2050-luvulla on ALL-YOUTHin kanssatutkijoiden podcast nuorilta nuorille ja kaikille muille, joilla yhteiskunnalliset asiat ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat aiheuttavat mielenkiinnon väristyksiä. Tutkailemme vaikuttamisen, nuorten osallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin teemoja.
Podcastia tekevät:
Venla Siltovuori
Mie oon Venla ja oon ekan vuoden metsätieteiden opiskelija ja kevytyrittäjä. Harrastan retkeilyä ja kaikenlaista liikuntaa. Tykkään myös lukea kirjoja sekä seurata politiikkaa ja maailman menoa.
Oskar Mannelin
Moro! Mun nimi on Oskar Mannelin ja oon 18-vuotias abiturientti Joensuusta. Mun vapaa-aika kuuluu pitkälti nuorisovaltuuston ja eri yhdistysten luottamustoimissa, jonka lisäksi teen myös kevytyrittäjänä erilaisia keikkatöitä. Lähdin tähän podcastiin mukaan, sillä haluan olla tuomassa Suomen podcast-sceneen aidosti nuorten näköisen podcastin, jonka lisäksi haluan tuoda keskusteluun myös oman ääneni ja mielipiteeni
Juni Sinkkonen
Olen 25-vuotias aktivisti, taiteilija ja psykologian maisteriopiskelija Joensuusta. Minua sykähdyttäviä teemoja ovat ympäristötunteet, myönteisten tulevaisuuksien visiointi ja luovuus. Vedän ilmastotunnepajoja ja lisäksi toimin järjestöaktiivina Savo-Karjalan Luonto-Liitossa. Luppoajan täyttävät runoilu, kirjominen ja luonnon ihmettely.
Sini Heikkala
Olen 17-vuotias lukiolainen. Vapaa-ajallani alppihiihdon lisäksi viihdyn kaverieni kanssa. Tykkään kuunnella musiikkia ja urheilla.
Vastuututkija: Nina Tokola
Tuottaja: Pasi Huttunen.
Podcast on tehty osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta, Mukana mahdollistamassa podcastia ovat olleet Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun normaalikoulu.
Jakso litteroituna
[äänite alkaa]
Alkujuonto [00:00:05]: 2050-luvulla.
Oskar Mannelin [00:00:11]: No niin, tervetuloa taas kaikille uuden 2050-luvulla podcast -jakson pariin. Ja tosiaan tänään meillä olisikin aiheena Saimaa-ilmiö ja ennen kaikkea se, miten se liittyy nuoriin ja mikä se oikeastaan on. Tätä varten meillä on täällä kaksi vierasta myös paikalla ja te varmaan voisittekin esitellä itsenne, jos aloitetaan Jonnasta?
Jonna Ekroos [00:00:35]: Joo, moi vaan kaikille. Minä olen Ekroosin Jonna, täältä Joensuusta käsin työskentelen, mutta liikun tämän projektin aikana ympäri Saimaalta ja olen tässä Saimaa-ilmiössä viestintäpäällikkönä. Aloitin tuossa lokakuun alussa hommat ja minulla on tässä kymmenen upeaa osaajaa ympärillä, ja me ollaan yhdessä tekemässä tätä Saimaa-ilmiö -kokonaisuutta.
Oskar Mannelin [00:01:02]: Kiitos paljon, Jonna, ja mukava, että pääsit tähän mukaan. Ja sitten tosiaan meillä on myös Anu-Anette mukana, hei Anu.
Anu-Anette Varho [00:01:11]: Hei vaan, joo, minä olen Varhon Anu-Anette ja toimin aluekoordinaattorina Etelä-Savon alueella, toimipisteenä on Mikkeli eli meitä on kaksi aluekoordinaattoria Etelä-Savossa, ja Veera Kolehmainen on sitten Savonlinnassa. Minä olen ollut mukana Saimaa-ilmiössä jo siinä ensimmäisessä vaiheessa. Silloin meitä koordinaattoreita oli kaksi, eli nyt on mukavasti isompi tiimi ympärillä valmistelemassa ja tekemässä tätä lopullista hakukirjaa.
Oskar Mannelin [00:01:43]: No niin, kiitos myös Anu-Anette sinulle, että pääsit mukaan tähän jaksoon. Mutta ensimmäisenä voitaisiin ehkä vähän nopeasti katsoa sitä, että mikä tämä Saimaa-ilmiö oikeastaan on, sillä tämä voi olla monille meidän kuuntelijoista vähän vieraampi aihe. Haluaisiko Jonna vaikka vähän tiivistää, että mistä Saimaa-ilmiössä oikeastaan onkaan kyse?
Jonna Ekroos [00:02:03]: Joo, no tämä on sinänsä aika mielenkiitoinen kokonaisuus ja aika yksinkertainenkin loppujen lopuksi. Eli meillä on yksi päätavoite tässä kaikessa mitä me tehdään ja me koetetaan saada Savonlinnasta, ja samalla koko Saimaan alueesta Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Tämä työ on alkanut ja tosiaan Anu-Anette on ollut siinä ensimmäisessä vaiheessa mukana, eli siinä on tehty sellainen hakukirja, onko se nyt Anu-Anette, noin 60 sivua se taisi olla siinä vaiheessa se kokonaisuus?
