ALL-YOUTH-tutkimushankkeen konferenssissa ilmastokanteen nostaneet portugalilaisnuoret toivoivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomareiden tekevän osansa ilmastohätätilan tunnustamiseksi ja välittömien toimien vaatimiseksi valtioilta lasten ja nuorten tulevaisuuden suojelemiseksi.
Marraskuun 2020 viimeisinä päivinä tapahtui jotain historiallista: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ilmoitti ottavansa ensimmäistä kertaa käsittelyynsä ilmastokanteen. Kyseessä on syyskuussa jätetty valitus, jossa ryhmä portugalilaisia lapsia ja nuoria haastaa Global Legal Action Networkin (GLAN) avustuksella 33 valtiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen riittämättömistä ilmastotoimista.
Välittömien toimien aika
Juuri ennen uutista ilmastokanteen etenemisestä All-Youth-hanke järjesti Tampereen yliopiston ja Ihmisoikeuskeskuksen kanssa Youth, Climate Change, and the European Court of Human Rights -verkkokonferenssin. Tapahtuman aluksi nähtiin videotervehdys Cláudialta ja Catarinalta, ilmastokanteessa mukana olevilta portugalilaisnuorilta. Viestissään nuoret toivoivat EIT:n tuomareiden tekevän osansa ilmastohätätilan tunnustamiseksi ja välittömien toimien vaatimiseksi valtioilta lasten ja nuorten tulevaisuuden suojelemiseksi.
YK:n erikoisraportoija David R. Boyd korosti avainpuheenvuorossaan, että ratkaisujen löytämiseksi miljardien ihmisten oikeuksia uhkaavaan ilmastokriisiin on kiireellisesti alettava toteuttaa nuorten ehdottamia toimia: valtioiden, yritysten ja aikuisten on kunnioitettava nuorten oikeutta terveelliseen ympäristöön ja turvalliseen tulevaisuuteen elinkelpoisella planeetalla.
Suomen YK-nuorten puheenjohtaja Nicole Onnela puolestaan painotti, että nuorten kuunteleminen ei yksin riitä, vaan nuoret on otettava aidosti mukaan päätöksentekoon. YK-nuoret onkin vastikään vaatinut yhdessä muiden suomalaisten nuorisotoimijoiden kanssa Suomeen maailman vahvinta ilmastolakia.
Ilmastokriisi kuuluu kaikille
Konferenssin ajankohtaista keskustelua täydensivät Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan opiskelijoiden kysymykset panelisteille. Nuoret haastoivat asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin muun muassa siitä, kuinka ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisoikeuksiin voidaan minimoida, minkälaisia mahdollisuuksia yksilöllä on vaikuttaa ilmastokriisiin ja miksi niin vähän on vasta tehty, vaikka ilmastonmuutoksesta on tiedetty jo vuosikymmeniä.
Asiantuntijat tarjosivat keinoiksi muutosta valtarakenteisiin ja valtioiden välisen epätasapainon korjaamista muun muassa sen suhteen, että vähiten saastuttavat alueet kärsivät eniten ja ovat haavoittuvaisimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tällä hetkellä maailmanlaajuisen taakan jakamisesta ei vallitse tosiasiallista yksimielisyyttä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista huolimatta, minkä takia kansainvälisen yhteistyön merkitystä globaalissa kriisissä ei voida liikaa korostaa.
Toisen avainpuheenvuoron pitänyt apulaisprofessori Daphina Misiedjan samoin kuin GLAN-järjestön edustaja Gerry Liston korostivat kansallisten tuomioistuinten roolia. Tästä he käyttivät esimerkkinä Urgenda-tapausta, jossa Alankomaiden hallituksen katsottiin rikkoneen velvollisuuttaan suojella kansalaisiaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi puolestaan osoitti vastuun tiukemmista toimista ensisijaisesti lainsäätäjille. Tuomioistuimet tekevät osansa, mutta vasta lainsäädäntö mahdollistaa sen, että oikeusjärjestelmä voisi nykyistä tehokkaammin huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tämä on hyvä huomioida kansallisia lakeja uudistettaessa.
