2050-luvulla on ALL-YOUTHin kanssatutkijoiden podcast nuorilta nuorille ja kaikille muille, joilla yhteiskunnalliset asiat ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat aiheuttavat mielenkiinnon väristyksiä. Tutkailemme vaikuttamisen, nuorten osallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin teemoja.
Podcastia tekevät:
Venla Siltovuori
Mie oon Venla ja oon ekan vuoden metsätieteiden opiskelija ja kevytyrittäjä. Harrastan retkeilyä ja kaikenlaista liikuntaa. Tykkään myös lukea kirjoja sekä seurata politiikkaa ja maailman menoa.
Oskar Mannelin
Moro! Mun nimi on Oskar Mannelin ja oon 18-vuotias abiturientti Joensuusta. Mun vapaa-aika kuuluu pitkälti nuorisovaltuuston ja eri yhdistysten luottamustoimissa, jonka lisäksi teen myös kevytyrittäjänä erilaisia keikkatöitä. Lähdin tähän podcastiin mukaan, sillä haluan olla tuomassa Suomen podcast-sceneen aidosti nuorten näköisen podcastin, jonka lisäksi haluan tuoda keskusteluun myös oman ääneni ja mielipiteeni
Juni Sinkkonen
Olen 25-vuotias aktivisti, taiteilija ja psykologian maisteriopiskelija Joensuusta. Minua sykähdyttäviä teemoja ovat ympäristötunteet, myönteisten tulevaisuuksien visiointi ja luovuus. Vedän ilmastotunnepajoja ja lisäksi toimin järjestöaktiivina Savo-Karjalan Luonto-Liitossa. Luppoajan täyttävät runoilu, kirjominen ja luonnon ihmettely.
Sini Heikkala
Olen 17-vuotias lukiolainen. Vapaa-ajallani alppihiihdon lisäksi viihdyn kaverieni kanssa. Tykkään kuunnella musiikkia ja urheilla.
Vastuututkija: Nina Tokola
Tuottaja: Pasi Huttunen.
Podcast on tehty osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta, Mukana mahdollistamassa podcastia ovat olleet Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun normaalikoulu.
Jakso litteroituna
[äänite alkaa]
Alkujuonto [00:00:05]: 2050-luvulla. 2050-luvulla on podcast nuorilta nuorille ja kaikille muille, joille yhteiskunnalliset asiat ja vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat aiheuttavat mielenkiinnon väristyksiä. Podissa tutkailemme vaikuttamisen, nuorten osallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin teemoja.
Venla Siltovuori [00:00:26]: Hei, ja tervetuloa kuuntelemaan 2050 podcastia. Meillä on täällä tänään vieraana Sanna Lappalainen. Haluaisitko lyhyesti esitellä itsesi ja mitä teet?
Sanna Lappalainen [00:00:38]: No niin, eli olen Riveriassa yrittäjyyden lehtorina ja tällä hetkellä päätoimenkuvaani kuuluu tällainen kuin Basecamp-hanke, jossa työskentelen hankeasiantuntijana. Ja siinä sitten hanke käsittelee, siis tämä Basecamp-hanke, niin opiskelijoiden erilaisia yrittäjyyspolkuja ja yrittäjyysoppimisalustoja, ylipäätään tällaisen yrittäjyyden edistämistä.
Venla Siltovuori [00:01:03]: Selvä homma. Jos mietitään, että tämän meidän tämän päiväisen jakson aihe on yrittäjyys, niin mitä sinä koet, että yrittäjyys merkitsee nuorille?
Sanna Lappalainen [00:01:16]: No, se on ensinnäkin minun mielestäni ihan selkeästi tulevaisuuden työllistymiskeino. Todella, todella, todella tärkeä ja ennen kaikkea soisinkin, että ihmiset suhtautuisivat tosi vakavasti siihen sillä tavalla, että ei mitenkään negatiivisesti vakavasti vaan siten positiivisesti, että ajattelisivat sen siinä, että se on todellakin yksi tapa työllistää itsensä, yksi tapa tehdä uraa itselleen, jeesata kavereita ja ehkä siitä tulee jossakin vaiheessa vielä vähän niin kuin elämäntapakin sitten.
Venla Siltovuori [00:01:47]: Kyllä, minä ainakin koen, että se kiinnostaa tällä hetkellä nuoria ja siitä on ihan tutkittua tietoakin, että suomalaiset nuoret ovat siitä yrittäjyydestä kiinnostuneita. Ja minä olen itse myös 4H-yrittäjä ja yrittäjyys on monella tavalla läsnä minun elämässäni. Ja se on kyllä totta, että jotenkin se on muutakin kuin sitä ansaitsemista, että se voi juuri olla sellainen niin kuin elämäntapa tai elämäntyyli, että siihen liittyy hirveän monia ulottuvuuksia eri elämän osa-alueilla.
Sanna Lappalainen [00:02:18]: Juu, ja sitten mikä on minusta kunnioitettavaa, että nykyjengi nuorisopuolelta varsinkin, niin ne eivät ajattele sitä yrittäjyyttä sillä tavalla, että se on tällainen pallo jalassa tai että nyt kun minä yrityksen perustan, niin minä hamaan tappiin hautaan asti sitä kannan tai vien, vaan nimenomaan se nähdään yhtenä työpaikkana, mutta ennen kaikkea myös sitten siihen vapauteen ja sitten sellaiseen, että kenties ei halutakaan sitoutua johonkin yhden työnantajan palvelukseen, että teen vain töitä yhdelle, vaan halutaan ehkä itse olla itsensä herra siinä tai rouva, ja tehdä niitä juttuja mikä itseä kiinnostaa ja ennen kaikkea milloin haluaa tehdä niitä. Jos kokee sen, että koronan jälkeen tekee mieli lähteä reissuun esimerkiksi, niin silloin yrittäjänähän sinä voit itse määritellä loma-aikasi ja kuinka paljon teet, ja olet tavallaan vastuussa silloin myös kaikesta tällaisesta omasta ansaitsemisesta kanssa, mutta se myös mahdollistaa sen.
