Uusin väline uuden lain ehdottamiseen, nykyisen lainsäädännön muuttamiseen tai lakien kumoamiseen on kansalaisaloite.
Kansalaisaloite vaatii tuekseen vähintään 50 000 allekirjoitusta. Allekirjoituksia voi kerätä sähköisesti ja perinteisesti paperilla. Allekirjoittajan tulee olla täysi-ikäinen ja nimien keräämiselle on aikaa puoli vuotta (https://www.kansalaisaloite.fi/fi).
Suomessa kansalaisaloitteella muutettiin avioliittolaki. Tahdon 2013 –kampanjan vetäjät olivat verrattain nuoria ja se on osaltaan kannustanut varmasti muitakin nuoria toimijoita hyödyntämään kansalaisaloitetta. Tällä hetkellä nuoret suunnittelevat esimerkiksi kansalaisaloitetta asevelvollisuuden muuttamiseksi.
Aloite voi olla vapaamuotoinen ja jatkovalmistelussa huolehditaan tarvittavat asiat, mutta kansalaisaloitteiden uskottavuutta voi parantaa valmistelemalla aloite alusta asti mahdollisimman lähelle hallituksen esitystä. Kolme pointtia on hyvä ottaa huomioon kansalaisaloitetta laadittaessa.
- Lakikieli poikkeaa yleiskielestä
Lakiteksti ja hallitusten esitysten teksti poikkeaa muista tekstilajeista. Lakikielen tulee olla yksiselitteistä ja tiivistä. Synonyymien käyttöä tulee välttää ja pyrkiä käyttämään aiemmassa lainsäädännössä vakiintuneita termejä. Lakikielen käyttö lisää ehdotuksen uskottavuutta. - Perusteluihin kansainvälistä vertailua
Perustelut ovat tärkeitä vakuuttavuuden kannalta. Perusteluissa voi nostaa esiin yhteiskunnallisen muutostarpeen ja sen, kuinka muutos vaikuttaisi myönteisesti vaikka hyvinvointiin tai kestävään kasvuun.
Hallituksen esityksessä on usein kansainvälistä vertailua, jossa esitellään, kuinka sama asia on ratkaistu toisissa valtioissa. Suomessa vertaillaan usein sellaisiin maihin, joissa yhteiskuntajärjestelmä on samankaltainen. Yleisiä vertailumaita ovat esimerkiksi pohjoismaat, Saksa, Alankomaat, Viro ja Ranska. Jos hallintomalli on hyvin erilainen kuin Suomessa, voi muutoksen soveltuvuutta olla vaikea perustella. - Vaikutusten arviointi on tärkeää
Perusteluihin liittyy myös erilaisten vaikutusarvioiden tekeminen. Etenkin taloudellisia vaikutuksia voi olla haastavaa arvioida numeraalisesti, mutta nykyisin niillä on iso painoarvo. Ehdotuksesta riippuen tulisi myös kiinnittää huomiota ympäristövaikutusten, perus- ja ihmisoikeusvaikutusten, lapsiin ja nuoriin liittyvien vaikutusten sekä muihin yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin. Arviointien tekemisessä tutkimustieto on hyödyksi. Vaikutusten arviointia varten onkin hyvä perehtyä aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja keskustella esimerkiksi alan tutkijoiden kanssa. Usein tutkimustieto on yleisemmällä tasolla olevaa, joten keskustelulla voi saada helpommin ymmärrystä siitä, miten tutkimustieto suhteutuu tarkempaan asiayhteyteen.
Nuoret kansalaisaloitteen tekijöinä
Tutkimushankkeen aikana on selvinnyt, että nuoret tuntevat kansalaisaloitteen olemassaolon jopa paremmin kuin sen, kuinka osallistua lakeja koskeviin kuulemisiin esimerkiksi lausuntopalvelu.fi:ssä. Kansalaisaloite on myös varsin erilainen tapa osallistua kuin kuulemistilaisuus. Kansalaisaloitteessa aloitevalta on tekijällä, kuulemisissa lausutaan joskus jopa useita kiloja painavista hallituksen esityksistä. Alaikäiset nuoret ovatkin kysyneet, miksi he eivät voi tehdä ja allekirjoittaa kansalaisaloitetta. Tätä kysymystä olisi syytä tarkastella jatkossa enemmänkin. Pääsy nyt vain aikuisille tarkoitettuihin vaikutuskanaviin voisi kannustaa nuoria osallistumaan nykyistä enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Heta Heiskanen
Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimuksen tutkija
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto