ALL-YOUTHin yhteistyössä Demi-lehden kanssa tekemän kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret naiset haaveilevat usein tavallisista asioista ja uskovat haaveidensa toteutuvan. Havainnot ovat suurelta osin samanlaisia kuin Nuorisobarometrin tulokset
Voisi olettaa, että nuoruuden kiihkeimmässä vaiheessa haaveillaan kuuluisuudesta ja rahasta sekä menestyksekkäästä Youtube-kanavasta. ALL-YOUTHin ja Demi-lehden toteuttama nettikysely maalaa kuitenkin toisenlaisen kuvan nuorten naisten haaveista. Kysely vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että nuoret haaveilevat aivan tavallisista asioista, kuten omasta talosta tai mielekkäästä työpaikasta (Nuorisobarometri 2016). Joukkoon mahtuu myös korkealle tähtääviä haaveita, mutta useimmiten nuoret haluavat elää mukavaa elämää ja olla tyytyväisiä elämäänsä myös tulevaisuudessa.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 939 vastaajaa, joista valtaosa ilmoitti olevansa sukupuoleltaan naisia. Suurin vastanneista osa oli 13-15 -vuotiaita. Nuorimmat olivat 10-vuotiaita ja vanhimmat 20-vuotiaita. Aineisto on suuri, joten vastaukset kertovat vakuuttavaa tarinaa nuorten naisten haaveista.
Vastauksia lukemalla niistä oli mahdollista hahmottaa yhteensä 18 erilaista teemaa. Koska teemoja oli paljon, tartuin yhteen mielenkiintoiseen aineistosta erottuvaan seikkaan: haaveita koskevaan kysymykseen kirjoitetut vastaukset olivat kovin maanläheisiä. Yleisimmin haaveina mainittiin matkustelu, onnellisuus ja oma perhe. Nuoret kertoivat haaveilevansa myös tasa-arvoisesta maailmasta, rauhasta, ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä sekä urasta näyttelijänä, kirjailijana tai artistina, mutta nämä haaveet eivät olleet läheskään yhtä suosittuja kuin tavanomaiset toiveet mukavasta arjesta.
Matkustamisesta oppia
Vastauksissa puhuttiin yleisimmin matkustamisesta. Haluttiin nähdä maailmaa ja tutustua uusiin paikkoihin ja kulttuureihin. Jotkut mainitsivat, miten matkustaminen erityisesti ystävän tai muun läheisen kanssa oli tärkeä osa haavetta.
Osa halusi muuttaa ulkomaille, jotkut opiskelemaan tai töihin. Matkustelua pidettiin viihdyttävänä asiana ja kokemuksena, mutta ulkomaille muutto näyttäytyi vastauksissa kokonaisvaltaisempana elämänmuutoksena. Yli puolet matkustamisesta haaveilleista (59%) koki matkustushaaveidensa olevan realistisia.
Onni on onnellisuus
Onnellisuus oli matkustamisen rinnalla toinen suosittu haave nuorten naisten vastauksissa.
Nuoret toivoivat voivansa elää onnellista elämää tulevaisuudessa ja että voisivat olla tyytyväisiä elämäänsä, millaista se olisikaan. Monet eivät suoraan määritelleet, mitä kaikkea onnellisuus heille tarkoittaisi, ja osa vain kertoi haluavansa olla hyvinvoivia ja onnellisia. Muutamat toivoivat voivansa olla tyytyväisiä työhönsä, kotiinsa, läheisten hyvinvointiin ja nämä asiat toisivat onnea heidän omaan elämäänsä. Yli puolet (60%) koki, että onnellisuus olisi saavutettavissa tulevaisuudessa.
Perhe on parhain
Matkustamisen ja onnellisuuden lisäksi oma perhe oli kolmas suosittu haave nuorten vastauksissa. Monet totesivat, ettei haave ollut juuri vastaus hetkellä ajankohtainen, mutta he toivoivat sen toteutuvan tulevaisuudessa. Jotkut haaveilivat perheestä, johon kuuluisi puoliso, lapset ja joskus lemmikki. Muutamat mainitsivat haluavansa perheen, jotta lähellä olisi ihmisiä, jotka todella rakastaisivat. Yli puolet perheestä haaveilleista (63%) piti realistisena sitä, että heillä olisi joskus oma perhe. Nuorisotutkimuksessa nuorten perhesuhteet ovat pitkään olleet katvealue, jota on tutkittu vähän. On siis mielenkiintoista, että kyselyssä perheestä haaveilu korostuu.
Tavallinen arki tavoittelemisen arvoinen
Demi-kyselyyn vastanneiden haaveet muistuttavat paljon vuoden 2016 Nuorisobarometrin vastauksia. Sen teemana oli tulevaisuus, ja siinäkin korostuivat tavanomaiset, arkeen liittyvät haaveet. Nuorisobarometrin mukaan nuorille tärkein asia tulevaisuudessa oli läheiset ystävät ja toiseksi tärkein henkinen tasapaino. Vaikka onnellisuuden ja henkisen tasapainon välille ei voi automaattisesti vetää yhtäläisyysmerkkejä, kertovat haaveet kuitenkin siitä, että sisäiset seikat ovat nuorille todella tärkeitä tulevaisuuden askelmerkkejä. Samaisessa Nuorisobarometrissa tärkeitä asioita nuorille oli sijalla kahdeksan matkustus ja sijalla yhdeksän oma perhe.