Anu-Anette Varho [00:02:40]: Joo.
Jonna Ekroos [00:02:42]: Ja tässä parhaillaan me tehdään sitten sitä hakukirjaa vähän laajempana versiona, syvennetään, laajennetaan, kehitetään sisältöjä ja tiivistetään verkostoja, haetaan kansainvälistä ulottuvuutta siihen tyyliin, että me voitetaan sitten tämä kisa. Ja kesäkuun alussa, toinen päivä, me saadaan sitten tietää, että tuleeko meistä vai sitten meidän kilpailijoina ovat Oulu ja Tampere, niin joku meistä kolmesta saa tämä tittelin, ja sehän on sitten aivan mahtava mahdollisuus sille alueelle, joka sen pääsee lunastamaan.
Oskar Mannelin [00:03:20]: Kyllä, ehdottomasti näin. Tosiaan kuten mainitsitkin, niin tavallaan tämä Saimaa-ilmiö on osa tätä kulttuuripääkaupunkihakua ja nyt vuonna 2026 se on osumassa taas sitten Suomen kohdalle, eli käytännössä kuka näistä ikinä, Tampere, Oulu, Savonlinna tämän voittaakaan, niin kulttuuripääkaupunki tulee Suomeen, eikö näin?
Jonna Ekroos [00:03:41]: Kyllä.
Oskar Mannelin [00:03:41]: Mutta sitten kysymys on tässä Saimaa-ilmiössä se, että se yritetään nimenomaan saada tähän meidän Saimaan alueelle ja juuri sinne Savonlinnaan. Haluaisitko sinä vähän tiivistää sen, että minkä takia juuri Savonlinna ja mikä ehkä tämän Saimaa-ilmiön erottaa näistä teidän kahdesta kilpailijasta, Oulusta ja Tampereesta?
Jonna Ekroos [00:04:01]: Haluaako Anu-Anette kertoa?
Anu-Anette Varho [00:04:03]: Joo, no kyllähän meillä se erityisyys on se, että tätä ollaan lähdetty alusta asti tekemään neljän maakunnan ja viiden kaupungin voimin, eli Saimaa-ilmiö on tosiaan, niin tässä hakuvaiheessa on vahvasti mukana maakunnat ja keskuskaupungit. Ja Savonlinnan nimiin sitä haetaan sen takia, että meillä on tietysti siihen tämä keskeinen sijainti Saimaan vesistöllä, mutta myöskin historia siinä taustalla. Ja mikä tekee tästä erityistä on se, että nyt tässä alueen isommat kaupungit ovatkin lähteneet tukemaan ja lähteneet ehdottamaan sitä pienintä kaupunkia, ja se on minusta myös aika erityistä ja hyvin itäsuomalaista. Mutta tätä tehdään siis tosi isosti yhteistyössä, eli sitten ehkä noihin meidän kilpakumppaneihin liittyy enemmän se, että siellä on se vahva iso kaupunkikeskus ja sitten se lähtee, toki molemmilla on siinä sitten, Tampereella Pirkanmaata ja Oulukin laajasti Pohjois-Suomea siihen mukaan kutsunut, mutta kuinka aidosti se sitten on sitä isosti alueellista yhteistyötä, että kyllä meillä tämä alueellisuus ja tuo Saimaan vesistö ovat ne meidän vahvuudet ja valtit. Ja tietysti myös sitten tuo meidän mutkaton, tietyllä tavalla mutkaton suhteemme tuohon meidän itänaapuriimme Venäjään, että tämä raja on tietysti jotain aivan erityistä eurooppalaisessa mittakaavassa ja se miten me eletään täällä kuitenkin sulassa sovussa. Nämä ovat ainakin sellaisia erityisyyksiä, mutta toki meillä myös sitten se luontosuhde ja tämä mitä me kutsumme Saimaa-arjeksi, tämä erityinen elämäntapa mikä meillä täällä on.
Oskar Mannelin [00:05:57]: Joo, tuossa on monia mielenkiintoisia…
Jonna Ekroos [00:05:58]: Joo, tässähän on myös sitten mielenkiintoista, että…
Oskar Mannelin [00:06:01]: Joo, ei, sano vain.
Jonna Ekroos [00:06:03]: Joo, että kukaan näistä meidän kaupungeista ei oikeastaan yksinään pystyisi hakemaan tätä titteliä, että kenelläkään ei yksinään riittäisi siihen pelimerkit, mutta nyt kun me yhdessä yhdistetään voimamme, niin meillä on tähän oikeastaan ainutlaatuinen mahdollisuus tässä käsillä.
Anu-Anette Varho [00:06:26]: Kyllä, ja sitten myöskin se, että jo lähdetään siihen kulttuuripääkaupunkiprosessiin mukaan, niin sehän jo sinällään ihan jo siitä ensimmäisestä vaiheesta asti on kehittänyt sitä meidän yhteistyötapaa, miten täällä Itä-Suomessa yhdessä tehdään. Sitä on vuosia monilla eri tavoilla harjoiteltu, onnistuttu ja epäonnistuttu, mutta nyt tehdään taas uudella tavalla ja ollaan otettu isoja harppauksia tässä ajassa kyllä.