Ilmastovalitusten taustalla on nouseva trendi, jolla pyritään tuomioistuinten ratkaisujen kautta vaikuttamaan valtioihin ja niiden ilmastotoimiin. Ilmiötä kutsutaan strategiseksi litigaatioksi. Portugalilaisten lasten ja nuorten ilmastokanne on kohdistettu nimenomaisesti niihin EIS:n jäsenvaltioihin, joiden toimet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1.5 asteeseen ovat olleet riittämättömiä Climate Action Trackerin mallinnusten perusteella. Panelistit eivät pitäneet todennäköisenä, että vastaavanlainen kanne nostettaisiin Suomessa. Allianssi ry:n ilmastodelegaatti ja ilmastoaktivisti Ellen Ojalan mukaan tämä ei johdu siitä, etteikö kiinnostusta tai kannatusta siihen esimerkiksi Fridays for Future -liikkeen piiristä löytyisi, mutta toistaiseksi tarvittavat resurssit ja taustaorganisaatio kanteen tueksi puuttuvat.
Odotettu edistysaskel?
EIT on ilmoittanut ottavansa portugalilaisten kanteen kiireelliseen käsittelyyn asian poikkeuksellisen tärkeyden vuoksi. Valituksessa on kyse valtioiden rajat ylittävästä, ekstraterritoriaalista vastuusta, kun haastettujen Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) jäsenvaltioiden katsotaan loukanneen portugalilaislasten ja -nuorten oikeutta elämään (2 artikla) ja oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta (8 artikla) sekä syrjineen lapsia ja nuoria iän perusteella (14 artikla) näiden oikeuksien suhteen.
ALL-YOUTHin blogissa on jo aiemmin kirjoitettu nuorten ilmastokanteista ja siitä, kuinka ne ovat vahva viesti oikeustilan muutostarpeesta. Tällä hetkellä EIT odottaa vastausta valitukseen Suomelta ja 26 muulta EU-maalta sekä Iso-Britannialta, Norjalta, Sveitsiltä, Ukrainalta, Turkilta ja Venäjältä. Suomi on näiden valtioiden tavoin sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Kiinnostavaa on, minkälainen Suomen vastaus portugalilaisnuorten syytöksiin tulee olemaan. EIT:n mahdollinen tuomio tulee aikanaan joka tapauksessa sitomaan myös Suomea.
Siitä huolimatta, että ilmastonmuutos on vakava uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle, EIT:lle ei ole ennen tätä tapausta kehittynyt ilmastonmuutosaiheista oikeuskäytäntöä. Osasyynä tähän on se, että monet kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, on laadittu aikana, jolloin ilmastonmuutosta ei ollut vielä tunnistettu ympäristöuhkaksi. Sopimus on kuitenkin tarkoitettu niin kutsutuksi eläväksi asiakirjaksi, jota tulisi tulkita tämän päivän olosuhteiden valossa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti kaikkein eniten nuorten ja tulevien sukupolvien ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kanteen saattaminen käsittelyyn kiireellisesti voi vihdoin viitata siihen, että ihmisoikeussopimusta tulkitaan nyt olosuhteissa, joissa ympäristön ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä ei voida enää ohittaa ja joissa tuomioistuimen on otettava ilmastonmuutos huomioon.
Youth, Climate Change, and the European Court of Human Rights -konferenssin tallenne on katsottavissa täältä.
Kirjoittajat
Sanna Lehtinen työskentelee väitöskirjatutkijana hankkeen Oikeudellisten esteiden ratkaisut -osatutkimuksessa kiinnostuksen kohteinaan tulevien sukupolvien oikeudet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriperinnön suojan sääntelyyn erityisesti rannikoilla.
Samuel Bashmakov työskenteli hankkeessa tutkimusavustajana syksyllä 2020 ja valmistelee parhaillaan julkisoikeuden pro gradu -tutkielmaansa ilmastonmuutoksen ja valtion positiivisten toimintavelvoitteiden välisestä suhteesta sekä valtion ilmastovastuusta ihmisoikeuskysymyksenä.