Nuorisobarometrin ja Demi.fi -sivulla tehdyn kyselyn otannat poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi ne eivät ole täysin vertailukelpoisia. Mutta vaikka Demi.fi-sivun kyselyyn vastanneista valtaosa oli 10-20-vuotiaita ja naisiksi itsensä identifioivia, vastaukset liittyen haaveisiin ja tulevaisuudenkuviin ovat hyvin samankaltaisia kuin Nuorisobarometrissa. Tämä kertoo, että nuoret ylipäätään harvemmin haaveilevat kuuta taivaalta.
Useimmat toivovat elämältään aivan tavanomaisia asioita. Sitä, että elämä olisi mukavaa, lähellä olisi perhe, joka rakastaa ja että voisi nähdä maailmaa ja erilaisia elämäntapoja. Tulevaisuuden haaveet eivät ole myöskään muuttuneet. Vuoden 1998 nuoret näkevät perheen ja matkustamisen olevan lähes yhtä tärkeitä kuin vuonna 2016.
Nuoret suhtautuivat kyselyssä positiivisesti haaveidensa toteutumiseen. Onnellisuus tai perheen saaminen eivät ole asioita, joihin ei välttämättä voi suuresti vaikuttaa. Matkustamiseen omat teot vaikuttavat hieman enemmän, joskin haave vaatii taloudellista vakautta, mikä ei ole välttämättä kaikkien saavutettavissa. Silti nuoret eivät olleet kovin huolissaan siitä, saavuttavatko he onnea tai omaa perhettä. Vain yksi vastaaja oli epävarma siitä, toteutuuko hänen haaveensa, eli oma perhe tulevaisuudessa, ja neljä ei tiennyt, tuleeko heistä lopulta onnellisia.
Onnellisuus avain yhteiskunnalliseen osallistumiseen?
Mitä kyselyn tutkimukset kertovat nuorten innosta osallistua yhteiskuntaan? Onnen, oman perheen tavoittelu tai innokkuus matkustamiseen ei välttämättä kuulosta siltä, mitä on totuttu nimittämään aktiiviseksi kansalaisuudeksi. Osallistumista voivat kuitenkin olla myös kovin arkipäiväiset asiat, joita yksilö ei itsekään näe politisoituneeksi teoiksi (Kallio 2018, 169). Lasten osallisuutta tutkineen Nigel Thomasin (2007, 214) mukaan lasten osallistumista tapahtuu kaikkialla heidän elämänsä osa-alueilla ja myös läheisissä ihmissuhteissa, ei vain rakennetuissa järjestelmissä, kuten nuorisovaltuuston kaltaisissa instituutioissa. Haave omasta perheestä voisi olla aktiivista kansalaisuutta esimerkiksi oman paikan löytämisenä yhteiskunnasta.
Myös haave onnellisuudesta voidaan nähdä tällaisena. Onnellisuus näkyy eri asioina ihmiselle ja se voi merkitä pelkästään onnellisuuden tavoittelua, mutta onnellisuus voi myös koostua erilaisten konkreettisten haaveiden toteuttamisesta (Bishop & Wills 2012, 784). Kyselyn nuoret mainitsivat muun muassa uran ja läheiset ihmiset asioiksi, jotka loisivat onnellisuuden. Onnellisuuden saavuttaminen merkitsi nuorille kyselyssä tyytyväisyyttä elämäänsä tulevaisuudessa ja paikkaansa maailmassa, millainen se sitten ikinä olisikaan.
Matkustelu ja sen huomioiminen, että matkojen kautta voi ja myös halutaan oppia erilaisista kulttuureista ja elintavoista, voidaan nähdä eräänlaisena tapana osallistua yhteiskuntaan. Nuori haluaa ymmärtää sitä, oppia siitä ja näin oppia omasta paikastaan maailmassa. Halu oppia uutta on nähty myös houkuttelevan nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan lähiympäristöään koskeviin asioihin (Vromen & Collin 2010, 105).
Yhteiskuntaan osallistumisen tekoja on valtava kirjo ja voi vaihdella yksilöstä toiseen, mikä on kenellekin sopiva keino osallistua. Eikö haaveilu, niiden mahdollistaminen ja toteuttaminen tavallaan ole aktiivisuutta? Haaveiden kautta luodaan oman näköinen, mielekäs elämä, jossa olla tyytyväinen, yhteiskunnan osallinen.
Iina Karasti
Unelmista niiden toteuttamiseen -osatutkimus
Harjoittelija, Tampereen yliopisto
Lähteet:
Bishop, Emily Caroline & Willis, Karen (2014) “Without hope everything would be doom and gloom”: young people talk about the importance of hope in their lives. Journal of Youth Studies 17:6, 778–793.
Kallio, Kirsi Pauliina (2018) Elettyä kansalaisuutta jäljittämässä: kansalaisuuden ulottuvuudet nuorisobarometrissa. Teoksessa Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobaromteri 2018. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto, 167-182.
Myllyniemi, Sami (toim.) (2016) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto.
Oksanen, Roosa (2018) SOS!. Demi 2018:11, 12-17.
Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (2018) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto.
Thomas, Nigel (2007) Towards a theory of children’s participation. International journal of children’s rights 15:2, 199–218.
Vromen, Ariande & Collin, Philippa (2010) Everyday youth participation? Contrasting views from Australian policymakers and young people. Young 18:1, 97–112.