Oskar Mannelin [00:06:56]: Joo, eli tosiaan tavallaan miten tuossa ehkä muotoilittekin, niin tavallaan se meidän voima täällä Saimaan alueella on sitten tämä yhteisöllisyys ja yhteistyö. Lähtikö myös tämä idea siitä, että Savonlinna olisi juuri se meidän seuraava kulttuuripääkaupunki myös yhteistyöstä vai oliko siinä joku sellainen vähän alullepanija sitten tässä ajatuksessa?
Anu-Anette Varho [00:07:18]: No kaikessahan on aina alullepanija, tuolla Pohjois-Savossa se idea ihan alkujansa syntyi ja siellä sitten lähtivät sitä ajatusta esittelemään, ja aika pian siihen kuitenkin saatiin kaikki maakunnat mukaan ja sitten nuo keskuskaupungitkin. Ja maakuntaliitot tarkoittavat sitä, että siinä on mukana sitten myös kaikki nuo pienemmätkin kunnat, ei pelkästään nämä keskuskaupungit, eli sieltä ohjelmatekijätasolta meillä on ollut ensimmäisestä vaiheesta lähtien ihan ympäri Itä-Suomea toimijoita mukana. Se yhteistyö on lähtenyt kasvamaan, mutta idea on totta kai tullut sitten jonkun päässä aina ensin ja meidän tapauksessa se aika hauskasti oli siellä Pohjois-Savon puolella se, missä se idea ihan alkujaan syntyi.
Oskar Mannelin [00:08:12]: No niin, ja tästä ehkä sitten päästäänkin vähän siihen, että nyt kun tätä ollaan saatu vähän aluilleen ja tämä idea on lähtenyt rakentumaan, niin missä vaiheessa me oikein nyt itse asiassa ollaan ja mitä Saimaa-ilmiöllä sitten on vielä edessä, eli tavallaan ollaanko me mitä saatu jo aikaiseksi ja mitä on sitten vasta tulossa?
Anu-Anette Varho [00:08:36]: No nyt ollaan tosiaan saatu se ensimmäinen hakukirja, ensimmäinen vaihe ollaan käyty läpi ja se olikin iso puristus. Vielä tämä koronapandemia yllätti meidät sitten tietysti siinä prosessin aikana, meillä oli paljon tällaisia muualle Eurooppaan suuntautuvia tutustumismatkoja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltuna, mutta ne kaikki sitten peruuntuivat. Eli ollaan tehty poikkeusoloissa sitten kaikki me kolme hakijaa nämä meidän ensimmäiset hakukirjat ja nythän se tietysti sitten jatkuu vielä tässä toisessakin vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen hakukirja esiteltiin sitten tuolla Helsingissä kansainväliselle raadille, sekin tapahtui etäyhteyksin, ja sitten saatiin raadilta, oltiin haastateltavana tai hiillostettavana oikeastaan, se on ehkä oikeampi sana, ja sitten he tekivät omat suosituksensa ja kirjoittivat raportin siitä. He olivat sitä mieltä sitten, että meillä kaikilla oli yhtäläisesti vahvat hakukirjat tehtynä ja halusivat sitten nähdä, että mitä tehdään tässä seuraavassa vaiheessa. Ja nyt se 60 sivun hakukirja sitten laajenee 100-sivuiseksi hakemukseksi, jossa sitten mennään enemmän sinne ihan konkretiaan ja täsmennetään ja vähän tulee tietysti muutoksiakin matkan varrella, mutta se iso idea siellä toki sitten säilyy. Eli koko ajan sitä verkostotyötä tehdään ja yhteistyötä, ja hyvin monella tasolla sitä tehdään sitten tässä koko ajan meidän tiimin voimin ja eurooppalaista ulottuvuutta, kansainvälisyyttä pyritään siihen saamaan lisää ja lisää, ja kasvattamaan sitä. Tietysti se kulttuuri- ja taideohjelma on siellä hirveän tärkeässä isossa roolissa ja se tietenkin myöskin sitten meitä tekijöitä yhdistää, ja päätöksentekoon liittyen tietysti sitten kuntapäättäjät ovat kauhean tärkeässä roolissa. Tässä on hyvin monta sellaista isoa tasoa vielä miten se etenee ja tietenkin tähdätään siihen, että se titteli meille tulisi ja sitten saataisiin siinä Euroopan kulttuuripääkaupunkina asioita vielä viedä eteenpäin, mutta koko ajan meillä on siinä myös se taso, että tuli se titteli meille tai ei, niin me jatketaan tätä yhteistyön ja kehittämisen kuviota eteenpäin, eli meidän hankekin jatkuu tuonne vuoden loppuun saakka.
Jonna Ekroos [00:11:13]: Joo, meillähän on ollut yksi, sano vaan Anu-Anette loppuun.
Anu-Anette Varho [00:11:17]: Ei mitään, se oli siinä.