Venla Siltovuori [00:03:16]: Kyllä, siinä saa tosi paljon sitä vapautta ja nykyajan nuoret ovat sellaisia, että jotenkin tämä, me ollaan sellaista sukupolvea, että ollaan totuttu sellaiseen tietynlaiseen vapauteen ja vähän jopa ehkä yksilökeskeisyyteen, joka voi olla huono asia, mutta sitten toisaalta se tietynlainen vapaus on sitten in ja se kiinnostaa ihmisiä, ja yrittäjyydessä saa sitten sitä vapautta.
Sanna Lappalainen [00:03:41]: Kyllä, ja muutenkin kun miettii, että kun 90-luvulla tapahtui tämä suuri lama-aika, tällainen jolloin yrityksiä kaatui ja toki ikävä kyllä niistä seurauksista vieläkin on olemassa tietyn näköistä ihan tutkittuakin tietoa, että on niitä väliinputoajia. Toki pitää myös muistaa, että se ei ollut yrittäjien syy, vaan se oli koko maailman syy silloin mitä tapahtui. Mutta sitten siitä kun on päästy askel eteenpäin ja sitten se, että se toiminnan muoto on muuttunut myös, eli ensinnäkin se asenne siihen yrittäjyyttä kohtaan, mutta myös sitten se toiminnan muoto, että kun on tullut paljon digitaalisia välineitä, pystytään tarjoamaan hyvin erilaisia palveluita. Me voidaan tarjota palveluita niin, että ne ovat globaaleja jo heti automaattisesti tai ne voivat olla paikallisia tuotteita tai palveluita mitä tarjotaan. Ja sitten tiettyjä tällaisia hiljaisia signaaleja jengi seuraa tosi tarkkaan, eli ihan että nythän totta kai sellainen ekologisuus ja kaikki lähiruoka, kaikki jolla on jokin muukin merkitys kuin pelkkä materiaalinen merkitys. Ja sitten tietysti tämän digitaalisuuden ja muun myötä mitä on tullut, niin se on myös vaikuttanut siihen, että voi tehdä sitä duunia useimmiten aikaan ja paikkaan sitomatta. Sitä voi tehdä sitten vaikka siellä Balilla tai sitä voi tehdä vaikka tuossa Pieksämäellä, että ihan missä vain.
Venla Siltovuori [00:05:03]: Kyllä, se on juuri se. Se antaa hirveästi sitä myös paikan suhteen vapautta ja sitten sen lisäksi, että se tuo vapautta, niin se tuo sitä vastuuta se yrittäjyys. Mutta sitten onhan siinä se kolikolla kääntöpuolikin, mutta kyllä se vapaus minun mielestäni tarjoaa niin hienoja mahdollisuuksia, että se voittaa kyllä.
Sanna Lappalainen [00:05:23]: Mutta vapaus tuo myös vastuuta sitten, että siinä vaiheessa kun lähtee yrittäjäksi, niin pitää muistaa se, että kaiken sen minkä haluat itsellesi tavallaan ansaita, niin se on sinun omissa käsissäsi. Jos sinä haluat ansaita satasen, niin sinä teet satasen edestä töitä, mutta jos sinä haluat ansaita kymmenen tuhatta, niin sinä teet kymmenen tuhannen edestä töitä.
Venla Siltovuori [00:05:46]: Kyllä se on niin, että pitää punnita ensinnäkin toimeentulo ja kannattavuus, mutta sitten myös asiakkaan tällaiset asiat kuin vaikka turvallisuus ja muut, että asiakas on tavallaan etusijalla siinä myös.
Sanna Lappalainen [00:05:59]: On, ja ennen kaikkea kannattaa lähteä miettimään, kun lähtee mitä tahansa yrittäjyyttä kehittämään, niin ensimmäisenä kannattaa miettiä se, että kuka sinun asiakkaasi on. Kuka on siis valmis maksamaan siitä sinun tuotteestasi ja palvelustasi? Olen itse aina välillä mielenkiinnolla seurannut kaikkea, että on huikeita appi-ideoita ihmisillä esimerkiksi ja aina kun minä kysyn oppilailtani, että mikä olisi sellainen yritysidea mitä heillä on, no me tehdään sellainen appi. No appeja on siis miljoonia, mutta onko sille appille kysyntää, kuka ostaa sen appin, miksi se ostaisi sen appin käyttöönsä? Näiden asioiden punnitseminen on äärimmäisen tärkeää, että kaikki muu minun mielestäni sujuu yrittämisessä, kaikki on hallittavissa, kirjanpito, laskutus, kaikki kannattavuuslaskelmat ja kaikki tällaiset, ne ovat kaikki sellaisia opittavia ja niitä pystytään räätälöimään ja pohtimaan, kuutioimaan ja miettimään, että miten joku asia tarjotaan asiakkaalle, miten voidaan saada kustannussäästöjä aikaiseksi. Mutta kaikista kovin juttu on se, että sinä löydät niitä asiakkaita. Kuka on valmis maksamaan?
Venla Siltovuori [00:07:01]: Se asiakas pitää jokaisen yrityksen pystyssä ja pitää olla mielessä se asiakasryhmä, kun tekee sitä työtä. Ei sitä nyt tietenkään tarvitse kovin suppeasti välttämättä ajatella. Tietysti jollekin tuotteelle tai palvelulle voi olla hyvin suppea asiakasryhmä, jollekin laajempi, mutta kuitenkin, että se kysyntä pitää olla tiedossa.
