Nuoret ovat ottaneet viime vuosina merkittävän roolin ilmastonmuutosta koskevien oikeuskanteiden tekemisessä. Ilmiö on maailmanlaajuinen, sillä nuorten ilmastokanteita on tulossa vireille tai on vireillä Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Uudessa-Seelannissa.
Yhteistä näille nuorten ajamille ilmastokanteille on, että nuoret haluavat sitovia päätöksiä, joilla päästöjä saadaan rajoitettua. Kanteilla tavoitellaan oman edun sijaan yhteistä etua ja hyvää, mukaan lukien tulevien sukupolvien selviytymismahdollisuudet.
Kansallisia kanteita ympäri maailmaa
Vuonna 2015 vireille tulleessa tapauksessa Juliana v. US oikeuskanteen tekijöinä on 21 nuorta, iältään 10-22-vuotiaita. Nuoret esiintyvät tapauksessa omilla nimillään ja kasvoillaan. Oikeuskanne perustuu perustuslaillisten oikeuksien turvaamiseen. Yksi Juliana v. US oikeustapauksen nuorista kantajista korostaa esimerkiksi, että oikeuskanne on tehty kaikkien valtioiden kansalaisten puolesta. Nuoret kantajat katsovat, että valtio on epäonnistunut turvaamaan heidän perustuslaillisen oikeutensa elämään, vapauteen ja omaisuuteen, ja että ilmastonmuutos uhkaa esimerkiksi puhtaan veden ja ilman saatavuutta. Heille myönnettiin kanneoikeus. Istuntopäivä on tulevan lokakuun lopussa 2018.
Myös kuusitoista 7-20-vuotiaista alaskalaislasta ja nuorta haastoi osavaltionsa oikeuteen vuonna 2017. Alaskassa meren pinnan nousu ja jään sulaminen on ollut kiivainta USA:n alueella. Lisäksi eroosio on lisääntynyt jopa siinä määrin, että Shishmarefin kylän asukkaat äänestivät siitä, tulisiko kylän sijainti muuttaa. Nuorten kanne Sinnok v. the state of Alaska pohjaa Alaskan perustuslakiin, jossa turvataan oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen, ja jonka Alaskan korkein tuomioistuin on katsonut myös sisältävän terveelliseen ympäristöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Uuden-Seelannin nuorten kanteen tekijä on 26-vuotias oikeustieteen opiskelija. Kanteen tarkoituksena on varmistaa, että Uusi-Seelanti täyttää Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteensa. Kanteen tekijän Sarah Tomsonin mukaan valtio ei tällä hetkellä ole tekemässä riittävän kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja hän kokee jokaisen velvollisuudeksi tehdä voitavansa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Euroopassa esimerkiksi Alankomaiden Urgenda-tapaus ja Greenpeacen tekemä kanne Norjaa vastaan saivat taakseen laajan kansanliikkeen, jonka lisäksi nuorten ajamia kanteita on Ruotsissa. Kahden nuorisojärjestön PUSH Sverigen ja Fältbiologernan sekä 175 ruotsalaisnuoren Magnolia-tapaus kytkeytyi erityisesti valtio-omisteisen yhtiön Vattenfallin ruskohiilikaivosten myyntiin liittyvälle toiminnalle. Kantajat katsoivat myynnin rikkovan kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja loukkaavan nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeuksia.
Kanteita myös EU:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi
Enemmistö tämän hetkisistä kanteista on kansallisissa tuomioistuimissa, mutta suunnitteilla on valituksia myös alueellisiin tuomioistuimiin, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja EU:n tuomioistuimeen.
EU-tuomioistuimen kanteessa on kahdeksan maan asukkaita EU-maista ja EU:n ulkopuolisista maista. Mukana on eri ikä- ja ammattiryhmiä, joista yksi on ruotsalaisten saamelaisnuorten järjestö Sáminuorra. Saamelaisnuorten järjestön mukaan EU:n tulisi asettaa korkeampia päästövähennystavoitteita myös siksi, että ilmastonmuutos uhkaa poronhoitoa ja sitä kautta saamelaiskulttuuria. Sanna Vannar, 22 on todennut, että moni nuori kokee ilmastonmuutoksen uhaksi perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle, minkä vuoksi toimien tulee olla tehokkaita.
Suunnitteilla oleviin kanteisiin lukeutuu portugalilaislasten ja -nuorten kanne useita Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopijavaltioita vastaan. Kanne poikkeaa edellä mainituista, sillä yhden valtion tai organisaation sijaan tarkoitus on haastaa kerralla jopa 47 valtiota vastuuseen ilmastonmuutoksen aiheuttamasta uhasta lasten ja nuorten oikeudelle elämään. Portugalilaislapset ja nuoret (8-18 vuotta) ovat kotoisin alueelta, jossa oli merkittäviä maastopaloja, jotka vahingoittivat satoja ja tappoivat kymmeniä ihmisiä. Useiden valtioiden vastuuttaminen samanaikaisesti on oikeudellisesti haastavaa, sillä jaettua vastuuta ja rajat ylittävien vahinkojen vastuuta on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen nykyoikeuskäytännössä varsin niukasti. Huomioitavaa kuitenkin on, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on aiemminkin kehittänyt oikeuskäytäntöä ympäristöä koskien, joka osaltaan luo pohjaa ilmastonmuutosta koskevan käytännön kehittymiselle.
Ilmastonmuutoskanteet kertovat vaikuttamiskeinojen käytön moninaisuudesta
Lasten ja nuorten aloitteesta tai heidän nimissään tekemät kanteet kertovat siitä vakavuusasteesta, jolla ilmastonmuutokseen suhtaudutaan nuorten parissa. Samanaikaisesti kanteet kertovat siitä, että nuorten käyttämien vaikuttamiskeinojen kirjo on selvästi monipuolistunut ja vahvistunut myös oikeudellisella kentällä.
Nuoret ovat ottaneet ostokäyttäytymisen, somekampanjoinnin ja mielenosoitusten rinnalle myös oikeuskanteet. Yhdenkin esitellyn kanteen menestymisellä tulee olemaan merkittävä rooli ilmastonmuutosta koskevan oikeuskäytännön kehittymisen näkökulmasta, sillä se näyttää suuntaa myös muille tuomioistuimille.
Heta Heiskanen
Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimuksen tutkija
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama PALO-hanke järjestää Tampereella 5.-6. syyskuuta seminaarin, jossa keskustellaan tulevien sukupolvien edustusmahdollisuuksista. ALL-YOUTH–hankkeen tutkijatohtori Heta Heiskanen on kommentoimassa Juliana v. US -oikeustapaukseen liittyvää puheenvuoroa.