Täällähän on metsää tuossa, näkyi joitain rakennuksia tuolla vähän kauempana tuon metsikön takana, mutta sitten tässähän on tällaisia muita telttarakennuksia tai vastaavia. Mitä nuo ovat? Tuossa on ainakin kaksi tuollaista isompaa.
Huck Middeke [00:17:25]: Joo. Eli siellä on yksi, se on vähemmän kuin 20 neliötä, kodan muotoinen. Tai jurtan muotoinen telttakin. Ja se on vanha Norjan armeijan teltta, missä on aika kestävä runko. Se on aika mielenkiintoinen teltta. Sain sen joltain kirpputorilta ja luulisin, että se on aika hyvä, nopean ratkaisun teltta, jos joku tulee tänne ja tarvitsee majoitusta. Ja se on tyhjä tällä hetkellä. Vaikka keväällä minulla on suunnitelmana purkaa se jurtta, se on hyvä kerran vuodessa purkaa ja rakentaa se takaisin. Että katsotaan kaikki paikat ja tehdään korjautuksia..
Juni Sinkkonen [00:18:17]: Korjauksia.
Huck Middeke [00:18:19]: Korjauksia. Tai huoltohommia. Ja sitten tarvitsen tilaa, mihin kaikki tavarat laitan. Ja ne tulevat sinne telttaan. Se musta teltta siellä, jos menemme vähän eteenpäin. Se on, sillä on aika pitkä historia, tällä teltalla. Eli noin.. Yli 120 vuotta sitten joku nuori saksalainen partiolaispioneeri, joka aloitti partiolaistoiminnat saksassa, oli Lapissa. Ja siellä hän näki saamelaisten kodat, tai laavut, saamelaisten teltat. Ja hän mietti, että tuollaiset teltat ovat aika fiksuja. Ne voisivat sopia partiolaisille, ja sitten hän keksi tämän systeemin, että siellä on perusmuodossa neljä samanlaista kangaspalaa ja jokainen partio kantaa yhden kangaspalan. Ja yksi kangaspala on tarpeeksi iso, että puolitoista partiolaista voi nukkua sen alla. Ja kahdesta palasta voi tehdä jo teltan, ja neljästä palasta voi rakentaa ison teltan, missä voi myöskin pitää nuotiota sisällä. Meillä on täällä Nomad Townissa kaksi keittiötä, eli yksi on se niin kuin hopeakeittiö, mikä on jurtan sisällä. Ja sitten on se musta keittiö, missä käytetään avotulta, eli erilaisia risukeittimiä, rakettiuuneja ja ne ovat enemmän ulkona.
Juni Sinkkonen [00:20:10]: Ja ne ovat tosiaan tuossa, tässä on tällainen koivuilla koristeltu ikään kuin katos. Ja tuossa on ilmeisesti ruokapaikka, kesällä on varmaan mukava syödä tuossa. Ja tuossa on, siinä vieressä, nuo keittimet.
Huck Middeke [00:20:22]: Joo. Täällä on erilaisia keittimiä ja niitä voimme siirtää sitten, jos sataa vettä, mustiin telttoihin. Se on myös aina mukavaa, ja paljon nopeampaa kuin tehdä ruokaa siellä.. Se on yhtä nopea kuin vaikka sähköliesi, mutta ei käytä sähköä. Se on CO2-neutraali, eli puu tulee lähimetsästä. Ja toimii. Toimii hyvin.
Juni Sinkkonen [00:21:03]: Ja samovaarikin on tuossa.
Huck Middeke [00:21:01]: Niin. Kuuma vesi, on kivaa, jos on kuumaa vettä. Samovaarikin toimii puulla.
Juni Sinkkonen [00:21:14]: Ja tässä on kasvihuone myöskin. Tämmöinen, miksikä tätä voisi kutsua, tätä muotoa?
Huck Middeke [00:21:20]: No vähän kupolimuotoinen se on.
Juni Sinkkonen [00:21:18]: Niin. Kupolin muotoinen.
Huck Middeke [00:21:23]: Eli onko siinä kahdeksan kulmaa, ehkä. Joo.. Onko siellä.. Onko se yhdeksän kulmaa.. En muista, mutta se on kolmioista tehty. Kakkos-kakkosta tehty kolmiot ja siellä on kasvihuonemuovi, ja sisällä on kohopenkit. Ja sisällä keskellä voi seisoa. Kasvihuone on nyt valmistettu, että seuraavana keväänä voimme kasvattaa ruokaa täällä sisällä.
Juni Sinkkonen [00:21:57]: Joo. Tuossa on tosiaan, kurkataan tuonne sisälle kasvihuoneeseen. Siinä on tosiaan tuollainen kuoppa tuossa keskellä, ja muuten on kohopenkkiä ja katettu ruoholla. Tai heinällä.
Huck Middeke [00:22:10]: Ja se on aika pieni. Eli se on, onko se neljä tai viisi neliötä. Ei ole paljoa isompi.
Juni Sinkkonen [00:22:25]: Onko tässä kasvimaata muualla kohtaa sitten?
Huck Middeke [00:22:25]: Joo. Siellä jurtan ja talon välissä meillä on muutama kohopenkki, talon yrttispiraali. Ja isompi kasvimaa, siellä on kutsu auki vaikka kouluille. Eli kaikille joensuulaisille kouluille täällä voisi olla omat koulun kasvimaat siellä, siellä on hyvä pohja. Ja tässä on minun oma pieni kasvimaani, jossa on perunoita ja salaattia. Ja muut juurekset. Muurahaiset syövät mansikoita, mutta todella paljon oli kurkkuja ja kesäkurpitsoja. Ja nyt vielä on lehtikaalia, toinen kaali. Ja myöskin vähän punajuuria on vielä maassa.
Juni Sinkkonen [00:23:31]: Täällä nyt ainakin tilaa riittää kasvimaalle, jos haluaa tulla tekemään tänne vaikka kasvimaata koululuokkien kanssa. Täällä nyt ainakin maata riittää todella hyvin. Tuollakin on yksi teltta. Mikä tuo on? Tuolla on tuollainen pieni teltta.
Huck Middeke [00:23:42]: Joo, se on vierasvessa.
Naurua [00:23:41]:
Juni Sinkkonen [00:23:42]: Vierasvessa? Aivan. Täällä on ihan erikseen.. Mutta eikös muuten käydä puskapissillä?
Huck Middeke [00:23:52]: No pissillä vaikka ihan missä tahansa, mutta kakalle siellä on.. Kun me käytämme sellaista humanuor-systeemiä, eli se tarkoittaa, että käytämme omaa kakkaamme kompostiajan jälkeen. Se on kaksi tai kolme vuotta, riippuu vähän kesän lämpötilasta. Sen jälkeen voimme käyttää sen lannan, ihmislannan, myöskin kasvimaalla. Ja siinä olisi kivaa, että tietäisimme mitä siellä kakassa on tai mitä siellä ei ole. Eli meillä on sellainen turvallinen kakka, missä ei ole lääkettä, hormoneja, minkä voit käyttää kasvimaahan. Ja sitten siellä on ne, mistä ei tiedä, tai mitä tiedät, ettei ole turvallinen käyttää kasvimaalla. Ja siksi meillä on siellä toinen komposti. Se tehdään siellä, ja siellä on itse asiassa vain kuoppa. Maakuoppa. Se ei mene kompostiin, se menee vain maan alle. Se on sellainen nopea väliaikaratkaisu. Ja kesällä oli paljon porukkaa, silloin oli kompostivessa. Se on hyvä, jos se on käytössä. Jos kompostivessa ei ole käytössä, niin on helpompaa että on tuollainen, mitä vain joskus käytetään.
Juni Sinkkonen [00:25:22]: Tuolla näkyy olevan myös pihasauna. Miten vanha tuo sauna on?
Naurua [00:25:27]:
Huck Middeke [00:25:28]: Miten vanha. Se on, luulen, että se on.. Koko talo, pihapiiri ja rakennukset on rakennettu joskus sodan jälkeen 50-luvulla, luulen. Ja sauna on varmasti 70-luvulta? En oikeasti tiedä, mutta kuitenkin varmasti yli 30-40 vuotta vanha. Ei ole hyvässä kunnossa, ei mikään täällä ole hyvässä kunnossa, ne rakennukset. Kaivo on hyvässä kunnossa. Eli kaivovesi on ihan juomalaatuista. Ja puuliiterikin on hyvässä kunnossa, mutta sauna olisi kiva rakentaa jotenkin, ehkä siirrettävä. Se on yksi idea. Rakentaa sellainen vaunu, missä on sauna, varasto, vierashuone ja tilaa. Meillä on sitten siirrettävä, jaettava infrastruktuuri, jos muutamme toiseen paikkaan. Tärkein infrastruktuuri on mukana.