Sanna Lappalainen [00:07:21]: Kyllä, kyllä.
Venla Siltovuori [00:07:22]: Pelkkä idea ei vielä riitä mihinkään.
Sanna Lappalainen [00:07:24]: Ei idea ja ajattelu, että kaikkea kaikille. Sekin on niin hauska kun kysyy, että no kuka ostaisi sinun tuotettasi? No tämä on kaikille. No ei, se on markkinoilla hankala kohdistaa sitten, että kaikkea kaikille. Kyllä se pitää kohdistaa sitten ja miettiä, että kenelle se annetaan se palvelu tai tuote. Minun mielestäni se on hauskaa tämä kohderyhmäajattelu, koska se pukkaa monta kertaa unohtumaan. Puhutaan segmentoinnista, kohderyhmäajattelusta, on sille varmaan uudempiakin hienoja, joku targetointi ja mitä kaikkia niitä hienoja uusia nimiä on. Nuo nimetkin ovat hauskoja, kun ne uusiutuvat aina kymmenen vuoden välein. Mutta se mikä siinä on pointtina on se, että lähtee oikeasti miettimään, että okei, jos ajatellaan vaikka että joku kosmetologipalvelu, niin automaattisesti mietitään, että ketkä ovat asiakkaita. No naiset, no okei, no ketkä naiset? No naiset, no ei se riitä. Minkä ikäiset? Onko jollakin joku tietynlainen ongelma, esimerkiksi sanotaan että on vaikka akne tai jotain muuta vastaavaa. Entäs miehet? No nuoret miehet. Tai että mistä sinä löydät nämä asiakkaat, eli tällainen asiakkaan profilointi on äärimmäisen tärkeää, kun lähtee miettimään sitä tuotekehitystäkin ja tuotetta, kenelle sitä tarjoaa. Ja hyvässä lykyssä kun sitä oikein viimeisen päälle lähtee tässä kuutioimaan, niin siitähän saattaa niin kuin räjähtää kokonaan joku aivan uusi palvelu siinä.
Venla Siltovuori [00:08:47]: Kyllä, eli pitää pitää mielessä se asiakasryhmä kun perustaa yritystä. Mutta mitä muuta? Jos tämänhetkiset nuoret haluaisivat työelämään lähtiessään alkaa yrittäjäksi, niin mitä sinä koet, että minkälaisia muita taitoja siihen yrittäjyyteen tarvitsee?
Sanna Lappalainen [00:09:08]: No ensinnäkin siis sanotaanko näin, että halu. Se on halu, että jos minä haluan työllistää itse itseni. Se on se ensimmäinen pointti siinä, että haluanko minä lähteä tekemään töitä? Ja sitten jos vastaa siihen kysymykseen, että kyllä minä haluan ja sitten lähtee miettimään totta kai sen jälkeen, että mitä minä pystyn tekemään? Isona osanahan kun tulevaisuudessa on nimenomaan se, että ihmiset myyvät sitä omaa työpanostaan yrittäjänä toisille yrittäjille alihankintana. Jos ajatellaan sanotaanko vaikka leipuri, niin välttämättä se leipuri ei mene kyseiseen leipomoon töihin verokortilla, vaan se menee sillä ideologialla, että minä tulen ja myyn oman työpanokseni sinulle ja sitten minä laskutan palkkani sinulta, niin että minä vastaan itse sitten kaikista työnantajamaksuista, vakuutuksista ja muista. Sitten tämä leipomoyrittäjä taas maksaa ainoastaan sen laskun, tavallaan sen palkan.
Venla Siltovuori [00:10:05]: Se on juuri sitä, koska se on työnantajille tuo työntekijän palkkaaminen aika iso riski, niin tuo niin kuin tuo jotenkin sen varmasti, että ihmiset tekevät tavallaan sitä omaa juttuaan ja sitten vaan myyvät sitä osaamistaan, niin se on todella hyvä vaihtoehto tulevaisuuden työelämään kyllä.
Sanna Lappalainen [00:10:25]: On, ja siis minä olen itse heittänyt läppänä sellaistakin monta kertaa, että me opettajatkin, me olemme kohta siinä tilanteessa, että meistä on pärstäkuvat tuolla nettisivuilla ja oppilailla on nippu palveluseteleitä. Sitten he plaraavat sitä verkkosivua ja katsovat meitä kuvista ja bongailevat, että tuolta minä ostan tuon opetuksen, tuolta minä ostan tuon kurssin ja tuolta minä ostan tuon kurssin. Mekin jouduttaisiin vähän niin kuin yrittäjäasemaan siinä vaiheessa. Nyt haluan kommentoida tätä, ei ole siis suunnitteilla, mutta visiona, että voi olla että jossain vaiheessa muuttuu tilanne siihen, että vähän niin kuin joka puolelle se tulee. Nyt on minusta ollut mielenkiintoista huomata, että kun on puhuttu esimerkiksi lähihoitajista, niin jopa sielläkin on alkanut jo tulla vuokratyöfirmoja, jotka tarjoavat lähihoitajan palveluita, niin miksi ei sitten onnistuisi esimerkiksi, että olet itse itsesi vuokratyöfirma kuten äsken sanoinkin. Sittenhän tavallaan sen kaiken hyödyn voisit kerätä itsellesi, itsesi työllistäjänä itsellesi oman palkan tienaajana ja sitten myös kaikki nämä arvonlisäverot ynnä muut hyödyt mitä pystyy sitten linkittelemään siinä. Se olisi tärkeää, että porukka rohkeasti lähtisi kokeilemaan niitä. Turvallisesti pystyy lähtemään yrittämään myös, että minun mielestäni kunhan pitää jalat maassa ja pään pilvissä, eikä lähde ensimmäisenä ostamaan jotain Lamborghinia itsellensä. Mieluummin niin päin ajattelee, että miten minä voin lähteä käyntiin tästä vähän niin kuin vanhan liiton henkeen. Minulla on pokasaha ja tuossa on metsä, nyt minä lähden töihin.
