2050-luvulla on ALL-YOUTHin kanssatutkijoiden podcast nuorilta nuorille ja kaikille muille, joilla yhteiskunnalliset asiat ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat aiheuttavat mielenkiinnon väristyksiä. Tutkailemme vaikuttamisen, nuorten osallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin teemoja.
Podcastia tekevät:
Venla Siltovuori
Mie oon Venla ja oon ekan vuoden metsätieteiden opiskelija ja kevytyrittäjä. Harrastan retkeilyä ja kaikenlaista liikuntaa. Tykkään myös lukea kirjoja sekä seurata politiikkaa ja maailman menoa.
Oskar Mannelin
Moro! Mun nimi on Oskar Mannelin ja oon 18-vuotias abiturientti Joensuusta. Mun vapaa-aika kuuluu pitkälti nuorisovaltuuston ja eri yhdistysten luottamustoimissa, jonka lisäksi teen myös kevytyrittäjänä erilaisia keikkatöitä. Lähdin tähän podcastiin mukaan, sillä haluan olla tuomassa Suomen podcast-sceneen aidosti nuorten näköisen podcastin, jonka lisäksi haluan tuoda keskusteluun myös oman ääneni ja mielipiteeni
Juni Sinkkonen
Olen 25-vuotias aktivisti, taiteilija ja psykologian maisteriopiskelija Joensuusta. Minua sykähdyttäviä teemoja ovat ympäristötunteet, myönteisten tulevaisuuksien visiointi ja luovuus. Vedän ilmastotunnepajoja ja lisäksi toimin järjestöaktiivina Savo-Karjalan Luonto-Liitossa. Luppoajan täyttävät runoilu, kirjominen ja luonnon ihmettely.
Sini Heikkala
Olen 17-vuotias lukiolainen. Vapaa-ajallani alppihiihdon lisäksi viihdyn kaverieni kanssa. Tykkään kuunnella musiikkia ja urheilla.
Vastuututkija: Nina Tokola
Tuottaja: Pasi Huttunen.
Podcast on tehty osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-tutkimushanketta, Mukana mahdollistamassa podcastia ovat olleet Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun normaalikoulu.
Jakso litteroituna
[äänite alkaa]
[podcastin tunnusmusiikki 00:00:00-00:00:10]
Oskar Mannelin [00:00:11]: Tervepä terve taas. Minun nimeni on Oskar Mannelin. Tämä on 2050-luvulla-podcast. Minulla on tänään vieraana täällä Jarkko Rieppo. Haluaisitko sinä Jarkko nopeasti esitellä itsesi?
Jarkko Rieppo [00:00:24]: Kyllä, kiitos Oskar. Terve vain kaikille. Tosiaankin olen Joensuun lyseon lukion rehtori. Olen ollut täällä lyseon lukiossa tässä tehtävässä kaksi vuotta, eli 2019 vuoden alusta. Muuten Joensuun koulumaailmassa ja lukiossa olen ollut töissä jo 22 vuotta, että melko pitkä rupeama. Ja joensuulainen jo vuodesta 1989 lähtien.
Oskar Mannelin [00:00:55]: No niin, kiitos paljon. Tosiaankin Jarkon kanssa olisi tänään tarkoituksena puhua ylipäätään lukio-opetuksesta, lukio-opetuksen tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla tällä hetkellä käynnissä olevat tapahtumat sekä tulevaisuuden tapahtumat siihen tulevat vaikuttamaan. Ensimmäisenä minä kysyisin ehkä sinulta hieman klassikkokysymyksen, varsinkin nyt näinä korona-aikoina. Millä tavalla korona on näkynyt nyt lukio-opetuksessa?
Jarkko Rieppo [00:01:26]: No se on kyllä vaikuttanut melko moneen asiaan. Tietysti se viime keväinen vaikutti joka paikassa samalla tavalla, että oltiin etäopetuksessa. Mutta nyt jos ajattelemme tätä syksyä, miten on sujunut sitten sen jälkeen. Tietysti lähiopetuksena periaatteessa olemme normaalisti menneet, tai niin normaalisti kuin pystymme menemään. Mutta vaikutukset näkyvät ehkäpä eniten sellaisessa, että tällaiset vierailut. Melko paljon meidänkin koulussamme kursseilla vieraillaan toisissa oppilaitoksissa tai yrityksissä tai vaikkapa sairaalassa tai joissakin tämäntyyppisissä paikoissa. Ne ovat nyt järjestäen melkeinpä peruuntuneet tai siirtyneet etäesittelyiksi. Eli tällainen, sanotaanko, kokemuksellisuuselementti on jäänyt kyllä nuorilta pois. Mutta kohtuullisen hyvin ovat kuitenkin toimineet nämä etäesittelytkin ja jotenkin niiden kanssa on pärjätty. Toinen tietysti, missä näkyy melko paljon, ovat koulun tapahtumat ja tällaiset yhteisöllisyyttä tukevat asiat. Niissä on myös hieman suunnittelemista, että miten niitä saataisiin järjesteltyä. Osa on pitänyt peruuttaa ja osan muotoa hieman muuttaa, että tapahtuma saadaan järjestelttyä. Nämä nyt ovat tällaiset ehkä näkyvimmät asiat. Sitten tietysti matkailuun liittyvä, sanotaan leirikoulu- tai opintomatka-tyyppinen toimintahan on täysin myös tällä hetkellä jäissä odottamassa parempia aikoja. Sitten varsinaisessa opetuksessa ja jokaisen opiskelijan ja opettajan kohdalla varautuminen on paremmalla tasolla. Varaudumme enemmän siihen, että siirrymme etäopetukseen lyhyellä aikataululla. Eli varmaankin opetusmateriaali ja se, miten kurssi on toteutettu. Siinä ovat sähköiset alustat koko ajan mukana. On valmius siirtää vaikkapa vuorokauden varoitusajalla opetus verkossa tapahtuvaksi ja etäopetukseksi. Tällainen valmius on noussut ja siihen on varauduttu.
Oskar Mannelin [00:03:57]: Kyllä. Tuossa tulikin paljon asiaa. Varmasti tämä kokonaisuudessaan on näkynyt todella monella tapaa teillä. Mitä minulle siitä tuli mieleen, niin varmaankin yksi sellaisia oppilaille eniten näkyviä asioita on juurikin se, että ei ole ehkä ollut niitä perinteisiä matkoja ulkomaille, mitä teidänkin koulullanne on ilmeisesti järjestetty melko paljon. Ilmeisesti teidän koulullanne on kuitenkin ollut vaihto-oppilaita myös aiemmin?
Jarkko Rieppo [00:04:21]: Kyllä, aikaisemmin on ollut vaihto-oppilaita paljon. Taisi olla viimekin vuonna neljä muistaakseni. Tänä vuonna ei ole yhtään. Ja sitten toinen, IB:llähän on kansainvälisiä opiskelijoita. Siellä on ollut vaikeuksia joillakin opiskelijoilla päästä yksinkertaisesti maahan. Eli maahanmuuttovirasto on käsitellyt hieman hitaasti hakemuksia, ja sitten on pitänyt olla vielä karanteenissa päälle. Meille tulevat viimeisimmät IB:n opiskelijat vasta kouluun ensi viikolla.
Oskar Mannelin [00:04:51]: Niin. Eli tässä on kuitenkin muutama kuukausi jo mennyt.
Jarkko Rieppo [00:04:54]: Kyllä. Elokuun puolivälissä lähtivät. Kolme kuukautta mennyt jo koulua, niin indonesialaiset pääsevät nyt kouluun.
Oskar Mannelin [00:05:04]: No se on varmasti hieman hankalaa. Varmasti jää hieman jälkeen siitä perusrytmistä.
Jarkko Rieppo [00:05:09]: He ovat myös etänä melko aktiivisesti opiskelleet. Tuossa kuulinkin juuri IB-koordinaattorilta, että varsin hyvin ovat mukana joillakin kursseilla, kuten matematiikassa. Yllättävän hyvin ovat mukana kelkassa.
Oskar Mannelin [00:05:28]: Mutta se vaatii varmasti merkittävää omaa motivaatiota ja panostusta sitten?
Jarkko Rieppo [00:05:33]: Kyllä vaatii. Ja tietysti opettajilta venymistä siinä, että lähdetään toteuttamaan ja suunnittelemaan erikseen opiskelijan etenemistä. Mutta he ovat pre-DB:llä, eli valmistavalla IB-vuodella. Varsinaiset IB-opinnothan alkavat vasta ensi syksynä, että sillä tavalla joustovaraa on jonkin verran. IB-opinnot eivät varsinaisesti vaarannu. Heillä on kuitenkin englanti vahva ja niin edelleen. Sillä tavalla hyvät lähtökohdat.
Oskar Mannelin [00:06:10]: Miten koet, että onko tämä koronatilanne, kun ei ole voinut järjestää suurempia koulutapahtumia, haitannut esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäytymistä tai muuta tällaista toimintaa?
