ALL-YOUTH:in tutkijat ovat tehneet tutkimusta työllistymisestä yhdessä maahanmuuttajanuorten kanssa Joensuussa ja Tampereella. Nuoret ovat olleet mukana suunnittelemassa tutkimusta alusta saakka ja tehneet vertaishaastatteluja.
Tampereella hankkeen ja maahanmuuttajanuorten yhteisessä tutkimusryhmässä on ollut mukana syksystä 2018 lähtien noin kymmenen nuorta. Ryhmässä on pohdittu muun muassa sitä, millaisia esteitä työnhakuun liittyy maahanmuuttajanuorten näkökulmasta, onko TE-palveluista apua maahanmuuttajanuorille, ja miten työn hakemista ja saamista voitaisiin helpottaa.
Ryhmän kanssatutkijat ovat haastatelleet näistä kysymyksistä toisia maahanmuuttajanuoria ja analysoineet aineistoa yhdessä tutkijoiden kanssa. Tulosten mukaan nuoret kokevat työn hakemisen ja saamisen Suomessa hankalaksi, mutta he painottavat, että on tärkeää yrittää sisukkaasti.
”Ahaa, sinä puhutkin suomea!”
Tutkimusta varten tehdyistä vertaishaastatteluista käy ilmi, että työ ja säännöllinen toimeentulo ovat maahanmuuttajanuorille vähintään yhtä tärkeitä asioita kuin valtaväestölle. Monilla on huonoja kokemuksia työn hakemisesta Suomessa, ja työpaikan saaminen on osoittautunut usein vaikeaksi. Suomen kielen oppiminen on tärkeää, mutta nuorten kokemus on, että edes suomen taitaminen ei aina takaa opiskelemaan ja töihin pääsyä.
Nuoret ovat myös huomanneet, että työnantajat suhtautuvat epäluuloisesti vieraskielisiin nimiin. Yksi vertaishaastateltavista kertoo, kuinka eräs työnantaja oli ihmetellyt hänen soittaessaan työhakemuksensa perään, ”ahaa, sinä puhutkin suomea!” Maahanmuuttajien kohtaama etnisyyteen ja kieleen perustuva syrjintä työelämään pyrkimisessä on noussut esiin myös aiemmissa tutkimuksissa.
Monet maahanmuuttajanuoret kokevat myös, että heitä ei aina kuunnella aidosti työvoimapalveluissa eikä heidän aiempaa osaamistaan ja koulutustaan arvosteta. Työvoimaneuvojat saattavat torjua maahanmuuttajien omat ammatti- ja opiskelutoiveet ja ohjata heitä toiselle alalle, esimerkiksi lähihoitajiksi, vaikka he eivät itse olisi alasta kiinnostuneita. Tämä ongelma on huomattu myös aiemmissa tutkimuksissa.
Työvoimaneuvojat eivät nuorten mukaan myöskään osaa ottaa huomioon maahanmuuttajien välisiä yksilöllisiä eroja ja tarpeita. Nuoret kuitenkin kehuvat virkailijoita siitä, että nämä ovat kohdelleet heitä asiallisesti ja auttaneet työnhakuun liittyvässä byrokratiassa, kuten erilaisten hakemusten täyttämisessä.
Työnhakuprosessia voidaan tasa-arvoistaa
Tutkimusryhmän tekemisissä haastatteluissa kysyttiin myös ideoita maahanmuuttajien työnhaun helpottamiseksi. Eräs haastatteluissa esiin noussut ehdotus oli työn hakeminen nimettömänä. Tällöin työnantajat ottaisivat hakijoita työhaastatteluun vain CV:ssä ilmoitettujen tietojen perusteella, eikä ketään syrjittäisi nimen tai etnisen taustan perusteella.
Haastatteluissa ideoitiin myös erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja rekrytointitilaisuuksia, joissa he pääsisivät kertomaan työnantajille omasta osaamisestaan suoraan ilman välikäsiä.
Maahanmuuttajanuorilla riittää sisua
Tutkimusryhmän nuoret korostavat, että maahanmuuttajanuorten on oltava sisukkaita ja valmiita tekemään koulutus- ja työpaikan saamiseksi tarvittaessa kaksin verroin työtä suomalaisiin verrattuna. Monet ryhmän jäsenistä ovat kokeneet työnhaussa syrjintää, mutta eivät ole antaneet sen lannistaa itseään.
Nuorten mielestä maahanmuuttajien on oltava motivoituneita opiskelemaan suomea, kouluttautumaan ja etsimään työtä, jos he haluavat tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jo oma positiivinen asenne vaikuttaa paljon.
Tutkimusryhmän nuoret kannustavat muita maahanmuuttajanuoria unelmoimaan, tekemään töitä unelmien eteen ja uskomaan omaan tulevaisuuteensa.
Kirjoittajatiimi: Abdulqadir Luqman Mohamed, Ahmed Abdulqadir Marzug, Stephen Darko, Tiina Rättilä, Päivi Honkatukia, Jarmo Rinne
Lähteet
Larja, Liisa & Sutela, Hanna (2015) Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisella – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Teoksessa T. Nieminen, H. Sutela & U. Hannula (toim.) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, 71-81.
Nieminen, Tarja (2015) Työttömyys ja työvoiman ulkopuolella olevat: Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle. Teoksessa T. Nieminen, H. Sutela & U. Hannula (toim.) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, 121-133.
Paakkinen, Erika (2016) Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä. KEVA:n raportti. https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/tyoelamapalvelut/tutkimus_maahanmuutto_ja_julkisen_sektorin_tyoelama_keva.pdf
Souto, Anne-Mari (2016) Etnistyvät toiseen asteen koulutusvalinnat. Nuorisotutkimus 34 (4), 47-59.