ALL-YOUTH-tutkimushanke osallistui Assembly 2018 -tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa 2.-5.8. Assemblyssä on kyse digitaalisesta kulttuurista ja taiteesta, ystävien tapaamisesta sekä elektronisesta kasuaalista ja kilpapelaamisesta eli e-sportsista. Assemblyssä vierailee vuosittain yli 5000 digitaalisen taiteen ja kulttuurin, demoscenen ja pelaamisen ystävää.
ALL-YOUTH keräsi tapahtuman aikana viiden tutkijan voimin dataa yhteensä yli kolmeltasadalta 16–25-vuotiaalta henkilöltä kyselyn tai haastattelun muodossa. Haastattelulla pyrittiin selvittämään vastaajien ajatuksia tulevaisuudesta, unelmista ja mahdollisista peloista liittyen muun muassa uraan, perheeseen, asumiseen ja teknologian kehitykseen. Lisäksi kysyttiin muun muassa digitaalisista ihmisoikeuksista, tekijänoikeuksista sekä vastuista ja velvollisuuksista digimaailmassa. Kyselyllä selvitettiin tietoteknisiä taitoja, pelitottumuksia, ajatuksia suomalaisesta yhteiskunnasta sekä digitaalisten palveluiden käyttöön liittyviä kokemuksia.
“Kysymykset olivat kiinnostavia ja herättivät paljon ajatuksia. :)”
Assembly tarjosi erityisen hyvän areenan vastausten keräämiseen erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä aktiivisesti toimivilta nuorilta. ALL-YOUTH-tutkimushankkeen yhtenä tutkimuksen painopisteenä ovatkin nuorten aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan hyvinvointia edistävät nuorille suunnatut digitaaliset mallit ja palvelut. Assembly on tarjonnut tällaista monipuolista ja monikanavaista kokonaisuutta yhteisöineen ja aktiviteetteineen tuhansille, ellei kymmenille tuhansille suomalaisille nuorille jo neljännesvuosisadan ajan, joten ALL-YOUTHin osallistumista tapahtumaan voi pitää itsestäänselvyytenä.
Internetissä kyselylomakkeen täytti yhteensä 224 henkilöä, joista sukupuolekseen ilmoitti “Muu” 4, “Nainen” 41 ja “Mies” 173. Kuusi vastaajaa ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Vastaajista reilu neljäsosa (n = 76) ilmoitti pelaavansa digitaalisia pelejä useita kertoja päivässä, ja vajaa puolet (n = 97) ilmoitti pelaavansa päivittäin. Hieman alle neljäsosa ilmoitti pelaavansa 3–4 kertaa viikossa tai harvemmin.
Kysymyksistä rakennetaan useita erilaisia summamuuttujia, joista yksi kuvaa yhteiskunnallista osallistumista, ja se sisältää osamuuttujia liittyen muun muassa äänestysaktiivisuuteen, uutisten seuraamiseen ja poliittiseen kiinnostuneisuuteen. Vastaajista puolet oli keskimäärin enemmän samaa mieltä yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvien väittämien kanssa, vajaa neljäsosa ei keskimäärin ollut oikein samaa eikä eri mieltä, ja reilu neljäsosa oli keskimäärin enemmän eri mieltä väittämien kanssa. Vastaajista 112 ei ollut kiinnostunut politiikasta, ja 68 vastaajaa ilmaisi olevansa kiinnostuneita politiikasta. “Ei samaa eikä eri mieltä” politiikan kiinnostuneisuuteen liittyvään väittämään vastasi olevansa 40 henkilöä.
