Mentorin ja mentoroitavan välistä suhdetta on verrattu rakkaussuhteeseen. Voiko mentorointiohjelmassa muodostua suhde joka vastaa tähän kuvaukseen? Mentorointiohjelmat ovat saaneet mentoroinnin tutkijoilta kritiikkiä. On esitetty, ettei käskemällä muodostu aitoja mentorointisuhteita. ALL-YOUTH -tutkimushankkessa havaittiin mentorointiohjelmien kartoituksessa, että Suomessa on valtavasti mentorointia. On hienoa huomata, miten paljon vapaaehtoistyötä tässä muodossa tehdään!
Mentoroinnissa perinteisen hierarkkisen valtasuhteen sijaan korostuvat nykyisin vastavuoroisuus, dialogi ja suhteen tasavertaisuus. Mentoroinnissa tapahtuva hiljaisen tiedon siirto, sekä mentorin ja mentoroitavan molemminpuolinen oppiminen ovat juuri sitä mitä nykypäivän työelämässä tarvitaan. Luottamuksellisessa mentorointisuhteessa on tilaa oivalluksille ja suhde voi kasvaa ystävyydeksi.
Ikkuna toiseen maailmaan
Ystävyys yhtenä mentoroinnin psykososiaalisena tehtävänä mahdollistaa mentoroitavan identiteetin ja kyvykkyyksien vahvistumisen. Esimerkiksi korkeakoulutetuille maahanmuuttajanaisille suunnatussa Väestöliiton WOMENTO mentorointiohjelmassa ystävyyden merkitys mentoroitavalle korostui.
Mentoroitavan tarpeista käsin lähtevä työelämämentorointi voi parhaimmillaan tarjota nuorelle mahdollisuuden kehittää itseään ja tunnistaa omia kykyjään, sekä antaa annoksen työelämätietoutta. Mentorille avautuu ikkuna nuoren maailmaan ja hän pääsee päivittämään osaamistaan. Mentorointiohjelma voidaan toteuttaa ryhmämentorointina, johon osallistuu useampi mentori ja mentoroitava. Tällöin he saavat kaikki vertaisensa tukea.
Vertaisen tuki tärkeää
Suomen punainen risti on kehittänyt mentorointia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille suunnatussa mentorointiohjelmassa. Kahden mentorin ja kahden mentoroitavan muodostamassa pienessä ryhmässä mahdollistetaan riittävä aika ja huomio kaikille. Kokemusten jakaminen pienessä ryhmässä on monille luontevampaa ja vertaisen tuki on tärkeää.
Mentorointiohjelmia on tarjolla kattavasti nuorille opiskeluiden aikana, vastavalmistuttuaan sekä juuri työelämään siirryttyään. Esimerkiksi METO:n (Metsäalan asiantuntijat) ohjelma on tarkoitettu sen jäsenille, jotka haluavat oppia lisää metsäalan töistä. Millaista mentorointia voitaisiin tarjota niille, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa opiskelupaikkaansa tai unelmien ammattiaan, mutta ovat kiinnostuneet esimerkiksi ympäristöasioista, metsäluonnosta ja kestävästä kehityksestä?
Tämän kysymyksen äärellä ALL-YOUTH -tutkimushanke kehittää mentorointia metsäbiotaloussektorilla yhdessä Suomen Punaisen Ristin, nuorisoalan ja metsäalan kumppaneiden, sekä monikulttuurisuustoimijoiden, oppilaitosten ja nuorten kanssa. Kevääksi on suunnitteilla koulutuspäivät uusille mentoreille.
Olisitko sinä kenties valmis uuteen? Jos koet, että toisen ihmisen seurassa voi aina oppia jotain myös itsestään, pidä tutkasi valmiudessa ja seuraa mentorointiohjelmamme kehitystä. Kenties etsimme sinua mentoriksi tai mentoroitavaksi.
Anna Lauttajärvi-Pietarinen
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
Kanssatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Nina Tokola
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Lähteet:
Bozeman, B. & Feeney, M. 2007. Toward a useful theory of mentoring: aconceptual analysis and critique, Administration & Society, 39(6), 719-739.
Kram, K. E. 1983. Phases of the Mentor Relationship. Academy of Management Journal. Vol. 26 No. 4. 608-625.
Levinson, D. J., Darrow, C. N., Klein, E. B., Levinson M. H. & McKee, B. 1978. The seasons of a man’s life. USA: Ballatine Book.