Venla Siltovuori [00:12:01]: Kyllä, se on se työntekijäasenne, sellainen yrittelijäisyysasenne, niin se on se tärkein siinä. Ja sitten siinä tekemällä oppii, voin sanoa omasta kokemuksestani, että se kartuttaa tosi monipuolisesti taitoja. Ihan itselle vaikka tällaisia konkreettisia esimerkkejä joku maksupäätteestä mitä on tietoa itsellä tai jostain verotuksesta ja muista, niin niitä oppii tekemällä ja yrittämällä, ja myös sen asiakasryhmän kohdentamisen ja sitten myös sen oman tuotteen, sen markkinoinnin ja nämä. Ei sitä tietoa tarvitse liikaa etukäteen olla.
Sanna Lappalainen [00:12:43]: Ei, ja paras tapa onkin, että lähtee laittamaan kädet saveen ja lähtee kokeilemaan. Ja kuten nyt on olemassa näitä keinoja millä voi testata ilman, että ennen kuin lähtee vaikka sitä omaa y-tunnusta ottamaan, niin juuri tuo 4H-yrittäjyys missä sinä olet mukana, mikä on ihan loistojuttu. Toki Vuosi yrittäjänä -ohjelma mikä meillä on Riveriassa, mikä on valtakunnallinen, missä tavallaan jäljitellään aivan oikeaa yritystoimintaa ja puhutaan, että opiskelija toimii silloin, myös minun silmissäni se opiskelija muuttuu silloin ammatinharjoittajaksi, kun se lähtee Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Sitten toki on kevytyrittäjyys yhtenä, jos haluaa testata, että saanko minä niitä asiakkaita, löydänkö minä niitä, onnistunko minä työllistämään itse itseäni. Ja sitten minä voin sanoa, että se nälkä kasvaa syödessä aina siinä vaiheessa sitten kun lähtee tekemään. Sitten kun saa niitä muutaman kunnon onnistuneen casen itsellensä siinä, niin sen jälkeenhän sitä alkaa, että hitsi vie, tämä on aika nastaa puuhaa muuten.
Venla Siltovuori [00:13:36]: Niin se on, aluksi saattaa olla vaan siten, että kunhan testaan. Ainakin itsellä oli niin, että no juuri itse toimin periaatteessa elintarvikepuolella ja sitten olin vaan siten, että lähden testaamaan, lähden myymään tapahtumiin ja sitten se vaan, tuo oli hyvin sanottu, että nälkä kasvaa syödessä, koska se todellakin tapahtui ainakin itsellä niin. Sitten sen näkee nyt ihan erilaisena vaihtoehtona, ainakin jossain elämänvaiheessa voisi hyvinkin olla potentiaalinen työllistyminen ihan.
Sanna Lappalainen [00:14:06]: Niin, ja sitten kun ajattelee myös silläkin tavalla sen, että tietysti tämän oman työllistymisen kannalta, mutta sitten se, että on tällainen turvasatama, ainakin minulle itselleni on aina ollut se. Okei, nyt olen virassa ja en saa tehdä kilpailevaa toimintaa, mutta itse olen ajatellut sen, että jos jotain sattuu maailmassa, niin minulla on aina mahdollisuus yrittää.
Venla Siltovuori [00:14:28]: Kyllä, minä juuri ajattelen ihan samalla tavalla. Ei pidä ajatella sitä omaa suuntaa siten, että saanko minä töitä, saanko minä töitä, koska aina on se vaihtoehto, että jos vain sitä asennetta löytyy, niin silloin sinä työllistät itse itsesi.
Sanna Lappalainen [00:14:43]: Niin, sanot vaan, että hitsi vie, nyt loppui, minä lähden tekemään tätä. Ja sitten sekin, että monta kertaa minä itse olen itse asiassa kolmessakin yrityksessä elämäni aikana ollut perustamassa ja pyörimässä, niin sitten sellaisenkin hokaissut siinä, että aina kun mietitään tuota liiketoimintasuunnitelmaa ja monta kertaahan me aloitetaan siitä, että me lähdetään ensimmäisenä, ainakin kaikissa opetusmateriaaleissa on aina se, että liiketoimintasuunnitelma täytyy tehdä ja SWOT-analyysit ynnä muut. Minä olen varmaan siinä mielessä vähän huono opettaja, koska minä olen lähtenyt minun oppilaideni kanssa siitä, että nyt lähdetään tekemään. Katsotaan mihin tämä tie vie ja sitten siinä on myös lupa epäonnistua, eli aina on lupa, että hei sekin on ihan onnistuminen jos huomaa että okei, minusta ei ole tähän, niin sekin on nimittäin iso juttu. Se ei ole epäonnistuminen vaan se on asian löytäminen minun mielestäni siinä vaiheessa. Mutta yhtenä juuri se, että lähdetään kokeilemaan, eli että voi olla joku idea ja lähtee kokeilemaan tai lähtee myymään sitä omaa osaamistaan. Ottaa luurin käteen ja soittaa, käy jossakin ja haluaa tuoda sitä omaa palveluaan julki. Ja ennen kaikkea se, että rohkeasti se starttaaminen. Toki sen soisin, että nyt koulutuspuolella ja muuallakin niin mitä tässä 4H:ssa ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja näissä, kun tulee sitä käytäntöä niin paljon, niin sitä ei ehkä osata näillä meidän normaaleilla oppitunneilla ehkä viedä siihen, kun puhutaan sellaisesta liiketoimintaosaamisesta. Puhutaan siitä että okei, miten minä laskutan, miten minä kirjoitan laskun, miksi minulla pitää olla oma pankkitili, miten tämä kirjanpitoon laitetaan, ihan tällaisia verotukset, mitkä minun pitää ilmoittaa verotukseen, mitä minä voin laittaa esimerkiksi ammatinharjoittamisen vähennyskuluihin ja ynnä muita tällaisia. Tällainen tieto on ehkä sellainen minkä oppii parhaiten juuri siinä käytännössä tekemällä, että se on aika puuroa nimittäin lähteä lukemaan sitä.
