Tampereen lyseon lukiolaiset tutkivat kanssatutkijoina, kuinka lainvalmisteluaiheisia oppimateriaaleja tulisi kehittää. He suunnittelivat tutkimusasetelman, tutkimuskysymykset, aineistonkeruun ja tutkimuksen toteutuksen.
Kuinka lainvalmisteluaiheisia oppimateriaaleja tulisi kehittää? Tämä oli ryhmämme aiheena kun me Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjalaiset osallistuimme kanssatutkijoina ALL-YOUTH -tutkimushankkeeseen.
Yleistä Eurooppa-linjan projektikurssista
Eurooppa-linjan opintoihin kuuluu neljän kurssin muodostama “Yhteiskuntaopin ajatushautomo” -kurssikokonaisuus. Näiden kurssien aikana olemme saaneet itse suunnitella ja toteuttaa projektejamme, sekä tiedottaa niistä eteenpäin. All Youth -hankkeen tutkijat ovat toimineet apunamme tutkimusten tekemisessä ja he ovat muun muassa tarjonneet tietoa eri tutkimusmenetelmistä ja antaneet vinkkejä tutkimustemme kehittämiseen.
Meidän projektimme
Meidän ryhmämme tarkasteli lainvalmistelun opetusta 9.-luokkalaisille. Tämä toteutettiin käytännössä ottamalla yhteyttä yhteiskuntaopin opettajiin sähköpostitse. Opettajille teetettiin kysely, jossa kysyttiin esimerkiksi kuinka paljon kirjasarjassa, jota he käyttävät, opetetaan lainvalmistelua ja kuinka tärkeänä he pitävät sitä. Samassa viestissä lähetimme oppilaille kyselyn lainvalmistelusta. Ideoimme heille myös tehtäviä ja leikkejä, joilla lainvalmistelua voisi opettaa. Valitettavasti opettajat, joihin otimme yhteyttä, eivät toteuttaneet tehtäviämme, mutta saimme oppilailta vastauksia lainvalmistelun opetukseen liittyen.
Projektimme tuloksia
Ryhmämme toteutti Google Forms -lomakkeen kautta kyselyn, johon vastasi 59 yhdeksäsluokkalaista. Kysymykset keskittyivät niin lainvalmistelun opetukseen kuin sen tärkeyteen nuorten näkökulmasta. Kiinnostavaa tuloksissa oli se, että lähes kaikki vastanneista pitivät lainvalmistelua tärkeänä, mutta jopa puolet vastanneista eivät osanneet sanoa, haluavatko he vaikuttaa lakiin tai lakimuutoksiin itse. Monissa yläkouluun suunnatuissa oppikirjoissa korostetaan vain eduskunnan ja hallituksen roolia lainvalmistelussa. Sen sijaan kansalaisten aktiivista roolia lainvalmistelussa esimerkiksi lakialoitteiden laatijoina tai lausunnonantajina ei korosteta. Tämä voikin luoda nuorille illuusion siitä, että he eivät voi itse vaikuttaa lainvalmisteluun. Tämä käsitys täytyisi tietysti purkaa. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ei toimi, mikäli nuoret eivät näe itseään vaikuttamassa lakiin. Se on yksi tärkeimpiä vaikuttamisen keinoja.
Kokemuksia kanssatutkijuudesta
Kanssatutkijuuden idea oli mielestämme kiinnostava ja oli hienoa päästä osaksi ALL-YOUTH -tutkimushanketta. Tutkimuksen tekeminen lukiolaisena antoi meille mahdollisuuden kurkistaa yliopisto-opintoihin ja se antoi näkökulmia myös tulevaisuuden opiskeluun. Uskoisin, että aluksi kukaan meistä ei uskonut näkevänsä itseään “tutkijana”. Vaikka kanssatutkijuus olikin kiinnostavaa, oli sääli, että meitä ei lukiolaisina otettu aina tutkimuksen tekijöinä kovinkaan vakavasti. Esimerkiksi opettajat, joihin otimme yhteyttä, eivät toteuttaneet tutkimustamme. Toivonkin, että kun tulevaisuudessa pääsemme esimerkiksi yliopisto-opinnoissa tekemään tutkimuksia, saisimme ideoillemme innostavamman vastaanoton. Kanssatutkijuutta voisi mielestäni tuoda vahvemminkin lukioon ja se toimisi myös pienempänä osana esimerkiksi yhteiskuntaopin tai äidinkielen kurssia.