Juni Sinkkonen [00:26:36]: Tuolla näkyy myös tuollainen valkoinen pyöreähkön muotoinen asia metsikön laidassa. Mikä se oikein on?
Huck Middeke [00:26:45]: Joo. Se on yhden kaverin projekti. Eli hän yritti, mikä on se minimi..
Juni Sinkkonen [00:26:58]: Minitalo, vai?
Huck Middeke [00:26:55]: No se minimi.. Niin kuin, mikä on mahdollista, jos on vain yksi neliö tilaa?
Juni Sinkkonen [00:27:03]: Ahaa.
Huck Middeke [00:27:04]: Ja se on pallo. Se on pallon muotoinen kolmioista tehty. Vähän niin kuin jalkapallon näköinen, tai satelliitti. Mikä on niitä.. What is wheater radar? Joskus olen nähnyt siellä..
Juni Sinkkonen [00:27:21]: Säätutka, vai?
Huck Middeke [00:27:25]: Sää, niin..
Juni Sinkkonen [00:27:28]: Sääpallo. Tai joku sellainen.
Huck Middeke [00:27:29]: Niin. Mikä on radar?
Juni Sinkkonen [00:27:28]: Radar? Eikös se ole tutka.
Huck Middeke [00:27:33]: Tutka, niin. Niin. Ja se on.. Onko se.. Vähemmän kuin kolme metriä, läpimitta. Ja siellä on yksi neliö tilaa alhaalla. Se on vaan.. Mikä on.. Like a study project? Mikä se on tuota.. Kokeillaan vaan, mikä on mahdollista. Se ei ole valmis asumiskelpoinen talo, mutta se on vain idea kokeilla mikä on mahdollista. Ja siellä on idea, että sitten tulee pieni kamiina sinne sisälle ja keskelle sellainen nukkumataso, minkä voi päivällä ottaa pois. Sitten pöytä ja penkit sinne, vähän kaappeja ja eriste. Se on aika kevyt, halpa. Mahdollinen asunto.
Juni Sinkkonen [00:28:37]: Joo. Mitäs muuta haluaisit esitellä täällä?
Huck Middeke [00:28:38]: Mitäs muuta, mitäs muuta täällä on.
Juni Sinkkonen [00:28:43]: Tuossa on tuollainen omakotitalokin tosiaan, mutta se ei ilmeisesti ole asumiskunnossa?
Huck Middeke [00:28:49]: Ei. Se on pahassa kunnossa. Eli olen ollut yhden tai kaksi kertaa siellä sisällä ja katsonut millainen se on. Ja yritin katsoa, onko maakellari siellä, onko se kätevä käyttää vai ei. Ei ole. Maanomistaja, luulen, että maanomistaja haluaa säästää tilan, että joskus rakentaa jotain uutta sinne. Muuten rakennukset eivät ole käytössä. Ja sitten se metsä, täällä oli avohakkuusuunnitelma.
Juni Sinkkonen [00:29:26]: Ai tuohon viereen?
Huck Middeke [00:29:31]: Niin. Tässä, koko metsä. Siinä oli avohakkuusuunnitelma.
Juni Sinkkonen [00:29:35]: Voi ei.
Huck Middeke [00:29:37]: Oli ollut, mutta pelastimme sen.
Juni Sinkkonen [00:29:37]: Hyvä.
Huck Middeke [00:29:40]: Puhuimme maanomistajan kanssa ja sanoimme, että saat enemmän arvoa omasta metsästäsi, jos ei tehdä avohakkuita. Sitten oli myöskin yksi Metsänomistajan liiton jäsen mukana joka sanoi, että kyllä se on totta. Ja ehkä tulee tänne myöskin metsäeskari, tänne tiloihin. Sitten, jos metsäeskari tulee, on kiva, että täällä on metsää. Muuten metsäeskari ei tule ja metsänomistaja ei saa vuokraa metsäeskarilta. Ja kun muutin tänne viime vuonna elokuussa, täällä oli joka yö hirviä pellon reunalla nukkumassa. Hirviä joka yö. Ja sitten ne muuttivat talvialueelle ja keväällä, kun ne tulivat takaisin, siellä oli se hakkuu. Se harvennushakkuu ja ne eivät ole tulleet takaisin. Myöskin me olemme nyt täällä. Sitten mielenkiintoinen, siellä on se muurahaisalue. Myöskin se sama alue, missä ne hirvet olivat, siellä on ne muurahaiset. Heillä on yhteishomma menossa. Hirvet tykkäävät nukkua siellä, missä muurahaiset ovat lähellä.
