Tammikuisessa Tieteiden yössä ALL-YOUTHin, AllegraLabin, Eurostorien, SITRAn ja Tutkitusti –verkoston tutkijat kokoontuivat pohtimaan arvojen ja ideaalien, kestävyyden ja muutoksen teemoja sekä keskustelun roolia näillä aihealueilla. Kriisit voivat olla taitekohtia muutokselle, jossa nuorten vaikuttamisen ja toiminnan teot vaativat tunnistamista.
Muutoksen impulssit – Nuoret, politiikka ja muutosvoima –paneelikeskustelussa keskusteltiin kriiseistä mahdollisina muutoksen taitekohtina, nuorten näkemyksistä tulevaisuudesta ja nuorten poliittisesta osallistumisesta niin teoreettisista kuin käytännön näkökulmista. Keskustelijoina paneelissa olivat lisäkseni Tuukka Brunila (EuroStorie) ja Miia Halme-Tuomisaari (Allegra Lab, Häiriköt-päämaja). Omat tutkimushavaintoni keskustelussa perustuivat Itsenäistymisen tiellä –osahankkeen tutkimustuloksiin. Osahanke on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisten Ristin Nuorten turvatalojen kanssa ja hankkeessa on tutkittu itsenäistyvien nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaikka tutkimukseen osallistuneiden nuorten elämäntilanteet, elämänkulut ja taustat ovat hyvin moninaisia, heitä yhdistää, että he ovat hakeneet tukea Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvataloilta. (1)
Kriisit taitekohtana
Illan keskustelussa Miia Halme-Tuomisaari pohti ovatko kriisit taitekohtia, jotka mahdollistavat muutoksen ja eivät vain mitä tahansa muutosta vaan nimenomaan hyvän muutoksen? Elämmehän toisaalta pandemian ja toisaalta hitaamman ja pitkäkestoisemman ilmastonmuutoksen aikaa.
Allegralabin Arvot, ideaalit ja muutos –raportissa (2) on pohdittu yhteiskunnallista muutosta arvojen muutoksena, jossa arvot on luonnehdittu toivottuna asiana, suotavana käyttäytymisenä tai päämääränä tai hintana (3). Esimerkiksi antropologit ovat pohtineet arvoja tekemisen ja tekojen kautta ja että yhteiskunta syntyy ja sitä ylläpidetään nimenomaan arvokkaina pidettyjen tekojen, toimien ja käytäntöjen kautta (4,5).
Tuukka Brunila huomioi, että voimme puhua kriisistä, kun joudumme todella uudelleenarvioimaan tekojamme ja toimiamme. Ilmastonmuutoksen suhteen laskemme jatkuvasti seuraavan kymmenen tai viiden vuoden päästötavoitteita ja lykkäämme tarvittavia tekoja. Sen sijaan kun olemme kriisipisteessä, emme voi enää laskea vuosia. Keskustelua herättikin kriisien ajallisuudet: kun olemme huomanneet pandemian vaikutuksen elämiimme selkeästi ja konkreettisesti, ilmastonmuutosta hitaampana useamman sukupolven prosessina vaikuttaa olevan vaikeampi käsitteellistä ja hahmottaa. Kriisit motivoivat meitä kuitenkin ajattelemaan uudestaan ja pakottavat pohtimaan, kuinka olemme päätyneet tällaiseen tilanteeseen, ei vain materiaalisesti [eli kuinka olemme esimerkiksi ylikuluttaneet luonnonvarojamme] vaan myös eettisesti.
Kriiseissä tulevat esille myös erilaiset toimijuudet ja toiminnan mahdollisuudet. Esimerkiksi Itsenäistymisen tiellä- tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset ilmaisivat itsenäistymisen siirtymävaiheen haasteissa epätietoisuutenakuinka toimia tai mistä on mahdollista löytää vaihtoehtoja. Osa motivoitui etsimään apua, tietoa tai tukea. Osa taas koki, etteivät päässeet ’eteenpäin’ tai jäivät yksin epätietoisessa tilanteessa, mikä saattoi herättää ulkopuolisuuden tunnetta tai jopa vihaa yhteiskuntaa kohtaan.