Jarkko Rieppo [00:06:20]: No kyllä, jossain määrin on. Olemme toimenpiteitä suunnitelleetkin siihen, että ryhmäytymistä vielä jatketaan hieman pidemmälle talveen. Aikaisemmin on jotenkin se onnistunut paremmin. Nyt on sellaista viestiä ja toivettakin ensimmäisen vuoden opiskelijoilta, että-
Oskar Mannelin [00:06:40]: Kaivattaisiin lisää yhteistä aktiviteettia?
Jarkko Rieppo [00:06:42]: Kyllä, kaivataan yhteistä aktiviteettia enemmän. Sitä kyllä nyt järjestämme myös.
Oskar Mannelin [00:06:47]: On varmastikin usealla koululla samanlainen tilanne ja tähän pyritään varmasti vastaamaan. Palataan hieman myöhemmin vielä teidän kouluunne. Mutta tässä välissä siirrymme pois koronasta ja menemme tuohon tulevaan lukion opetussuunnitelmamuutokseen. Eli lukion uusi opetussuunnitelma, LOPS, on nyt vaihtumassa ensi vuoden puolella. Eikö totta?
Jarkko Rieppo [00:07:10]: Kyllä. Ensi syksynä uusille ensimmäisen vuoden opiskelijoille astuu uusi opetussuunnitelma voimaan.
Oskar Mannelin [00:07:16]: Aivan. Haluaisitko hieman avata, että miltä tämä LOPS oikein näyttää? Mitä kaikkea siihen on tulossa? Ja millä tavalla se näkyy itse opetuksessa?
Jarkko Rieppo [00:07:27]: Oikeastaan voisi lähteä siitä, missä se näkyy ehkäpä eniten ja mistä johtuen opettajat ovat hieman raapineet päätään. Siinä muuttuvat nimitykset, ja kurssit muuttuvat opintojaksoiksi. Tulee mahdollisuus yhdistellä entisiä kursseja tai kurssin elementtejä. Niistä puhutaan nimellä moduuli. Mahdollisuus yhdistellä moduuleja toisiinsa pitemmiksi opintojaksoiksi. Eli tällainen yksi opintojakso voi kestää esimerkiksi koko syyslukukauden tai kolmen jakson ajan tai jotakin muuta vastaavaa. Ja siitä tulee sitten opintopisteitä vastaavasti enemmän.
Oskar Mannelin [00:08:10]: Eli tässä voi olla eri mittaisia kokonaisuuksia, jotka ovat sitten eriarvoisia keskenään?
Jarkko Rieppo [00:08:14]: Kyllä. Kyllä, juuri näin. Ja sitten toinen melko merkittävä muutos on se, että eri oppiaineiden moduuleista voi rakentaa opintojakson. Vaikkapa biologiaa englanniksi. Siinä tulee molempien oppiaineiden tiettyjen moduulien keskeiset sisällöt opiskelijalle yhdessä opintojaksossa. Tämäntyyppinen on mahdollistunut nyt.
Oskar Mannelin [00:08:41]: Kyllä. Koetko, että tämä uudistus on kokonaisuudessaan hyvä asia lukio-opetukselle?
Jarkko Rieppo [00:08:47]: No tällähän pyritään oppiaineiden välisiä raja-aitoja hieman madaltamaan ja yhtenäistämään opetusta, että todellakin pienenisivät nämä raja-aidat. Mutta tämä oli tietysti vain yksi uuden OPS:n mukanaan tuomista asioista, tämä mitä äsken mainitsin, että mikä siinä ehkä opettajia eniten mietityttää. He ovat tehneet melko paljon työtä nyt tässä uuden OPS:n valmistelussa ja näiden opintojaksojen miettimisessä. Mutta sittenhän siellä on tietysti, uudessa opetussuunnitelmassa, minusta varsin merkittäviä asioita. Esimerkiksi tällainen, että halutaan korostaa yhä enemmän työelämätaitoja ja korkeakouluyhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Nämä kolme asiaa on nostettu melko voimakkaasti esiin uudessa opetussuunnitelmassa ja hieman velvoittavimpina kuin aikaisemmin. Joensuulaisten koulujen kannalta nämä asiat ovat kyllä olleet varsin hyvällä tolalla jo aikaisemminkin, että sillä tavalla suuria muutoksia ei nyt ehkä meillä aiheudu. Mutta kuitenkin nyt vielä entistä enemmän kursseja suunniteltaessa opettajat samalla miettivät, että miten saan tähän mukaan vaikkapa työelämäyhteistyötä tai korkeakouluyhteistyötä. Jokaisessa aineryhmässä on näitä mietitty uudemman kerran.
Oskar Mannelin [00:10:22]: Kyllä. Ja näkisitkö, että samalla kun vaihdetaan tähän uuteen kurssimerkintäjärjestelmään, niin mahdollistaako se myös ehkä paremmin näiden kansainvälisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksien tunnustamisen? Mikäli niitä on hankittu jollakin muulla tapaa kuin lukiokurssin muodossa.
Jarkko Rieppo [00:10:42]: Se, että tosiaan antaa siihen mahdollisuuksia, koska pienin yksikkö on nyt yksi opintopiste, mikä vastaa vanhaa puolikasta kurssia. Ennen on katsottu, että saisi sen kokonaisen kurssin verran hyväksiluettavaa. Nyt riittää hieman vähempi. Ei tarvitse väkisin miettiä, että tuleeko tästä nyt vai ei, vaan kirkkaasti varma se puolikas kurssi hyvinkin monesta asiasta kertyy.
Oskar Mannelin [00:11:15]: Se sallii varmasti hieman enemmän joustoa arvioinnissa?
Jarkko Rieppo [00:11:19]: No kyllä, kyllä. Totta kai.
Oskar Mannelin [00:11:22]: Kyllä. Nyt teillä on tosiaan lyseon lukio siirtymässä myös uuteen rakennukseen. Eli te olette nyt siirtymässä pois siitä vanhasta rakennuksesta Joensuun Tiedepuiston tiloihin. Näkyvätkö jollakin tapaa tämä uusi opetussuunnitelma tai sen kärkipainotukset myös tässä teidän muutossanne?
Jarkko Rieppo [00:11:42]: No kyllä. Meillä on oikein herkullinen tilanne. Tämä opetussuunnitelman muutos ja meidän muuttomme ajoittuvat oikeastaan sattumalta samaan kohtaan. Mutta uutta opetussuunnitelmaa laadittaessa on ollut tietysti tiedossa tämä meidän muuttomme. Se on nyt hyvinkin lähellä, eli tuossa vuodenvaihteessa lyseo muuttaa Tiedepuistolle. Tietysti se ympäristönä, siellä on toista sataa yritystä, tuossa Tiedepuistossa. Sitten siellä toimii yliopisto, ja ammattiopisto Riverian toimintoja myöskin. Sitten ihan valtionhallinnon elimiä, ja Joensuun kaupungin hallintoa toimii siellä tiloissa myöskin. Eli juuri tämä työelämäyhteistyö ja korkeakouluyhteistyö, konkreettisesti olemme saman katon alla. En voisi kuvitella parempaa tilannetta, että tämä on tässä pidetty mielessä. Yhteistyökuvioita on ryhdytty jo syventämään ja virittämään uudelle tasolle.
Oskar Mannelin [00:12:50]: Onko sinulla jo mahdollisuutta paljastaa joitakin yhteistyökuvioita, mitä on viritteillä?
Jarkko Rieppo [00:12:55]: No yksi ainakin yrittäjyyteen liittyvä. Yrittäjyyskasvatuksen voimistaminen. Tai, sanotaan, siihen kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Sitä juuri tänään suunnittelin yhden opettajamme kanssa, joka on hiljattain rekrytoitu. Hän ryhtyy työelämäyhteistyötä meillä edistämään ja sparraamaan opettaja siinä. Tämä on jo hyvin konkreettinen asia, mikä ei mikään salaisuus ole. Ja yksi on korkeakouluyhteistyö. Meillä opettajat itse hoitavat näitä yhteistyökuvioita melko pitkälle, mutta omasta puolestani. Itse olen taustaltani matematiikan ja tietotekniikan opettaja. Ohjelmointikurssi tulee olemaan Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa yhteistyössä toteutettu tulevaisuudessa.
Oskar Mannelin [00:13:50]: Kyllä. Eli kuulostaa melko paljon siltä, että näitä LOPS 2021 -tavoitteita ja painotuksia ennen kaikkea sinne yrittäjyyden suuntaan olisi. Ja sitten myös tehostamassa sillä sijainnilla. Eli nyt kun on mahdollisuus olla lähellä yrityksiä ja olla lähellä yliopistoja, ammattikorkeakouluja, niin otatte siitä kaiken hyödyn.