Jonna Ekroos [00:11:19]: Joo, eli kävin täältä huikkailemaan, että yksi meidän pääviesteistä onkin ollut se, että Saimaan vuosikymmen alkaa tässä ja nyt, eli tämä kulttuuripääkaupunkivuoden haku on samalla käynnistänyt täällä sellaisen muutoksen, täällä meillä idässä, eli meillä on yhteinen tahtotila ja meillä on kaikki mahdollisuudet lähteä rakentamaan vähän uudelta pohjalta tätä meidän tulevaisuutta. Aika usein Itä-Suomesta kerrotaan sitä tarinaa, että meille ei synny vauvoja ja nuoret muuttavat pois ja näin poispäin. Minun mielestäni tässä on syntynyt yhteinen näkemys, että ei se välttämättä menekään se meidän tarina tällä tavalla, vaan meillä on täällä jotakin todella mielenkiintoista ja ainutlaatuista, joka on huomattu tämän edeltävän vuoden aikana, että maailma oikeastaan janoaa juuri näitä asioita mitä meillä on täällä tarjottavana ja hyvin. Pikemminkin lähdetään siitä ajatuksesta, että me saadaan tässä iso muutos joka tapauksessa jo nyt aikaan, kävi miten kävi tässä kilpailussa.
Oskar Mannelin [00:12:29]: No niin, tuossa tulikin jo monia kiinnostavia teemoja. Minä ehkä kiinnitin huomiota juuri tuohon konkretia-sanaan, mitä Anu-Anette taisikin käyttää. Minua kiinnostaisikin kuulla, että millä tavalla sitten Saimaa-ilmiö oikein näyttäytyy konkretiana, eli mitä tavallaan sellaisia konkreettisia asioita tämän hankkeen myötä on sitten tullut ja ehkä on tulossakin? Toki tämä korona varmasti on vähän muuttanut sitä teidän alkuperäistä suunnitelmaanne, mutta varmasti silti monia asioita on saatu tehtyä?
Anu-Anette Varho [00:13:01]: Kyllä me ollaan kaikki saatu tietenkin tehtyä, mutta tällaista etätyöskentelyä ja se niiden kansainvälisten yhteyksienkin luominen sitten etäyhteyksin, onhan se tietysti haasteellista, mutta kaikki on mahdollista ja tietyllä tavalla sitten kyllähän se mahdollistaakin asioita. Eli varmasti kun nyt ollaan tottuneempia sitten kokouksia pitämään Teamsien ja Zoomien avulla, niin niitä ehditään sitten myöskin paljon enemmän pitää kuin ehkä aikaisemmin olisi tehty, että muutoksessa on aina myös hyvä puolensa. Konkretiaa on hyvin monella tasolla, että yksi sellainen erityisen tärkeä ja merkittävä asia on ollut tällainen ylimaakunnallinen sillanrakentajatiimi, joka on ihan keskeisessä roolissa ollut tässä Saimaa-ilmiön synnyssä ja Saimaa-ilmiön asioiden edistymisessä. Meillä on jokaisesta maakunnasta ja keskuskaupungista nimetty edustaja, henkilö tällaisessa sillanrakentajatiimissä, joka varsinkin ensimmäisessä vaiheessa oli ihan todella aktiivinen ja vietiin eteenpäin asioita. Se on ihan poikkeuksellinen tiimi, joka onneksi jatkaa olemassaoloaan ja nyt on vielä saatu viestijöillekin tällainen oma tiimi, ja rakennetaan muitakin yhteistyöverkostoja siinä koko ajan. Ne ovat ihan sitä tosi hyvää konkretiaa mitä on syntynyt, ollaan saatettu ihmisiä saman pöydän ääreen keskustelemaan ja ideoimaan. Siitä syntyy aina hyvää asiaa. Ehkä sellainen näkyvin konkreettinen asia tällä hetkellä on tuo meidän Saimaa kaikille -kiertue, mistä Jonna voi sitten vaikka kertoa vähän tarkemmin. Juuri katsoin, että se on tuonne Lappeenrantaan turvallisesti taas mennyt tuo kontti, mutta se on sellaista ihan näkyvää asiaa. Ja me ollaan mukana kauheasti alueidemme keskusteluissa ja tilaisuuksissa, se on sitä konkreettista tekemistä ja näkymistä.
Jonna Ekroos [00:15:19]: Ja sitten osittain tosiaan tapahtuu siellä piilossakin vähän, että yksi tärkeä mihin meillä on vipuvoimaa, on varmastikin tuo eri alueiden kulttuurin rooli ja kulttuuristrategiat, jota lähdetään voimakkaasti auttamaan ja työstämään eteenpäin, että me saataisiin jokaiselle kaupungille ja sitten yhdessä tehtyä tänne Saimaan alueelle yhteinen strategia. Ja vähän tuosta kulttuurin roolista, Anu-Anette nosti tuon Saimaa kaikille -esimerkin, niin me ollaan monet kerrat tässä muutaman viikon aikana mietitty juuri kun se on kiertänyt nyt aika monessa kaupungissa se kiertue, että se tosiaankin lähti täältä Joensuusta. Sen jälkeen se meidän konttikiertue siirtyy Kuopioon ja sen jälkeen Mikkeliin, nyt se on Lappeenrannassa ja sitten joulun jälkeen heti Savonlinnassa. Tässä on ollut koronan takia monta kertaa kieli keskellä suuta, että joudutaanko me tämä perumaan vai miten me toteutetaan tämä kiertue, niin me ollaan myös haluttu tehdä se päätös, että ei, että tätä meidän Saimaa kaikille -kiertuetta ei peruta, että me halutaan nostaa taide ja kulttuuri keskiöön. Meidän pitää vain löytää tässä turvalliset ja hyvät tavat tehdä se asia, ja ollaan toistaiseksi onnistuttu siinä aika hyvin.