Juni Sinkkonen [00:31:01]: Minkä takia?
Huck Middeke [00:31:04]: Luulen, että ne hoitavat hirven parasiittejä ja puhdistavat ihoa. Tai en tiedä, mutta aika usein jos löysit metsästä hyvän, pehmeän, tasaisen, lämpimän, kuivan paikan missä haluaisit itse nukkua siellä, jos katsot lähemmin, niin näet, että siellä on aika usein hirvenkarvaa. Ja myöskin muurahaisia lähellä.
Juni Sinkkonen [00:31:39]: Joo. Tuolla olikin aika paljon muurahaisia, tuolla pellolla. Kävelin tuosta tuonne metsän laitaan, niin siellä näkyi monta kekoa. Onko jotain muuta, mitä haluaisit vielä esitellä täältä?
Huck Middeke [00:32:01]: Hmm.. Ehkä mielenkiintoinen, se maakellari. Meillä on tässä mustan teltan takana sellainen, ei meidän tarvitse ehkä mennä sinne, mutta siellä on kahden tynnyrin kokoinen ja kahden tynnyrin syvyinen kuoppa missä on vain peltikansi päällä. Ja siellä on lämpötila vähemmän kuin kymmenen astetta. Myöskin kesällä oli siellä vähemmän kuin kymmenen astetta. Ja, niin, ne kysymykset aina ovat, jos ihmiset tulevat tänne, että kuinka voit säilyttää ruokaa jos ei ole jääkaappia. Kyllä täällä on jääkaappi, joka ei tarvitse sähköä. Siellä on niitä systeemejä, mitkä ovat.. Ei ole uusi keksintö. Aika ikivanha systeemi, mutta pitää vaan muistaa. Tai unohtaa. Pitää vaan unohtaa, uusi normaali pitää unohtaa.
Juni Sinkkonen [00:32:58]: Onko vielä jotain?
Huck Middeke [00:33:05]: No täällä on Town Square. Me olemme täällä Town Squaressa. Tässä. Täällä kesällä istumme ja syömme. Siinä on kaksi rahtilavaa täällä.
Naurua [00:33:17]:
Juni Sinkkonen [00:33:17]: Joo.
Huck Middeke [00:33:18]: Jos haluat perustaa jonkun kommuunin, pitäisi käyttää vaan kahta rahtilavaa ja se on valmis.
Juni Sinkkonen [00:33:21]: Joo, tässä on tosiaan tällainen mistä jo puhuinkin, ikään kuin tehty kupoli noista koivuista. Ja siinä roikkuu keskellä tuollainen hieno koriste, jossa on Nomad Town-kyltti keskellä, sulkija koristeena. Ja kiviä ja puuta. Onko tämä sellainen kokoontumispaikka?
Huck Middeke [00:33:45]: Kyllä täällä on. Yleensä, missä elämä tapahtuu kesällä, kun on tarpeeksi lämmin ja porukkaa on. Siellä on mahdollista vetää sellainen aurinkosuojakangas päälle. Kun on todella paljon aurinkoa. Aika aurinkoinen paikka tämä on. Ja, niin. Se on.. Sitten meillä on erilaisia telttoja vielä. Pienempiä telttoja, niin kuin sissitelttoja, jos tänne tulee porukkaa ja heillä ei ole asumistilaa. Silloin on mahdollista laittaa kamiina. Sitten meillä on iso kotapata. Tai pata, on sen jonkun 80 litraa. Kuumaa vettä voit sieltä saada. Se on vain tynnyri, mihin tehdään tulet sisälle ja sitten sellainen iso pata, kattila. Se on ehkä kaikki, minkä tarvitset täällä.
Naurua [00:34:52]:
Juni Sinkkonen [00:34:53]: Kaikki, mikä on tarpeellista, on täällä.
Huck Middeke [00:34:53]: Ja enemmän.
Juni Sinkkonen [00:34:55]: Ja enemmän vielä.
Naurua [00:35:00]:
Musiikkia [00:35:05]:
Juni Sinkkonen [00:35:10]: Podcast on tehty osana AllYouth-hanketta, joka on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Joensuun normaalikoulun lukio ja Itä-Suomen yliopisto ovat olleet mukana mahdollistamassa podcastia.
Musiikkia [00:35:23]:
[äänite loppuu]