Venla Siltovuori [00:16:41]: Se on totta, että konkreettisesti tekemällähän sitä oppii ja sitten voi miettiä tavallaan ne raamit, juuri nämä liiketoimintasuunnitelmat tai muut. Mutta jos on yhtään mahdollista, niin kannattaa ennen sitä jo sen vision lisäksi jonkin verran sitä käytännön tuntumaa siihen tulevaan omaan yritystoimintaan ottaa. Ainakin itsellä se auttoi hirveästi, että oli vähän niin kuin kokeillut periaatteessa ilman minkäänlaista yritystä vielä. Jos on sellaista toimintaa mitä pystyy tekemään kevyesti jossain. Tuossa omassa on esimerkiksi pop up -ravintola lain puitteissa aika hyvä tehdä niin kuin elintarvikealalla, niin sitten tavallaan aika hyvin pystyy tekemään sitä omaa, ja sitten tuo tosi paljon sitä apua siihen, jos on jonkinlainen tuntuma.
Sanna Lappalainen [00:17:30]: On, ja niin kuin sinullakin oli taas viime kesänä, että oli niitä nokkoslettuja ja vaikka mitä. Sellaisia aika eksoottisiakin siis sanotaanko joillekin, että ai hitsi, mikä nokkoslettu? Niin sitten ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan ja testaamaan.
Venla Siltovuori [00:17:47]: Niin se on, että hyvä yrittäjä on vähän jopa hullu tai sellainen.
Sanna Lappalainen [00:17:50]: Kyllä.
Venla Siltovuori [00:17:51]: Se luovuus menee välillä jopa sellaiselle rajalle, että joku saattaisi miettiä, että oletko sinä nyt ihan sekaisin. Mutta sitten se on vaan, että pitää uskoa siihen omaan juttuun ja uskoa siihen, että joku kyllä ostaa, tämä on niin siisti juttu.
Sanna Lappalainen [00:18:03]: On, ja miettii niin kuin kaikkea muutenkin palvelunkin kautta siten, että me monta kertaa lähdetään ajattelemaan, että no ei kukaan tätä tarvitse. Niinkin yksinkertainen asia mistä on oppilaiden kanssa käynyt, että esimerkiksi kesällä itsensä työllistäminen siten, että lähtee vaikka sen Vuosi yrittäjänä tai 4H:n kautta, ja lähtee sitä kautta tekemään sitä, että okei, minä lähden työllistämään itseni. No mitä minä voin tehdä, mitä kesällä voi tehdä? No ihan jopa sillä, että menee vaikka omalle lähiasuinalueellensa ja tarjoaa vaikka siellä että okei, minä tulen leikkaamaan kympillä sinun nurmikkosi tuossa. Tai minä voin tulla maalaamaan sinun taloasi kaveriksi tai ihan mitä tahansa, mutta sellaista toki mikä ei ole luvanvaraista duunia. Se pitää muistaa, että mitään pimeää taksia ei lähdetä ajelemaan tai sähköasennuksia tai muita vastaavia. Sitten sieltä nimenomaan löytää niistä oman linjansa siihen.
Venla Siltovuori [00:18:54]: Kyllä, ja oman kiinnostuksen kautta. Toki tietysti siinä on myös riskejä, jos tekee ihan harrastuksesta työn. Sitten se voi olla niin kiinnostavaa, että helposti juuri vaikka tulee jotakin loppuunpalamista tai muuta.
Sanna Lappalainen [00:19:06]: Niin, totta.
Venla Siltovuori [00:19:08]: Kuitenkin niin, että se olisi mielekästä, niin sehän on silti tärkeää. Tietyllä tavalla oman kiinnostuksen kautta, niin se on hyvä lähtökohta.
Sanna Lappalainen [00:19:15]: On, ja sitten minusta on hienoa ollut sekin nähdä, että vaikka meillä opiskelijat tuolla Riveriassa, jotka opiskelevat jotain tiettyä ammattialaa ja se on fine. Eli he opiskelevat tai että he ovat selkeästi, sanotaanko vaikka että he opiskelevat parturi-kampaajaksi, mutta ehkä vielä ei halua lähteä siten, että okei, tekisin kesäduunina parturi-kampaajan hommia, vaan että on esimerkiksi koko ikänsä harrastanut vaikka ratsastusta, ja on siihen riittävät tiedot ja taidot, niin esimerkiksi sitten lähteä sieltä kautta hakemaan itselle sitä kesätyöllistymistä. Onko se sitten vaikka, että taluttaa hepan selässä lapsia tai ihan mikä voikaan olla se, että mitä lähtee viemään eteenpäin.
Venla Siltovuori [00:19:57]: Kyllä, ja kannattaa miettiä rohkeasti eikä sitä kautta, että onko tällä varsinaisesti hyötyä minun urani kannalta, että onko se juuri minun omaa alaani, koska kaikesta on hyötyä aina.
Sanna Lappalainen [00:20:08]: Kaikesta on aina hyötyä, se on totta.
Venla Siltovuori [00:20:10]: Se on niin, että ei kannata liian suppeasti ajatella, että nyt kun minä olen tässä tietyllä alalla, niin minun yritykseni pitäisi olla juuri samaa toimialaa. Se voi liipata läheltä tai sitten sen ei tarvitse liipata edes läheltä, mutta silti siitä on aina hyötyä.