Anu-Anette Varho [00:16:46]: Joo, se on minunkin mielestäni tärkeä viesti siitä, että se ei ole ainoa ratkaisu perua sitten niitä kulttuurisisältöjä, että täytyy luottaa meidän luovan alan ammattilaisiin ja heittääkin se pallo sinnepäin, että miten te toteuttaisitte sen teidän oman sisältönne. Ja me ollaan löydetty sitten näiden meidän loistavien taiteentekijöiden kanssa aina se tapa millä se on voitu sitten tehdä, ja on ollut tosi kiva juttu tämä Saimaa kaikille -kiertue.
Oskar Mannelin [00:17:15]: Joo, eli jos minä nyt tulkitsen oikein, vähän ehkä sieltä rivienkin välistä, niin se isoin konkretia mitä on näkynyt, on ollut tämä alueiden välisen yhteistyön tiivistyminen ja sitä ehkä myös tämä kiertue osoittaa sitten sillä, että ollaan vähän niin kuin tuotu niitä meidän jokaista maakuntaa ja niiden keskuskaupunkeja sitten enemmän yhteen ja pyritty luomaan sellaista kontaktia niiden välille?
Anu-Anette Varho [00:17:39]: Kyllä.
Jonna Ekroos [00:17:40]: Kyllä.
Oskar Mannelin [00:17:41]: Joo, mutta sitten ehkä nyt puhuttiin paljon siitä mitä on saatu aikaiseksi, niin toki teillä on vielä tämän 100-sivuisen suunnitelman laatiminen kesken, mutta voitteko paljastaa jotakin siitä, että mitä sitten on ehkä tulossa tässä tulevaisuudessa Saimaa-ilmiön kohdalla?
Anu-Anette Varho [00:18:02]: Joo, no nyt ollaan kisassa, että ihan hirveästi ei mitään niitä kaikkein herkullisimpia helmiä nyt voi tietenkään paljastaa. Sieltä on sitten ihan, no meillä on tulossa tässä ja koko ajan on meneilläänkin keskustelutilaisuuksia ja sisällön suunnittelua. Ja sitten kun sieltä päästään eteenpäin, niin meillä on tulossa avoimia ohjelmahakuja, varmaankin näin yleisellä tasolla voi kuitenkin puhua, mutta kyllä siinä alkaa koko ajan tapahtua. Ja sitten on tulossa sellaista konkretiaa mikä varmaankin on hyvä tässä yhteydessä myös muistaa mainita, että meillä on tällainen Saimaan kulttuurikaupunki-idea, jossa sitten vuodesta 2022 vuoteen 202 jokaisessa maakunnan keskuskaupungissa sitten on oma tällainen Saimaan kulttuurin esiin nostaminen. Ja Mikkeli aloittaa sen vuonna 2022, että ihan sitä konkreettista ohjelmaa suunnitellaan myös eli sitä Mikkelin ja Etelä-Savon alueen kulttuurin tekijöiden tunnistamista, tunnustamista ja esiin nostamista. Siihen liittyy sitten juuri tuo mistä Jonna puhuikin, nuo kulttuuristrategioihin liittyvät asiat, eli pyritään tuomana se, nostamaan se alueen oma kulttuuri sinne keskiöön, ja toki Saimaa-ilmiössä sitten aina pidetään mielessä se kansainvälisyys myös. Tämän tyyppisiä asioita, mutta ihan hirveästi ei voi paljastaa yksityiskohtia, kun ollaan vielä kuitenkin kilpailussa.
Oskar Mannelin [00:19:46]: Kyllä, se on varmasti ymmärrettävää ja selviää sitten myöhemmin. Mutta joo, jatka vaan, Jonna.
Jonna Ekroos [00:19:51]: Joo, meinasin vielä huikata väliin, että siinä hakukirjassahan on vähän päälle 40 kysymystä, joihin kaikki kandidaatit vastaavat, eli se on tosi sellainen perusrunko, jonka pohjalta me lähdetään tätä kokonaisuutta rakentamaan. Se ei suinkaan ole sellainen kirja, johon voi kirjoittaa ihan mitä tahansa, vaan siellä on aika tarkkaan määritelty luvut ja numerot, kysymykset ja vastaukset, jossa on sitten mahdollisuus kertoa ja perustella miksi juuri meidät pitäisi valita.
Oskar Mannelin [00:20:25]: Joo, tuo on hyvä nosto sieltä. Pitää myös muistaa, että on paljon sellaisia asioita mitä ei varmasti sitten näissä julkisissa asiakirjoissa ainakaan tule näkymään, jotka näkyvät ehkä vasta vähän ajan kanssa myöhemmin sitten itse siinä toteutuksessa. Mutta joo, tosiaan oli puhetta siitä miten Saimaa-ilmiön suunnitteluun on osallistunut aktiivisesti nämä meidän kaikki keskuskaupungit ja maakunnat ja niin edelleen, mutta onko tähän osallistunut sitten muita tahoja? Ja onko teillä ollut tällaisia erityisryhmiä vaikka, jotka olisivat sitten pyrkineet huomioimaan vaikka nuorten näkökulmasta tämän Saimaa-ilmiön tai jostain muuta tällaisesta erityisryhmästä käsin?