Jarkko Rieppo [00:14:11]: Kyllä. Näin on. Ja oikeastaan laajemmin vielä halusin sanoa, ei pelkästään yrittäjyys, vaan työelämätaidot. Se tulee lukiossa kaikissa oppiaineissa, mutta ei ole oikeastaan kerrottu koskaan, että mitä ovat ne taidot. Tästä tietoiseksi tuleminen ja niiden vahvistaminen ja konkretisoiminen siinä ympäristössä. Se on minusta sellainen suuri asia, mikä tulee näkyväksi.
Oskar Mannelin [00:14:43]: Kyllä. Itse asiassa nyt kun aloit tuosta asiasta puhua, niin mielenkiinnosta: mitkä sinä näkisit olevan niitä keskeisiä työelämätaitoja, mitä lukiossa pitäisi opettaa?
Jarkko Rieppo [00:14:54]: Viime aikoina itse olen syventynyt aiheeseen vasta hyvin pinnallisesti. Mutta heti alkoi kiehtoa. Ja että miten ne ovat oikeastaan sellaisia itsestäänselviä taitoja, mitkä pitää sanoittaa ja tiedostaa. Se on ensinnäkin yksi asia. Ja tietysti perusasia, mitä lukiossa opiskellaan paljon, aivan kaikessa, kommunikaatio. Eli yhteistyö, kommunikaatio ovat ne tärkeimmät. Tänään juuri sain itse tällaisen valaistumisen kokemuksen, että jos jokin asia menee pieleen, niin mistä se johtuu. Se johtuu huonosta kommunikaatiosta. Ryhdyin miettimään taaksepäin kaikkia mahdollisia mokailuja, mitä on tullut tehtyä, niin aina on taustalla huono kommunikaatio. Oikeastaan tärkeimmät tuli tuossa sanottua. Totta kai lukuisia monia muitakin asioita, mutta tässä nyt sellainen aivan keskeinen asia, mitä onneksi lukiossa on aina paljon harjoiteltu ja ajateltu. Nyt vain tiedostetaan vielä ja hiotaan työelämän näkökulmasta myös.
Oskar Mannelin [00:16:14]: Kyllä. Varmasti oikein oivallinen oivallus, että kommunikaatio on ratkaisu kaikkeen onnistumiseen. Jos mietimme taaksepäin omaa henkilökohtaista elämäämme, työelämäämme, opiskeluelämäämme. Useimmiten aina, kun olemme kohdanneet epäonnistumisia, siihen on liittynyt se, että emme ole onnistuneet viestimään joko toiselle ihmiselle tarpeeksi selkeästi sitä, mitä haluamme, tai sieltä puolelta on tullut epäselvä viesti, jonka olemme käsittäneet väärin. Tämä on varmasti sellainen asia, minkä kaikki olemme joskus kohdanneet aivan omassakin elämässämme. Kun puhuimme, että miten juuri tätä kommunikaation oppimista voitaisiin soveltaa työelämätaitoihin. Näkisitkö sen tapahtuvan nimenomaan tällaisen yritysyhteistyön kautta jollakin tavalla? Vai onko se enemmän se, että oppilaat perustavat vaikkapa omia kevytyrityksiään ja oppivat niiden keskellä kommunikoimaan toistensa kanssa ja pelaamaan tiimissä? Vai onko siihen jokin muu uusi tapa mietittynä?
Jarkko Rieppo [00:17:15]: No oikeastaan ei ole meidän koulussamme aiemmin tätä yritysten perustamista suuremmassa mittakaavassa ollut. On tarkoitus Nuori Yrittäjyys -ohjelmassa esimerkiksi siihen lähteä mukaan. Mutta juuri tämä yhteistyö, että tiimissä tehdään asioita, erilaisiin projekteihin mukaan lähteminen. Välttämättä ei tarvitse olla Tiedepuistoltakaan se yhteistyökumppani. Jos puhutaan, että on työelämästä yhteistyökumppani, tai korkeakoulusta, niin sitten, että miten sellaisen kanssa yhteistyö tapahtuu. Se on ammattimaisempaa kuin koulun sisällä tapahtuva yhteistyö. Siellä juuri pitää kommunikaation olla kunnossa ja tietyt proseduurit hallussa, että siitä tulee yhtään mitään. Mutta juuri tällainen, että on ikään kuin tiimejä, joissa on aina elementti sieltä koulun ulkopuolelta myöskin mukana. Tämä olisi herkullinen asia.