Alustavasti aineistosta on noussut esiin jännittäviä ilmiöitä yhteiskunnallisen osallistumisen ja pelikäyttäytymisen eri teemoissa. Sukupuolten välillä ei vaikuttanut olevan juurikaan eroa vastauksissa kysymykseen “Kuinka usein pelaat digitaalisia pelejä”. Sukupuoliryhmien välille ei muodostunut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Yhteiskunnallinen osallistuminen ei vaikuta eroavan useita kertoja päivässä, päivittäin tai harvemmin pelaavien välillä. Ryhmien välille ei muodostunut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Aineiston perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että sellaiset henkilöt, jotka ilmoittivat pelaavansa nettiroolipelejä, saavat muita todennäköisemmin näillä mittareilla mitattuna suuremman arvon pyöristetylle summamuuttujalle “Yhteiskunnallinen osallistuminen”. Ero ryhmien välillä on tilastollisesti merkitsevä.
Kyselyyn sisältyi väittämiä ja avoin palaute kyselyn sisällöstä. Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista koki kysymysten teemojen olleen mielenkiintoisia, ja kysymyksiä kommentoitiin muun muassa näin:
- “Hyvä ja asiantunteva kysely. Sosiopoliittinen debaatti on hyvästä yhteiskunnalle, ja tämä kysely auttaa varmasti tunnistamaan paremmin keskustelun eri osapuolia.”
- “Hyvä ja mielenkiintoinen kysely. Joutui osassa kohdissa miettimään asioita, joita ei normaalisti mieti.”
- “Kysymykset olivat kiinnostavia ja herättivät paljon ajatuksia. :)”
Kyselyn kysymykset saivat myös kriittisempää palautetta:
- “Itse en oikeen tykännyt kysymyksistä politiikasta koska en itse seuraa niitä ollenkaan.”
- “Ei nuoria kiinnosta politiikka tbh ja ei kannata olettaa mitään ihmeellistä.”
- “Liian pitkä muuten jees, hyvää karkkia”
Aineiston analysointia jatketaan, ja tuloksia julkaistaan lähitulevaisuudessa.
Demokompon voitti CNCD / Fairlight
Assemblyssä keskeisenä kilpailumuotona ovat erilaiset digitaaliset ääntä ja kuvaa yhdistelevät taideteokset, jotka ovat tietynlaisia ohjelmoinnin, grafiikan ja musiikkituotannon taidonnäytteitä. Nämä kilpailut kuuluvat vahvasti demosceneen, johon liittyvissä tapahtumissa, kuten Assemblyssäkin, kilpaillaan kuvailtujen esitysten erilaisissa koko- tai alustarajoitetuissa luokissa.
Demoscene kulttuurin muotona on ollut keskeisessä asemassa Suomenkin pelialan kehityksessä, sillä se on tarjonnut alustan alan toimijoiden verkostoitumiselle ja mahdollistanut ainutlaatuisen teknisen ja metodisen kehityksen. Assemblyssä vuosittain erityisen tärkeänä pidetyssä kilpailuluokassa, demo-kisassa, tänä vuonna voitti ryhmä nimeltä CNCD / Fairlight näyttävällä teoksellaan Number one / Another one, jonka nauhoite on nähtävillä täällä: https://www.youtube.com/watch?v=LyXwmt0EZig&feature=youtu.be
Assemblyssä käytiin myös Counter Strike: Global Offensive -verkkopelin Suomen-mestaruuden loppuottelu, jossa joukkueet ENCE ja HAVU taistelivat pokaalista historiallisen pitkällä ja jännittävällä jatkoajalla. Finaaliottelun voit katsoa täältä: https://yle.fi/aihe/tapahtuma/2018/08/07/assembly-summer-2018-suomen-karkiseurojen-kohtaaminen-huipensi-csgon-esm
Suuri kiitos Assemblylle, tapahtuman kävijöille sekä tutkimukseemme osallistuneille! Toivottavasti näemme jälleen ensi vuonna! <3
Iikka Pietilä
Kohti digitaalisia ratkaisuja -osatutkimuksen tutkija
Tohtorikoulutettava, Tampereen teknillinen yliopisto
Jari Varsaluoma
Kohti digitaalisia ratkaisuja -osatutkimuksen tutkija
Tohtorikoulutettava, Tampereen teknillinen yliopisto
Niina Meriläinen
Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimuksen tutkija
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto