Nuoret mukaan lainvalmisteluun kouluarjessa

Laadukkaaseen lainvalmisteluun lukeutuu sidosryhmien tasapuolinen kuuleminen, valmistelun avoimuus, laadukas tietopohja ja riittävän laaja-alainen vaikutusten arviointi (Rantala ym. 2018). Lakia valmistelevien ministeriöiden edustajat ja riippumattomat edustajat, kuten tutkijat, käyttävät kuitenkin merkittävää valtaa lakiehdotusten sisältöä laadittaessa suhteessa muihin toimijoihin (Ahtonen–Keinänen 2012). Samoin tutkimuksen mukaan lainvalmistelussa virkamiesten kanssa kiinteässä vuorovaikutuksessa ovat etenkin elinkeinoelämän järjestöt, kun taas erilaisia ihmisryhmiä edustavat järjestöt ovat heikommassa asemassa (Vesa–Kantola 2016).

Edellä mainittuihin lainvalmistelussa keskeisesti osallistuviin ryhmiin lukeutuu varsin niukasti 16–25-vuotiaita nuoria, minkä vuoksi heidän äänensä on aliedustettuna. Useimmiten nuoria edustavat isot järjestöt kuten Allianssi tai nuorisovaltuustot. Lainsäädäntö velvoittaa ja ohjeistaa kuitenkin, että nuoria tulisi kuulla laajemmin. Mitä edustuksellisempi osallistujajoukko on, sitä paremmin se myös aidosti heijastelee kaikenlaisten nuorten tarpeita ja toiveita.

Nuoret kohtaavat monia osallistumisen esteitä

Nuorisolain 24 § velvoittaa kunnan ja valtion viranomaisia tarjoamaan ja järjestämään nuorille mahdollisuuksia ”osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa”. Lisäksi osallistumisoikeuksia on turvattu esimerkiksi kuntalain 26 §:ssä, lukiolain 27 §:ssä ja laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta, 106 §:ssä. Valmisteilla on myös sääntelyä maakunnallisista nuorisovaltuustoista, ja YK:n lasten oikeuksien 12 artiklan 1 kohta turvaa alle 18-vuotiaiden osallisuutta. Nämä osallistumisoikeuden turvaavat lait luovat oikeudellisen pohjan myös nuorten kuulemiselle lainvalmistelussa.

Tällä hetkellä nuorilla on lainvalmisteluun ja sen kuulemisten osallistumiseen monenlaisia esteitä. Kuulemiset saatetaan järjestää kouluaikana, jolloin osallistumisesta tulee poissaoloja. Lakitekstit ja hallituksen esitykset ovat usein myös vaikeasti kirjoitettu, mikä vaikeuttaa monen nuoren kykyä ja halua osallistua. Käytännössä esimerkiksi lausuntopalvelu.fi on avoin myös nuorten osallistumiselle, mutta monikaan nuori ei tiedä verkkosivusta. Lisäksi osalla nuorista ei esimerkiksi ole pankkitunnuksia tai vastaavia, jotka vaaditaan kirjautumiseen.

ALL-YOUTH yhteistyöhön Tampereen seudun oppilaitosten kanssa

Yksi luonteva paikka, jossa nuorten kuulemista voi järjestää, on oppilaitos, jossa nuori viettää valtaosan arkipäivistään. Etenkin peruskoulusta, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista tavoitetaan valtaosa nuorista. Kun kuulemiset integroidaan opetukseen ja opiskeluarkeen, osallistuminen ei kuormita nuorta samalla tavalla kuin vapaa-ajalla tapahtuva vapaaehtoispohjainen toiminta.

ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa käynnistyy nyt syksyllä useita yhteistyömalleja, joissa suunnitellaan lainvalmisteluun ja kuulemiseen liittyviä kokeiluita nuorten ja opettajien kanssa. Yhteistyössä ovat mukana muun muassa Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Sammon keskuslukio ja Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan opiskelijat. Yhteistyössä on tarkoitus suunnitella esimerkiksi koulujen käyttöön oppimateriaaleja ja harjoituksia lainvalmistelua koskien.

Heta Heiskanen

Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimuksen tutkija

Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

 

Lähteet:

Juho Vesa – Anu Kantola 2016: Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 59/2016

Riitta Ahtonen – Anssi Keinänen 2012: Sidosryhmien vaikuttaminen lainvalmisteluun: empiirinen analyysi valiokuntakuulemisista, Edilex-sarja 2012/5

Kati Rantala, Pertti Ahonen, Noora Alasuutari, Jussi Kauppila, Petrus Kautto, Kanerva Kuokkanen, Essi Römpötti, Karolina Saarenpää, Jyrki Tala, Petri Uusikylä 2018: Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 27/2018