Oskar Mannelin [00:18:20]: Eli saataisiin oppilaat työskentelemään myös muiden kuin oman koululähipiirin kanssa? Myös tällaisten ulkopuolisten toimijoiden, jotka voivat käyttäytyä hieman eri tavalla. Heillä voi olla hyvin erilaisia käytäntöjä. Ja oppia sovittamaan ne useat eri työyhteisökulttuurit yhteen?
Jarkko Rieppo [00:18:39]: Kyllä. Mitä erilaisempia ihmiset ovat, sitä parempi. Pääsisimme eroon sellaisesta monokulttuuri-ajattelusta. Ja nimenomaan juuri Tiedepuistolla on korkean teknologian yrityksiä, joissa on vaikkapa ulkomaista työvoimaa melko paljon. Sitä kautta myös kulttuurinen tuntemus ja tapojen tuntemus ja tämäntyyppinen motivoisi, kun kommunikaatiota on pakko harrastaa. Tulisi siinä sivutuotteena, tai päätuotteena, miten sitä nyt katsoo, näiden projektien myötä. Esimerkiksi itse ajattelen, vaikkapa tulevaisuudessa kun korona hieman helpottaa, joitakin Erasmus-projekteja, joissa olisi mukana jopa yrityksiä yhteistyökumppanina. Jopa korkeakouluja. On hyvät ideat tästä meillä jo muhimassa, kunhan vain tosiaan odotamme oikeaa hetkeä.
Oskar Mannelin [00:19:46]: Kyllä, varmasti. Ja tässä ehkä odotamme nyt sen koronapandemian jälkeistäkin aikaa, että normalisoituu tämä koulunkäynti. Teillä toki nyt on tämä muuttokin vasta tulossa. Se on varmaankin, tämä vuodenvaihde, sellainen melko kriittinen ajankohta?
Jarkko Rieppo [00:20:01]: No kyllä tuo kevät menee varmaankin taloksi asettuessa. Ei kannata yrittää liikaa haukata, ettei väsy heti alkumetreillä.
Oskar Mannelin [00:20:12]: Kyllä. Vielä ehkä palatakseni siihen teidän muuttoonne. Sehän nyt ilmeisesti on ollut melko pitkä prosessi kuitenkin ja jatkunut jo pidemmän aikaa?
Jarkko Rieppo [00:20:21]: No itse asiassa hyvinkin lyhyt prosessi sillä tapaa, että koko homma lähti liikkeelle puolitoista vuotta sitten. 2019 huhtikuussa tulivat ensimmäiset viitteet, että tällainen mahdollisuus tulee, että muuttaisimme Joensuun Tiedepuistolle. Tasan vuosi sitten alkoi meidän rakennushankkeemme. Eli siinä oli puolen vuoden suunnitteluaika, mikä on melko lyhyt aika suunnitella uutta koulua. Kesä oli vielä välissä.
Oskar Mannelin [00:20:49]: Koetko, että puolessa vuodessa on saatu suunniteltua tarpeeksi hyvä ratkaisu? Ja millä tavalla siinä on ehditty esimerkiksi kuunnella oppilaita?
Jarkko Rieppo [00:20:58]: No kieltämättä aikataulu oli kyllä melko tiukka. Ja kuten sanoin tuossa, niin kesä oli siinä välissä, kun oli se suunnitteluprosessi. Eli siinä meni monta kuukautta sillä tavalla, että ei tietenkään saanut kiinni ketään, jota olisi ehkä ollut tarve kuunnella. Oppilaat kyllä otimme heti alussa mukaan suunnitteluprosessiin. Suunnittelukokouksessa meillä oli muutaman opiskelijan ryhmä, joka osallistui kaikkiin suunnittelukokouksiin. Tai ainakin joku heistä oli aina mukana. Siis aivan virallisissa, missä istuvat arkkitehdit ja LVI-suunnittelijat ja sähkösuunnittelijat. Hyvin monesta ammattiryhmästä väkeä. Ja sitten me kouluhallinnon edustajat ja kaikki tällaiset henkilöt. Eli siinäkin samalla myös oppimisprosessi, että näkee, miten tällaisia rakennushankkeita viedään eteenpäin. Pääsivät osallistumaan myös, opiskelijat, omilla mielipiteillään tähän koko prosessiin. Ja mikä minusta tässä oli vielä kaikkein parasta, niin se, että kun opiskelijat olivat mukana näissä suunnittelukokouksissa, fokus pysyi opiskelijan tarpeessa. Eli se ei mennyt pelkäksi suunnittelijoiden väliseksi pallotteluksi, vaan siellä oli opiskelija paikalla aina, jonka mielipidettä kysyttiin ja joka toi mielipiteensä esiin. Pysyi fokus siinä itse asiassa, että kenelle koulua ollaan tekemässä.