Keskustelussa todettiinkin, että ihmiset lähestyvät kriisejä hyvin erilaisista lähtökohdista. Itsenäistymisen tiellä- tutkimuksessa yksi keskeinen havainto oli sosiaalisuus, sosiaalisten suhteiden tärkeys ja usein näiden kautta luotaantuva kysymys siitä olenko mukana tässä yhteiskunnassa ja onko minun olemisellani väliä. Tuukka Brunila huomioi lisäksi sosiaalisuuden ja riippuvaisuuden suhteen. Esimerkiksi koronaepidemia on tehnyt näkyväksi laajemman skaalan kytkökset: on väliä miten muut ihmiset sairastuvat. Se vaikuttaa esimerkiksi viruksen leviämiseen ja hoitopaikkojen riittävyyteen. Kytkökset ja riippuvaisuus eivät rajaudu valtioiden rajojen sisälle vaan virus ylittää rajoja. Näin ollen myös valtiot ovat riippuvaisia toisistaan.
Nuoret muutoksen airueina?
Tieteiden yön keskustelussa haastettiin myös joitakin julkisessa keskustelussa ehkä harkitsemattomastikin viljeltyjä huomioita, kuten että nuoret itsestäänselvästi ovat muutoksen airueita. Itsenäistymisen tiellä –projektissa haastatellut nuoret aikuiset pikemminkin ilmaisivat tyytyväisyyttä nykyiseen yhteiskuntajärjestykseen ja halusivat omalla toiminnallaan tukea hyvinvointivaltion säilyttämistä, esimerkiksi tekemällä töitä ja maksamalla veronsa. Hyvänä koettu pysyvyys ja vakaus tuottavat turvallisuuden tunnetta ja tunnetta, että pärjään täällä. Tieteiden yön illassa esitetyssä Tulevaisuus nyt? –valotaideteoksen (6) sitaatteihin olikin koottu nuorten toiveita ja huomioita. Sitaateista tuli esille, että kaipaavat normaalia elämää, jossa heillä on työpaikka, rahaa elämiseen ja perhe. Monille tämä tällainen tulevaisuus näyttäytyi etäisenä ja epävarmana heidän nykyisestä elämäntilanteestaan käsin. Itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelevät työntekijät ovatkin huomioineet, että itseasiassa pandemian uudistama normaali, jossa olemme kotona eristyksissä, on itseasiassa hyvin normaali tilanne usealle nuorelle ilmankin pandemiaa.
Nuoret toivovat myös kuitenkin myös muutosta – sekä henkilökohtaisesti tärkeinä pitämiinsä asioihin että globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tulevaisuus nyt? –valotaideteos toi esille nuorten pohdintoja heitä huolestuttavista kehityskuluista. Näistä välittyivät muun muassa huoli eläinten kohtelusta, ekologisesti kestävän elämäntyylin tarve, turvallisuuskysymykset, hyvän elämän mahdollisuudet tuleville sukupolville sekä pohdinnat siitä, mitä intensiivisempi teknologisoituminen aiheuttaa sosiaalisuudelle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Nuorten vastauksissa toiveina olivat turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta ilman rasismia ja seksismiä, puhdas luonto ja välittävämpi suhde luontoon. Henkilökohtaiset teemat, kuten kuinka jaksan työelämässä, mietityttivät nuoria.
Nuoret ovat moninainen joukko. He toivovat mahdollisuuksia ja tilaa kokeilemiseen ja maailman tutkailemiseen. Elämänkulku, jossa lapsuuden perhe-elämästä siirrytään mutkattomasti koulun ja opiskelujen kautta työelämään tuntuu välillä liian valmiiksi pureskellulta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö nuoret kaipaisi tukea, neuvoja ja rehellistä keskustelua ja vaihtoehtojen pohdintaa turvallisten aikuisten kanssa. (1)
Vaikuttamisen mahdollisuudet ja keskustelun tarve
Tuukka Brunila muistutti yhteiskunnallisen keskustelun tarpeesta. Keskeistä hänen mukaansa on miettiä mitä opittiin, millä tavoin olemme päätyneet tähän tilanteeseen ja miten rakennamme tulevaisuuden tästä eteenpäin. Tärkeä muutos lähtee ihmisistä ja keskustelusta. Valtio voi pakottaa pysymään kotona tai olla ylittämättä valtiollisia rajoja, mutta se ei poista yhteiskunnallisen keskustelun tarvetta, mikä on keskeistä demokratialle. Tieteiden yön Muutosmysteeri -illan aiemmassa keskusteluosuudessa Muutoksen suuntaviivat – Arvot, ideaalit & muutos oli huomioitu, että yksittäisen henkilön mahdollisuudet lopulta vaikuttaa, ovat erittäin pieniä. Miia Halme-Tuomisaari luonnehtikin, että hyvä yksilöiden sidosteisuus voi edesauttaa hyvää muutosta.