Sanna Lappalainen [00:20:24]: Kyllä, on. Ja sitten sekin, että se on hauska sitten huomata, että yleensä ketkä ovat lähteneet tähän jollakin tavalla sitä yrittäjäpolkua itselleen hahmottamaan tai rakentamaan, niin ensinnäkin, että Suomessahan saa aloittava yrittäjä sitten valtavasti ilmaista tietoa ja ilmaista opastusta, ilmaista ohjausta. Joka alueella on omat kehittämisyhtiöt, kuten esimerkiksi meillä tämä Business Joensuu. Ja siellä on yritysneuvojan palvelut, heillä on starttipakettivalmennusta, heillä on growvalmennusta, heillä on aloittavan yrittäjän infoa. TE-palvelut tarjoavat, kaikki järjestöt tarjoavat, niin kuin yrittäjäjärjestöt tarjoavat informaatiota, kauppakamarit ynnä muut. Sitä tietoa on todella paljon.
Venla Siltovuori [00:21:07]: Kyllä, ikinä ei jää yksin.
Sanna Lappalainen [00:21:09]: Ei, ja sitten se, että ainoa asia mikä on tärkeää, minkä nostan yrittäjyystaitoihin niin on se, että uskaltaa avata suunsa ja kysyä. Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on vain olemassa kysymyksiä. Jos joku kysymys askarruttaa, niin se pitää vaan kysyä.
Sanna Lappalainen [00:21:25]: Koetko sinä, että nuorille on tarpeeksi yritysneuvontaa ja onko se sinun mielestäsi siten, että sitä on tarpeeksi suunnattu nimenomaan nuorille vai onko se niin, että nuoria ei oteta vakavasti jos menee sinne, tai miten sinä koet tämän asian?
Sanna Lappalainen [00:21:42]: Se on vähän hauskaa, koska koen, että niitä tarjotaan, mutta sitten kun nuoret eivät vain tiedä, että mistä sitä kysyä. Tämä on se pointti siinä. Jos ajatellaan, että menee jonkin tällaisen organisaation sivuille, niin siellä yleensä puhutaan maailmaa syleilevistä ideoista, suurin piirtein lähdetään raketilla kuuhun tai siis ihan tuntuu, että itse ainakin heti nousee takajaloille, että ahaa, kääk, en minä ole mikään tietotekniikkanero, minä en halua lähteä tuohon, minä en ole mikään tekninen ihminen. Siitä tulee ehkä sellainen, että pitää olla kasvuyrityksiä vain ja tällaisia, ja kansainvälistymistä ja muuta. Ehkä se on sellainen mielikuva mikä monessa paikassa tulee ensimmäisenä ilmi. Mutta sitten taas pitää muistaa, että ihan yhtä tärkeä on nimenomaan se yksin yrittäjä tai se mikroyrittäjä, koska niitä on tällä hetkellä kaikkein eniten ja ne ovat ne, jotka työllistävät meillä Suomessa. Ehkä siis siinä mielessä se on, minä en sano, että eikö nuoria arvostettaisi siinä, mutta varmaan se, että ne kanavat ovat olleet vähän vääriä mitä tulee esille sieltä tai se mielikuva mikä sieltä tulee esille. Koska ihan yhtä tärkeää on varmasti kaikille tämänkin, me ollaan täällä Pohjois-Karjalassa, niin Pohjois-Karjalan alueen, että onko se yksin yrittäjä vai onko se sitten, tuoko se tänne jonkun ison tuotantolaitoksen. Toki pitää kehittää näitä valtaviakin juttuja, mutta se että ei unohdeta sitä yhtä pientäkään, ja minun mielestäni kyllä täällä apua on ja jeesiä siihen kyllä saa aika todellakin paljon. Muun muassa TE-toimiston nämä starttirahaneuvojat, niin hekin kyllä jeesaavat ja auttavat todella mielellään, ja TE-toimistokin vielä järjestää sitten erikseen yrittäjyyskoulutusta, -kursseja ja muuta vastaavaa. Kyllä sitä tarjolla on paljon, mutta välillä se markkinoidaan siten, että suurin piirtein sinulla pitää olla mammuttimainen idea.
Venla Siltovuori [00:23:31]: Niin se on, että se menee vähän siellä pilvissä, sekä tällainen yritysneuvonta, että esimerkiksi nuorille annettava yrittäjyyskasvatus, niin se on sellaista, että mikä on osakeyhtiö ja osuuskunta ja näin. Kyllähän ne pitää käydä läpi siellä vaikka yläasteella ja näin, mutta jotenkin toivoisi, että sen voisi viedä enemmän sinne ruohonjuuritasolle, koska se on se mikä saa ne nuoret kiinnostumaan siitä yrittäjyydestä. Se ajatus, että hei, minä voin olla vaikka kahden viikon päästä yrittäjä, jos minä vain haluan.
Sanna Lappalainen [00:24:03]: Tai tunnin päästä, jos me nyt rekisteröidään se.
Venla Siltovuori [00:24:06]: Niin, kyllä, että sekin olisi tavallaan tavoite jo. Vähän liian korkealle kannustetaan välillä tähtäämään jopa.
Sanna Lappalainen [00:24:16]: Joo, että ei se pakko ole kansainvälistyä. Riittää, että sinä toimit sillä omalla tontillasi.
Venla Siltovuori [00:24:21]: Kyllä.