Oskar Mannelin [00:22:25]: Kyllä. Tämä on varmasti tärkeä asia, sillä kenelle koulu on? No ennen kaikkea oppilaille. Ja oppilaiden parastahan varmasti jokaisessa tällaisessa tapauksessa haetaan. Millaista palautetta oppilailta tuli, jos muistat vielä? Tuliko sieltä joitakin sellaisia ehdotuksia, jotka jäivät todella hyvin mieleen?
Jarkko Rieppo [00:22:43]: Kyllä tuli. Meillä oikeastaan palautetta kerättiin kahdella tavalla. Yksi tapa oli se, että meillä oli tällainen Padlet-seinä, mihin sai käydä vapaasti kirjoittamassa omia ideoitaan. Se oli huoltajille, opettajille, opiskelijoille auki. Minulla on vieläkin olemassa se seinä. Pääsee silloin tällöin aina katsomaan sitä, että onko sitä ja tätä ja tuota pystytty hankkimaan.
Oskar Mannelin [00:23:10]: Sellaisena check-listina?
Jarkko Rieppo [00:23:11]: Check-listina. Toki kaikkeen ei pysty, mutta joitakin hyviä ideoita aina nousee sieltä esiin. Yksi esimerkiksi tällainen: opiskelijat ovat toivoneet unisex-vessoja kouluun. Nyt, mitä on hankkeessa uusia vessoja rakennettu, ne ovat unisex-vessoja. Tiedepuistossahan on myös niitä vanhoja vessoja, mitkä eivät ole sellaisia. Mutta on sekä että, että minkälaista kukakin haluaa käyttää. Nyt on valinnanvaraa siinä. Se on yksi tällainen konkreettinen asia. Toinen, mikä jäi mieleen, niin opiskelijoiden toive sellaisesta hiljaisen työn tilasta koululla. Sellaisenkin saimme järjestettyä. Siinä olivat jo tilasuunnittelut ja muut alkaneet, ja ryhdyimme tutkimaan, kun tuli opiskelijoita toive, että saisimmeko lisättyä tällaisia hiljaisen työn tiloja. Niitä oli alkuperäisessä suunnitelmassa melko vähän. Sitten saimmekin, ja myös oleskelutiloja opiskelijoille. Melkein tuhat neliötä tärähti lisää yhdessä vaiheessa tällaiseen tarkoitukseen tilaa. Tässä oli minusta opiskelijoiden rooli ratkaiseva. He olivat siellä kokouksessa läsnä, missä tätä tuotiin esiin, ja heitä kuunneltiin myös.
Oskar Mannelin [00:24:29]: Kyllä. Tuo on varmasti tärkeää. Ja ylipäätään, että oppilaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa tällaisiin asioihin vieläpä siten, että heidän mielipidettään oikeasti kuunnellaan. Se luo heille myös varmasti enemmän uskoa siihen, että oikeasti sillä omalla mielipiteellä on väliä ja kannattaa lähteä vaikuttamaan aina tällaisiin asioihin. Sitten vielä tällaisena viimeisenä aiheena, joka nyt liittyy olennaisesti tähän. Koetko sinä, että ehkä jatkossa, ylipäätään kun mietitään lukio-opetuksen kehittämistä ja sitä, että mikä on se seuraava juttu lukio-opetuksessa, niin pitäisikö siinä kuunnella enemmän oppilaita? Pitäisikö seuraavan LOPS:n valmistelussa olla enemmän mukana oppilaita? Ja pitäisikö jatkossa ylipäätään, mikä ikinä onkaan koulun hanke, olla myös se oppilaiden edustus mukana?