Jonna Ekroos [00:21:10]: Nuorten raatihan meillä on tässä nyt syksyllä perustettu ja siinä ensimmäisen vaiheen hakukirjassahan kirjoitettiinkin juuri, että nuorille on syytä saada oma raati, ja heidän sanaansa ja näkemyksiään halutaan hyödyntää nyt laajemmin tässä kakkosvaiheessa. Ja kovasti ollaan menossa siihen suuntaan, eli meillä on noin 12 hengen tällainen ylimaakunnallinen tiimi, kaikilta alueilta on edustus ja ollaan kokoonnuttu tähän mennessä kaksi kertaa. Nämä molemmat kerrat ovat olleet tosi mielenkiintoisia ja siellä on ihan hauska tällainen yhteinen tahtotila nuorillakin tällä hetkellä. Tässähän viime keväänä meillä oli vaikuttajia, joita kutsuttiin sytyttäjiksi, mukana ja siellä oli esimerkiksi Saimi Hoyer ja Jani Halme. Ja me nyt sitten kysyttiin nuorilta, että mitä te ajattelette, että keitä sytyttäjiä tänne nuorten näkökulmasta pitäisi saada mukaan, että me saataisiin viesti läpi myös sinne nuoremmille sukupolville. Nuoret olivat sitä mieltä, että he itse asiassa ovat parhaimpia viestinviejiä laajojen verkostojensa kautta ja nyt meillä on lähtenyt mukaan näitä nuoria valmentamaan vaikuttajiksi sellainen Biisonimafia-yhteisö, varmasti aika monille ketkä seuraavat Youtubea, niin tuttuja vaikuttajia. Me lähdetään nyt sitten nuorten kanssa tuollaista kokonaisuutta tekemään ja haaveillaan, että keväällä tai alkukesästä meillä voisi olla myös kiertue, kuten silloin edeltävänä keväänä oli näille sytyttäjille, mutta koronan suhteen katsotaan miten se nyt tulee menemään. Siellä on nuorten kanssa syntynyt ajatuksia tällaisesta nuorten taidekollektiivista, eli nuorista jotka ovat täältä Saimaan alueelta kotoisin, niin he lähtisivät keräämään voimia yhteen ja katsomaan mitä siitä tulee. Eli paljon on virityksiä ja ajatuksia tälläkin hetkellä menossa tuon suhteen.
Anu-Anette Varho [00:23:14]: Nuoret olivat siinä ensimmäisessä vaiheessa sitä kautta myöskin sitten, että nuorisovaltuustoihin vietiin vähän asiaa ja esiteltiin, mutta sitten meillä oli myös tällainen kirjoituskilpailu neljän maakunnan yläkoululaisille ja saatiin tuollainen liki sata kappaletta kirjoituksia siitä millainen olisi unelmien Saimaa. Siellä nousi esiin toiveet hyvästä elämästä ja onnellisuudesta, mutta sitten myöskin ehkä sellaista huoltakin nousi tietenkin maailman tilaan liittyen ja ilmaston muuttumiseen liittyen. Tosi hyviä kirjoituksia, mutta Saimaa-ilmiökin nähtiin sitten niissä kirjoituksina sellaisena mahdollisuutena, että alue kehittyy ja ehkä olisi kuitenkin mielenkiintoista opintojen jälkeen mahdollisesti palata sinne synnyinseuduille tai löytää se opiskelupaikka sitten jopa sieltä omalta alueelta. Ollaan osallistettu nuoria kyllä silloin ensimmäisessäkin vaiheessa ja tämä nuorten raati on nyt todella hieno juttu, koska koko ajanhan me tehdään suunnitelmia sinne vuoteen 2026 ja sen yli. Juuri tuossa Mikkelin kontilla kävi vierailemassa Esedun opiskelijoita, juteltiin heidän kanssaan, että he ovat silloin 23-vuotiaita nuoria aikuisia ja varmasti hyvin keskeisiä tekijöitäkin siinä kulttuuripääkaupunkivuodessa. Se on nuoren ihmisen elämässä tuo aika mitä me tässä pyöritämme, niin siinä tapahtuu isoja muutoksia.
Jonna Ekroos [00:25:03]: Joo, ja nuorilla on kyllä iso mahdollisuus ja tehtävä tässä, että tulevaisuuttahan me tässä suunnitellaan ja rakennetaan juuri sen näköiseksi kuin me halutaan. Se onkin ihanaa, että ollaan saatu aktiivisia tekijöitä tähän mukaan ja minun mielestäni oli hyvä, Anu-Anette, juuri kun mainitsit nuo unelmat. Se onkin ihan mielenkiintoista, kun tämä Saimaa-ilmiö on periaatteessa mahdollistanut meille sen, että me voidaan käydä puhumassa unelmista ja mahdollisuuksista täällä meidän alueella, jotka ovat olleet aikaisemmin vähän sellainen ei nyt kielletty, mutta sellainen asia, että se on vähän haihattelua, jos joku käy puhumaan vaikka kulttuurin unelmavuosista, kun tuntuu että meiltä koko ajan viedään ja asiat supistuvat. Mutta nyt me oikeasti uskalletaan käydä unelmoimaan ja ehkä elämään tätä elämää sitä kohti, ja tuo meidän projektijohtaja Sari Kaasinen aina sanookin meille, että nyt unelmoidaan ja tehdään niin rohkeasti, että jopa vähän pelottaa. Minun mielestäni se on hyvä lähtökohta tälle nuorten raadillekin, että hei, nyt meillä mahdollisuus.