Sanna Lappalainen [00:24:22]: Tämä on aika mielenkiintoinen, en oikeastaan ole hokannutkaan, että sitten kun monilla näillä nuorilla on ketkä pelipuolta varsinkin, jossain vaiheessa suuri buumi oli, että kaikki halusivat tehdä pelejä. Kaikki halusivat tehdä jonkin näköistä tietokonepeliä ja kaikki näkivät Supercelliä ja Roviota, Remedya ja mitä kaikkia näitä firmoja. Nyt meistä tulee seuraava Supercell ja sitten siellä on tiimit, ja hirmu innostus ja kauhealla vauhdilla. Sitten se pelin tekeminen oikeasti kestää pari vuotta, että se kehitetään se peli. Toinen mikä siinä pelin tekemisessä on se, että eihän se sekään, että sinä olet tehnyt sen pelin, niin ei ole vielä varmaa, että ostaako sitä peliä kukaan.
Venla Siltovuori [00:25:03]: Niin, kyllä, ja yrittäjyyden pitäisi olla siellä nuorten tasolla.
Sanna Lappalainen [00:25:07]: Kyllä.
Venla Siltovuori [00:25:07]: Juuri tässä minusta tärkeää työtä tekevät nämä 4H, Vuosi yrittäjänä -ohjelma ja muut tällaiset vastaavat, koska jotenkin ne nuoret on helppo saada niihin mukaan ja se tuo heille sellaista ajatusta, että tämä on heidän juttunsa, koska se on tarpeeksi heidän omalla tasollaan.
Sanna Lappalainen [00:25:29]: Niin, kyllä.
Väijuonto [00:25:30]: Miltä maailma näyttää 2050-luvulla?
Venla Siltovuori [00:25:33]: Sitten sellainen, kun mietittiin tuota, että tietynlaiset asiat ovat muodissa nuorten keskuudessa, juuri tällaiset vaikka arvot ja muut, niin miten se sinun mielestäsi näkyy yrittäjyydessä ja pitäisikö sen näkyä vielä enemmän? Tai onko se menestyvän bisneksen tae, että ne arvot ovat mukana tänä päivänä?
Sanna Lappalainen [00:25:54]: Kyllä on, siis nykypäivänä porukka odottaa, että on arvot ja on lupaukset, ja niiden takana pitää seisoa. Mutta se arvohan voi olla, että esimerkiksi haluan tehdä hyvää. Tai se arvo voi olla, että olen maailman paras puuseppä tai olen maailman paras tai olen ylpeä siitä omasta työstäni, vaikka minä sitä ojaa kaivaisin, niin minä olen maailman paras siinä ojankaivuussa. Tai se on jotenkin asenne, mutta myös arvo. Mutta arvona myös sellaiset asiat totta kai, että jos sanoo, että minä olen ekologinen, niin silloin pitää noudattaa niitä ekologisia arvoja. Minusta on yksi erittäin hyvä esimerkki täällä varsinkinPohjois-Karjalassa on yksi sellainen puusepän verstas, missä on aivan loistava-arvoiset, ne eivät tee koskaan samaa huonekalua toiselle, niin kuin samanlaista huonekalua toiselle asiakkaalle ja niillä kaikilla huonekaluilla on omat tarinansa. Ja minusta se on jotenkin käsittämättömän hienoa, joku että voisitko sinä tehdä minulle samanlaisen pöydän kuin teit tuolla naapurin Martille? En, minä olen luvannut Martille, että se on Martille tuo pöytä ja minä en tee toista samanlaista.
Venla Siltovuori [00:26:57]: Se on aika hieno kilpailuvaltti tänä päivänä varsinkin, kun monet meidän kuluttamista tuotteista tulevat olosuhteista, joista me ei suomeksi sanottuna tiedetä mitään. Niin sitten, että pystyy tarjoamaan sen tuotteen, jolla on se oma tarina ja tarinathan ovat kanssa sellainen asia mikä on muodissa nyt.
Sanna Lappalainen [00:27:18]: Kyllä.
Venla Siltovuori [00:27:19]: Mutta ylipäänsä se, että on se tarina ja sellainen tietty läpinäkyvyys siinä touhussa.
Sanna Lappalainen [00:27:25]: Kyllä, ja onneksi, thank god ollaan menossa tuohon suuntaan, koska nyt jos ajatellaan ihan tällä tavalla ympäristöasiat mielellä, niin onhan se nyt ihan selkeästi se, että ensinnäkin tällainen kierrätyskulttuuri on lähtenyt uudestaan nousemaan, mikä on minun mielestäni aivan loistava juttu. Ja sitten se, että mennään tiedätkö vähän niin kuin takaisin, back to 50-luvulle, että nyt jotenkin aletaan arvostamaan niitä asioita mitä meidän lähellä on.
Venla Siltovuori [00:27:55]: Kyllä, ja nimenomaan monissa nuorten yrittäjien yrityksissä on näitä, että ne ekologisuus ynnä muut arvot pysyvät mukana siinä toiminnassa. Ja jotenkin itsekin haluan tuoda niitä esille ja korostaa, että tavallaan sen lisäksi, että se on minulle tienaamista, niin se on sellaista vaikuttamista.
Sanna Lappalainen [00:28:18]: Kyllä.
Venla Siltovuori [00:28:19]: Yrittäminen on yksi keino toimia vaikuttajana.
Sanna Lappalainen [00:28:22]: On, ja sitten siinäkin, että myös toimia vaikuttajana, mutta myös sitten siinä, että myös toimia tavallaan opastajana, ideoiden antajana ja kaikkea tällaista, niin se on tärkeää.
Venla Siltovuori [00:28:35]: Tien näyttäjänä tietyllä tavalla.
Sanna Lappalainen [00:28:37]: Kyllä, nimenomaan.
Venla Siltovuori [00:28:37]: Luoda niitä uusia polkuja mitä tämä maailma tarvitsee ja tämän hetken nuoret yrittäjät, ja muutkin nuoret luovat niitä polkuja, joita silloin 2050-luvulla kuljetaan.
Sanna Lappalainen [00:28:52]: Joo, ja se on kyllä tärkeää.