Tutkijat vaikuttuivat nuorten tutkimuksellisesta otteesta
Me ALL-YOUTH -hankkeen tutkijat olimme vaikuttuneita Tampereen lyseon lukion Eurooppalinjan oppilaiden itseohjautuvuudesta ja perehtyneisyydestä lainvalmisteluteemaan. Oppilaat käytännössä itse suunnittelivat tutkimusasetelman, tutkimuskysymykset, aineistonkeruun ja tutkimuksen toteutuksen. Oppilasryhmät toteuttivat pienimuotoisen tutkimuksen alusta loppuun ja raportoivat siitä. Näissä kaikissa ryhmätöissä näkyi tutkimuksellinen ote. Kanssatutkijuuden avulla voi päästä syvemmälle nuoren näkökulmaan, kuin tutkijan on muuten mahdollista heittäytyä. Lukioyhteistyö voi siis parhaimmillaan olla todella antoisaa.
Lainvalmistelun kuulemismenettelyistä
Ilmastolain uudistuksen yhteydessä toteutettavissa kuulemismenettelyissä nuoret on valittu yhdeksi kuultavaksi erityisryhmäksi. Tämä sen vuoksi, että nuoret ovat haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutoksen edessä. Myös ilmastolain uudistusta käsittelevä ympäristöministeriön kyselytutkimus syksyllä 2019 osoittaa uudenlaista valmiutta lainvalmistelijoilta kuulla laajasti ihmisiä ja osallistaa myös nuoret lainvalmisteluun (www.ym.fi). Nuoret ovat myös ilmastokriisin vuoksi aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittaman kansainvälinen Fridays for Future -liikkeen myötä Suomessakin nuoret ovat osoittaneet mieltään koululakko -liikkeen muodossa.
Nuorten vastauksissa ilmastolakikyselyyn korostui kokemus osallistumismahdollisuuksien vähyydestä, toisaalta halua osallistua. Myös osallistamismenetelmien valinta on tärkeää.
Verkkokyselyt ja sähköiset kohtaamisalustat tavoittavat parhaiten niitä, jotka ovat valmiiksi aktiivisia. On siis tarkasteltava keiden ääni kuuluu ja kuka jää kuulemismenettelyjen ulkopuolelle. Mikäli nuorten näkemykset huomioidaan, näihin kohdistuvat päätökset ovat vaikuttavimpia ja tehokkaampia. Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaisesti sidosryhmiä ja kansalaisia tulee kuulla monipuolisin menetelmin. Tämä toteutuu parhaiten huomiomalla myös haavoittuvassa asemassa olevat erityisryhmät ja saavutettavuusongelmat järjestämällä erityyppisiä kuulemisia.
Suomessa lausunto- ja kuulemismenettelyillä on vakiintunut asema osana lainvalmistelua. Toimijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa lakihankkeisiin yleensä vähintään tyydyttävänä, mikäli heille on varattu mahdollisuus vaikuttaa uudistuksiin liittyvissä lausunto- ja kuulemismenettelyissä. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksissa ilmastolain puitteissa on kuitenkin kehitettävää. Ilmastolaki ei nykymuodossaan sellaisenaan tunnista yksittäisen kansalaisen oikeutta muutoksenhakuun. Samoin kansalaisten tiedonsaantioikeudet tulisi ilmaista selkeämmin.
Sonja Nuutinen
Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimus
Kanssatutkija, Tampereen lyseon lukio
Eerika Albrecht
Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimus
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Lähteet:
Head, B. W. 2011. Why not ask them? Mapping and promoting youth participation. Children and Youth services review, 33(4), 541-547.
Greschel, A., Levamo, T-M., Kiilakoski, T., Laine, S., Mäntylä, N., Pleyers, G. & Raisio, H. 2014. Youth participation good practices – in different forms of regional and local democracy. Finnish Youth Research Network and Finnish Youth Research Society, Internet Publications 69. https://www.youthresearch.fi/images/julkaisuja/youthparticipation_goodpractices.pdf
Oikeusministeriö 2016. Säädösvalmistelun kuulemisopas. http://kuulemisopas.finlex.fi/
Tala, J. 2005. Kansallinen oikeuspolitiikka – mahdollisuudet ja välineistö. Lakimies 7–8, 1165–1187.
www.ym.fi: Kansalaiskysely käynnisti uudistuksen – kysely ilmastolaista keräsi 2458 vastausta.
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistonsuojelun_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Ilmastolain_uudistus/Kansalaiskysely_kaynnisti_uudistuksen__k(53389)