Jarkko Rieppo [00:25:15]: Varmaankin kuunnella pitää aina, se on aivan totta. Mutta tämä, että minkälainen OPS:n pitää olla. Minusta sen pitää perustua esimerkiksi tutkimukseen. Se, että miten koulussa opetetaan ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Se on kyllä melko vaikea nähdä. Tarvitaan hyvin monenlaisia näkökulmia. Toki nuorten näkökulma on yksi tärkeä näkökulma siinä, ja ilman muuta se pitää ottaa huomioon. Mutta tässä luottaisin viisauteen, akateemisuuteen, tämän asian suhteen melko pitkälle. Ja toki se, että kysytäänkö lukiossa olevilta nuorilta vai nuoremmilta nuorilta, mitä pitäisi tulevaisuudessa olla. Lukiossa olevilla nuorilla tähtäimet ovat jo seuraavalla asteella. Onko sitten motivaatiota tarpeeksi miettiä tätä? Toki heillä on kokemus nykylukiosta. Tämä on hieman sellainen-
Oskar Mannelin [00:26:21]: Se on hieman sellainen kinkkinen pulma. Tavallaan nykylukiolaisella on tieto, millainen lukio on nykyään, mitä ongelmia siellä on, mitä mahdollisuuksia. Mutta toisaalta hän ei ole itse näkemässä sitä muutosta, mikä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Lukiokin on kuitenkin vain se kolme vuotta.
Jarkko Rieppo [00:26:36]: Näin juuri. Siinä mielessä juuri, että sellainen laaja-alainen-
Oskar Mannelin [00:26:41]: Osallistaminen.
Jarkko Rieppo [00:26:41]: Niin, osallistaminen, ja eri ikäisiltä. Ja kuten sanoin tuossa äsken, ei ole kovin helppo asia uudistaa OPS:a kauaskantoisesti tulevaisuuteen. Oikeastaan lukion OPS, jotenkin se on ollut sellainen melko stabiili melko kauan, että on tehty vain hienovaraisia muutoksia. Nyt ehkä tämä oppiaineiden välisen yhteistyön mahdollistaminen on sellainen melko suuri muutos verrattuna aikaisempaan. Se lähtee hieman varovasti liikkeelle, että ehkä enemmänkin olisi voinut siinä, sanotaan näin, olla valmisteluaikaa. Melko nopealla aikataululla tuli tämä uusi OPS. Vuosi sitten julkaistiin perusteet. Ja nyt pitäisi käytännössä olla vuodenvaihteeseen mennessä valmis se uusi opetussuunnitelma. Peruskoulussa tehtiin vastaavaa prosessia kolme vuotta.
Oskar Mannelin [00:27:37]: Kyllä. Ja tässä taisi olla sellainen, että vuoden 2016 LOPS:n piti kestää hieman pidempään kun se päätyi lopulta kestämään?
Jarkko Rieppo [00:26:42]: No kyllä, sekin vielä. 2016 tuli edellinen OPS voimaan ja ehti pyöriä läpi lukion neljä vuotta. Nyt olemme jo uutta tekemässä. Se oli hieman sellainen väli-OPS, se edellinen. Jotenkin näkisin, että voisi olla hieman pidempään voimassa ja valmisteltaisiin kunnolla seuraava. Eli vielä odottaisin suurempaa mullistusta, kuin tämä tuleva OPS, seuraavasta OPS:ta. Ehkä ehtii itse olla vielä siihen vaikuttamassa. Mutta jotenkin haluaisin nähdä sellaisen vielä suuren mullistuksen tässä lukion OPS:ssa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Oskar Mannelin [00:28:34]: Kyllä. Ja näin se varmasti onkin. Nyt saamme tämän vuoden 2021 LOPS:n. Siinä tulee jo merkittävää muutosta. Mutta sitten kun lähdemme seuraavaa OPS:a miettimään, niin toivottavasti se ei ensinnäkään ole tulossa aivan yhtä pian. Olisi mukavaa, että LOPS kestää pidempään kuin sen neljä vuotta, moneltakin eri kannalta. Mutta mikäli siihen saadaan kunnolla valmisteluaikaa, mikäli tosiaan on tulossa jokin suuri muutos, ehkä siinä on mahdollisuutta siihen, että myös nuorten mielipidettä kuullaan laaja-alaisesti. Osallistetaan hieman siihen valmistelutyöhön, mikä ikinä sitten se muoto siinä onkaan. Mutta meillä alkaa pikkuhiljaa lähetysaika loppua. Tältä erää kiitos paljon Jarkko.
Jarkko Rieppo [00:29:19]: Kiitos vain.
Oskar Mannelin [00:29:21]: Tämä olisi sitten tässä. Moikka.
Jarkko Rieppo [00:29:26]: Moi moi.
[musiikkia 00:29:28-00:29:33]
Puhuja 2 [00:29:33]: Podcastit on toteutettu osana All Youth -hanketta. Sen rahoittajan toimii Strategisen tutkimuksen neuvosto. Mukana podcastia mahdollistamassa ovat myös Joensuun normaalikoulun lukio ja Itä-Suomen yliopisto.
[äänite loppuu]