Venla Siltovuori [00:28:54]: Kyllä.
Sanna Lappalainen [00:28:54]: Se on oikeasti tärkeä juttu, koska ja sitten kuitenkin pitää muistaa, että pallo on nyt meillä vaan tässä vaiheessa. Tämän pallon pitäisi elää tuhansia vuosia vielä eteenpäin.
Venla Siltovuori [00:29:02]: Kyllä, niin se on. Tulevaisuuteen tässä vain pitää koko ajan katsoa.
Sanna Lappalainen [00:29:06]: Kyllä. Ja sitten se, että onneksi se on muuttunut se käsite tai se käsitys nuorilla siihen, että enää ei ole ehkä sitä, että tällaisia kerskakulutusaikoja, että mennään ja ostetaan se kahden euron t-paita ja sitä pidetään kerran, ja heitetään menemään se. Tällainen juuri kierrätysmuoti ja miten käytetään tuotetta uudelleen hyväksi, ja kaikki tällainen, ne ovat isoja arvoja ja varmasti tulevat olemaan. Ja ne ovat niitä hiljaisia signaaleja mitä kohti pitäisi tälläkin hetkellä kovaa vauhtia mennä.
Venla Siltovuori [00:29:34]: Kyllä. Vähän tähän aiheeseen liittyen vielä sellainen kysymys, että kun meidän podcastin nimi on 2050-luvulla, niin minkälaisena sinä näet nuoren yrittäjyyden 2050-luvulla?
Sanna Lappalainen [00:29:48]: Näen siten, että meistä ihmisistä varmaan, mutta hei, tämä on paha. 80 prosenttia meistä ihmisistä toimii tavallaan itse itsensä yrittäjinä.
Venla Siltovuori [00:30:00]: Se voi hyvinkin pitää paikkansa. Se on niin jotenkin yleistymässä ja se on hieno homma, että nuoria kiinnostaa yrittäjyys, koska se on vähän niin kuin juuri näiden vakituisten työsuhteiden vähennyttyä ynnä muuta, niin oikeastaan ihan pakollinenkin homma.
Sanna Lappalainen [00:30:18]: On, ja sitten kuten minä sanoin, jalat maassa, pää pilvissä ja järki kädessä lähtee tekemään sitä hommaa, kehittämään ja ennen kaikkea kyselee menovinkkejä. Se pitää vielä sanoa tähän loppuun, että mikä on aika hauska juttu mikä on tapahtunut muutoksena jos puhutaan 90-luvun yrittäjyydestä ja nyt 2020-luvun yrittäjyydestä, niin on se, että ennen aina oli se, että minulla on liikeidea, en kerro.
Venla Siltovuori [00:30:46]: Joo.
Sanna Lappalainen [00:30:48]: Minulla on helkkarin hyvä liikeidea, en kerro. Okei, ja nyt tänä päivänä kun jengi on, että minulla on liikeidea, se on tämä.
Venla Siltovuori [00:30:54]: Kyllä.
Sanna Lappalainen [00:30:54]: Sellainen avoimuus on siinäkin tullut. Ja toinen mikä on ollut minusta ihan hienointa huomata, että sellainen tietynlainen kilpailutilanneasetelma on muuttunut. Enää ei olla sillä tavalla, että minun tonttini ja pidän asiakkaistani kiinni kynsin hampain, vaan enemmän lähtevät yritykset siten, että voitaisiinko me tehdä yhteistyössä, että me saadaan yhdessä enemmän sitä hyvää. Eli ei ole enää niin, että kaksi mainostoimistoa kilpailevat keskenään kumpiko niistä on parempi, vaan mainostoimistot alkavat tekemään yhteistyötä. Ne tekevät alihankintaa toinen toisillensa.
Venla Siltovuori [00:31:24]: Kyllä, että se on yhteinen homma.
Sanna Lappalainen [00:31:25]: Ja kaikki komppaa, niin, kaikki komppaa kaikkia. Se on sellainen mikä on tämän päivän nuorissa näkynyt yrittäjissä positiivisena muutoksena, että tällainen kalkkis kuten minä alan olla sitä luokkaa, että okei, ei enää mennäkään kyynärpäätaktiikalla ja salaisuuksien sokkeloissa, vaan että avoimuudella ja sillä että hei, tehdään porukalla.
Venla Siltovuori [00:31:43]: Kyllä, se avoimuus on tärkeää ja muutenkin se asenne siihen yrittäjyyteen. Aikaisemmin se oli, saatettiin jopa pitää kauheana asiana, ai että sinä olet yrittäjä, mikä tragedia elämässä.
Sanna Lappalainen [00:31:54]: Voi, mitä huonoa sinulle on käynyt.
Venla Siltovuori [00:31:57]: Niin, että se on hyvä, että nykyisin se asenne on toinen. Se on aivan mahtava juttu ja tulevaisuudessa tullaan varmasti näkemään hienoja nuorten yritystarinoita.
Sanna Lappalainen [00:32:06]: Kyllä. Ja se on niin kuin sanottuna, että se ei ole mitään rakettitiedettä.
Venla Siltovuori [00:32:13]: Rohkeudella ja asenteella pääsee pitkälle.
Sanna Lappalainen [00:32:15]: Rohkeus, halu ja asenne. Niillä päästään etenemään, niillä päästään jo pitkälle.
Venla Siltovuori [00:32:20]: Mutta, kiitos paljon sinulle haastattelusta.
Sanna Lappalainen [00:32:22]: Kiitoksia.
Loppujuonto [00:32:29]: Podcast on tehty osana All Youth -hanketta, joka on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Joensuun normaalikoulun lukio ja Itä-Suomen yliopisto ovat olleet mukana mahdollistamassa podcastia.
[äänite loppuu