Oskar Mannelin [00:26:13]: Kyllä, eli ollaan haluttu lähteä tällaisen toiveikkuuden kautta sitten siihen, että millaista aluetta nuoret haluavat olla rakentamassa ja miltä he haluavat kotiseutunsa näyttävän sitten vuonna 2026 ja ehkä sen jälkeenkin.
Jonna Ekroos [00:26:27]: Juuri näin.
Oskar Mannelin [00:26:30]: Näinhän se on, ja tosiaan tämä on ollut myös sellainen aika kantava teema meidän tässä 2050-luvulla podcastissa, sillä mekin ollaan keskitytty paljon miettimään sitä, että miltä tulevaisuus näyttää. Ja vaikka siellä onkin monia tällaisia uhkakuvia sitten horisontissa siintänyt, niin pyritään niitäkin lähestymään toiveikkuuden kautta. Nyt onkin mukava kuulla, että tekin olette sitten ottaneet mukaan tähän Saimaa-ilmiöön nuoria unelmoimaan tässä ja rehellisyyden nimissä on myös mainittava, että myös itse olen ollut tässä mukana unelmoimassa.
Jonna Ekroos [00:27:03]: Kyllä.
Oskar Mannelin [00:27:03]: Siinä mielessä toki vähän pitää kiittää siitä mahdollisuudesta. Mutta vielä ennen kuin meillä aika loppuu, niin minä haluaisin ehkä kysyä vähän siitä, että mitä sitten tapahtuukaan jos meidän Savonlinnasta tulee seuraava kulttuuripääkaupunki, niin mitä sitten tulee tapahtumaan, mitä siitä seuraa ja mitä tavallaan sitten käykin tälle Saimaa-ilmiölle jos näin ei tapahdu, että sitten voiton viekin jompikumpi näistä kahdesta muusta kilpailijasta?
Anu-Anette Varho [00:27:38]: Joo, eli koko ajan ihan alusta astihan tätä ollaan tehty Saimaa-ilmiönä, eli se titteli tietenkin jos me sen saamme, ja tietenkin me sen saamme, niin se mahdollistaa tietenkin että silloin alueelle tulee valtiolta rahoitusta ja sehän mahdollistaa silloin isompien kokonaisuuksien tekemisen. Ja tietenkin se Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteli myöskin, se on niin tunnettu brändi, että se tuo mukanaan sitä näkyvyyttä, kansainvälistä näkyvyyttä ehdottomasti. Mutta totta kai jo tässä prosessissa mukana oleminen sitä mahdollistaa, mutta se että me saadaan aikaiseksi sellainen hieno suunnitelma ja strategiat ja toimintamallit tuon hakukirjan toimesta, ja tehdään sitä yhteistyötä, niin kaikkia niitä on mahdollista ilman sitä titteliäkin lähteä tekemään. Sitten meidän täytyy vaan miettiä siihen niitä erilaisia tapoja rahoittaa, hakea mahdollisuuksia, mutta joka tapauksessa Saimaa-ilmiön syntyä ja jatkumista edistetään ihan jo tämänkin hankkeen tiimoilta, tämän tiimin toimesta vuoden loppuun asti. Mutta koko ajanhan sitä ollaan tehty tällä isolla yhteistyöllä, niin joka tapauksessa se alueen kehittäminen kulttuuri keskiössä jollain tasolla jatkuu, ja tietysti siinä yhtenä hyvänä esimerkkinä ovat nämä Saimaan kulttuurikaupunkitoiminnan vuodet, jotka on nyt jo suunniteltu. Hyvin paljon asioita tulee joka tapauksessa tapahtumaan ja edistetään sitä kulttuurin asemaa.
Jonna Ekroos [00:29:37]: Joo, ja minun mielestäni tämä meidän nimikin Saimaa-ilmiö kertoo sen, että me ei olla pelkästään yksi kaupunki ja kandidaatti, vaan me ollaan koko alue ja tavoitellaan tässä sitä suurempaa ilmiötä, vähän sellaista Itä-Suomen alueen muutosvoimaa, mihin me ollaan päädytty kaikki alueet nyt tässä yhdessä lähteä mukaan. Jos me voitetaan tuo titteli, niin esimerkiksi tuo 2011 kun Turku oli täältä Suomesta kulttuuripääkaupunki, niin jälkeenpäin sitä laskettiin, että Turku ja Varsinais-Suomi saivat sillä yhteensä yli 200 miljoonaa euroa, ja se saatiin juuri sen matkailun, kulttuurin ja ihan tavallisten ihmisten yhteistyöllä ja näkyvyydellä. Se kyllä on ihan huikea mahdollisuus meille sitten, jos me päästään tähän kiinni. Sitä varten tässä kovasti tehdään töitä, että sitten ne kulttuuriunelmavuodet ovat todellakin meillä käsillä, kun me onnistutaan.
Anu-Anette Varho [00:30:51]: Ja sehän siinä on Turunkin suhteen, itse siellä pitkään asuneena ja nähnyt sen muutoksen, niin siellä esimerkiksi se ihan kulttuurin tekijöiden työn arvostaminen nousi. Voi sanoa, että vähän jo sellaisia erikoisempia marginaalissa toimivia kulttuurialoja nousi aivan uuteen arvoon, sitä aluetta lähdettiin kehittämään uudella tavalla. Yksi sellainen hyvin näkyvä juttu itselle oli se, että miten Turun ravintolapuoli nousi. Siellä on sen jälkeen tullut ihan valtavasti lisää hyviä tasokkaita ravintoloita ja kaupunkikulttuuri, eli esimerkiksi keskustassa järjestettävien tapahtumien organisoiminen helpottui, eli kun siinä tapahtuu niin isoja muutoksia. Ja sitähän, Euroopan kulttuuripääkaupunkiprosessejahan sitten myös tarkastellaan sellaisen kymmenen vuoden säteellä, että silloinkin tehdään sitten uutta arviointia, että mitä nyt on sitten isoja hyötyjä ollut. Eli se on sellainen pitkä prosessi, se on vähän harhaanjohtava se, että puhutaan yhdestä vuodesta, koska todellisuudessa se on pitkäjänteistä alueen kehittämistä sen kulttuurin keinoin. Ja totta kai me sellaista toimintaa tänne tarvitaan ja halutaan, mutta jos ei titteliä saada, niin sitten me kehitetään se oma tapa tehdä, kuten Itä-Suomessa on tapana. Me ollaan ratkaisukeskeisiä.
Jonna Ekroos [00:32:26]: Juuri näin.
Oskar Mannelin [00:32:27]: Kyllä, näin se varmasti on, eli tosiaan nyt vähän sellaisena summa summarum -kommenttina, niin tavallaan tämä kulttuuripääkaupunkititteli mahdollistaisi sen, että saadaan tätä alueen yhteistyötä ja kulttuurielämää kehitettyä sitten isommalla volyymilla ja saataisiin ehkä vähän uusia paukkuja siihen hommaan. Mutta vaikka tätä kulttuuripääkaupunkiasemaa ei sitten tulisikaan, niin tämä työ jatkuu siitä huolimatta ja sitten keksitään vähän uusia keinoja sen toteuttamiseen.
Anu-Anette Varho [00:32:57]: Kyllä.
Jonna Ekroos [00:32:59]: Kyllä.
Oskar Mannelin [00:33:00]: Tämä on hyvä sellainen ajatus lopettaa ja tosiaan voidaan varmaankin todeta se, että kävi sitten kulttuuripääkaupunkihaussa miten kävikään, niin varmasti jokainen meistä toivoo, että meidän kulttuurielämää saadaan sitten nostettua ja saadaan ylipäätään tätä alueellista yhteistyötä kehitettyä. Se ei varmasti ikinä ole huono asia.
Anu-Anette Varho [00:33:23]: Joo.
Jonna Ekroos [00:33:23]: Kyllä.
Anu-Anette Varho [00:33:25]: Se on ihan näin ja toivotaan tietenkin, että nuoret innostuvat tästä asiasta ja ottavat sen omakseen, koska tämä on ihan kaikkien meidän ilmiö.
Oskar Mannelin [00:33:34]: Kyllä, ja yhteistä tulevaisuuttahan tässä ollaan rakentamassa.
Jonna Ekroos [00:33:37]: Kyllä.
Anu-Anette Varho [00:33:38]: Juuri näin.
Oskar Mannelin [00:33:39]: Mutta tosiaan kiitos paljon teille molemmille, että pääsitte vieraaksi tähän jaksoon.
Jonna Ekroos [00:33:44]: Kiitos paljon.
Anu-Anette Varho [00:33:46]: Joo, kiitoksia.
Jonna Ekroos [00:33:48]: Ja meihin voi siis ottaa yhteyttä myös, saimaa-ilmio2026.fi löytyy yhteystiedot, jos tulee mahtavia ideoita tai ajatuksia tai jos joku innostuu vielä nuorten raatiin lähtemään mukaan, niin nyt vielä ehtii vallan hyvin.
Oskar Mannelin [00:34:03]: No niin, siinä tuli hyviä vinkkejä mitä voi käydä sitten tsekkaamassa ja tosiaan teillä varmasti sitten hyvät ehdotukset otetaan vastaan. Mutta tältä erää kiitos paljon ja tämä oli sitten tässä.
Jonna Ekroos [00:34:17]: Hyvää joulun toivotusta kaikille, kiitos. Moi, moi.
Anu-Anette Varho [00:34:20]: Kiitos. Moi, moi.
Loppujuonto [00:34:28]: Podcast on toteutettu osana All Youth -hanketta ja sen rahoittajana toimii Strategisen tutkimuksen neuvosto. Mukana podcastia mahdollistamassa ovat myös Joensuun Normaalikoulun lukio ja Itä-Suomen yliopisto.
[äänite loppuu]