ALL-YOUTH –tutkimuksen tuloksissa on huomioitu, että on tärkeää tunnistaa erilaisia vaikuttamistyylejä, jotka eivät välttämättä noudata niin sanottuja virallisia vaikuttamisen tapoja, kuten äänestäminen tai julkinen mielipidekirjoittaminen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi olla hyvin arkista tai ilmetä arkisissa tilanteissa, kuten lääkärin vastaanotolla, jossa asiakas ja/tai potilas hiljenee, koska kokee ettei häntä ole kuunneltu hoitoprosessissa. (1) Tällaisten kokemusten huomioiminen vaatii kuuntelemista, tunnistamista ja herkistymistä erityisesti institutionaalisissa avainkohdissa olevilta viranomaisilta, mutta myös kansalaisilta. Myös Tulevaisuus nyt? –mediataideteosta valotaideteosta voi lähestyä sukupolvien välisenä keskustelunavauksena, jossa esiin tulevat nuorten arvoja ja näkökulmia toivottavaan muutokseen ja tulevaisuuteen.
Tallenne Tieteiden yön paneelikeskustelusta sekä Tulevaisuus nyt? -mediataideteos ovat katsottavissa täällä:”>
Jenni Mölkänen
Kirjoittaja on tehnyt ALL-YOUTH –tutkimusprojektissa tutkimusta nuorten aikuisten itsenäistymisen haasteista elämänkulun näkökulmasta. Hän väittelee pian antropologian alalla paikallisten ihmisten näkemyksistä ja käytännöistä laajamittaisten ja intensiivisten luonnonsuojeluprojektien kontekstissa Madagaskarin maaseudulla. Väitöskirja kuuluu sosiaali- ja kulttuuriantropologian tieteenalaan ja työn otsikko on “This is a good place”: Tsimihety place making, knowledge hierarchies and intensifying conservation efforts in rural northeastern Madagascar.
Lähteet:
(1) Honkatukia, Päivi, Jenni Kallio, Miia Lähde, and Jenni Mölkänen 2020. Omana itsenä osa yhteiskuntaa: Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. Tampereen yliopisto.
(2) Halme-Tuomisaari, Miia ja Alina Rapin 2021. Arvot, Ideaalit ja Muutos. Tulevaisuuden jälleenrakennuspalikoita etsimässä. Allegra Lab Helsinki.
(3) Helkama, Klaus 2015. Suomalaisten arvot. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
(4) Graeber, David 2001. Toward an anthropological theory of value: The false coin of our own dreams. Springer.
(5) Nancy, Munn 1986. The Fame of Gawa: a Symbolic Study of Value Transformation in a Massim Papua New Guinea Society. Cambridge: Cambridge University Press.
(6) Tulevaisuus nyt? -mediataideteos: https://youtu.be/EmdBYiQr-q0
Mediataideteoksen työryhmä:
Tekijät: Miikka Rekola ja Marko Vierimaa
Tutkijat: Miia Lähde, Tiina Rättilä ja Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto)
ALL-YOUTH-hankkeen Tulevaisuus nyt? -tapahtumasarjaan tilaama teos julkaistiin alun perin media- ja valotaidetapahtuma Projiossa 15.-20.10.2020 Tampereella. Teoksessa nähtävät aineistositaatit on koottu ALL-YOUTH-tutkimus-hankkeessa vuosina 2018–2019 nuorilta kerätyistä kyselyaineistoista, joihin vastasi yli 600 nuorta eri puolilla Suomea. Aineiston tuottamiseen on osallistunut muun muassa peruskoululaisia, lukiolaisia, ammattikoululaisia, maahanmuuttotaustaisia nuoria, työpajoissa opiskelevia nuoria, yliopisto-opiskelijoita sekä DEMI-verkkolehden lukijakuntaa. Ks. myös: http://tulevaisuusnyt.allyouthstn.fi/?publication=16