Resilienssiä kysytään nyt kaikilta, monet joutuvat punnitsemaan arvomaailmansa uudelleen. Mikä todella onkaan kestävää ja vastuullista? ALL-YOUTH oli mukana tutustumassa maaseudun nuoriin yrittäjiin.
Helmikuussa näytti maailman meno aika erilaiselta, kun kymmenen ALL-YOUTH ja MAKUTANO -hankkeiden tutkijaa kävi tutustumassa Kiteen seudun maaseutuyrityksiin osana tutkimustoiminnan suunnittelua. Halusimme tai emme, systeeminen muutos koskettaa meitä kaikkia ja koko maapallon laajuista systeemien systeemiä. Toisille tämä avaa muutospolkuja johonkin uuteen nopeasti, toisille ehkä hitaammin. Muuntumiskykyä ja joustavuutta, sitä ’resilienssiä’ kysytään nyt kaikilta, monet joutuvat punnitsemaan arvomaailmansa uudelleen. Mikä todella onkaan kestävää ja vastuullista?
Retken sisältöä suunnitellessa oli kantavana ajatuksena esittää pienellä läpileikkauksella Suomen maaseudun rakennemuutosta aina 1700-luvulta tähän päivään. Joensuun kupeessa sijaitseva Soinilan maatila matkalla Kiteelle tarjosi retken ensimmäisen pysähdyspaikan. Retkeläisiä vastassa pihalla oli kanaparvi, muutama kissa ja aitauksessaan kaula pitkällä kurkkinut hevonen. Talon ovesta seuraavaksi pihalle ennätti emäntä, työpajalta joukkoon liittyi myös isäntä. Perheen lapsia tuli ja meni, suunnasta ja määränpäästä ei tainnut kukaan olla selvillä.
Asetelma tapaamiselle oli siis kaukana perinteisestä luentosalitunnelmasta, kun mehustamohuoneessa limpparia siemaillen kuuntelimme kertomusta 50 lehmän lypsytilan muuttumisesta juoma- ja kynttilävalmistuksen tuotantotiloiksi sen jälkeen, kun nuori maaseutuyrittäjäsukupolvi otti ohjat käsiinsä.
Luonto ja perinteet toiminnan kärkeen
Seuraavaksi suuntasimme kohti Kiteetä. Asukasluvun laskun myötä Kiteellä lopetettu Muljulan kyläkoulu kätkee kiviseiniensä sisään rakkaudesta menneiden sukupolvien työlle rakennetun Annin Kartanon ravintola- ja kokouspalveluympäristön. Yrityksen sukupolvenvaihdos on nostamassa eräopaskoulutuksen saaneen pojan toiminnan kärkeen, ja perinteisistä sukujuhlien kestitsemisestä, pitopalvelutarjoilusta ja perinneruuista ollaan siirtymässä vieläkin lähemmäs luontoa hyödyntäen uusissa palveluissa Kiteen erä- ja riistapolun mahdollisuuksia erilaisiin luonto- ja perinnetaitojen kokemuksiin.
Lauantaipäivän aloitti vierailukohde Kesälahdella: Mäntyniemen kartano tarjoaa perspektiiviä menneeseen sukutilan viljelyhistorian ulottuessa 1700-luvun alkupuolelle, toimintaa on vuosisatojen saatossa muutettu ja lisätuloa tarvittaessa viljelyn oheen saatu isännän tai emännän erityisosaamisen mukaan muualta, kulloisenkin maailmantilanteen mahdollisuuksien mukaan. Toiminta jatkuu nyt seuraavalla sukupolvella samassa hengessä, nuori emäntä on käynnistämässä musiikinopetus- ja joogatoimintaa, tarjoamalla luontoon liittyviä rauhallisia ja pieniä elämyksiä arjen vastapainoksi.
Paluumatkalla Joensuuhun vierailimme vielä Kiteen Puhoksella. Siellä kansainvälisten paineiden puristuksessa tyhjentyneeseen puuteollisuushalliin ollaan kaupungin aloitteesta puuhaamassa monipuolista luonnontuotteiden jalostukseen keskittyvää yritysyhteistyön kokonaisuutta keruutuotteiden ensiasteen jalostuksesta aina logistiikkaratkaisuihin saakka. Kaupunki on tarjonnut auttavaa kättä sekä toimitilojen rakentamiseen, että yritysten erilaisten toiminnan kannalta tärkeiden kontaktien edistämiseen. Yrityksiä on muuttamassa Puhokseen eri puolilta Suomea, eikä ajatus luonnontuotteiden
jalostusklusterin syntymisestä kuulosta enää vain uudenvuodenpuheelta.
Strategioita muutosshokkien vaimentamiseksi
Muutos voi tapahtua nopeasti tai hitaasti, riippuen mikrotasolta tulevien signaalien vahvuudesta ja niiden aiheuttamasta paineesta ylemmille tasoille. Muutosta voidaan erilaisilla strategioilla hillitä systeemin ulkopuolelta tulevien shokkien vaimentamiseksi, voidaan kehittää uusia polkuja muutosvoiman ohjaamiseen. Maaseudun muuttuminen, kuten myös ilmastonmuutos, on osa systeemistä muutosta, kuten myös jokaisen perheen, jokaisen ihmisen oman elämän muutos. Systeemistä muutosta voidaan havaita ja siihen voidaan vaikuttaa muuttuvilla ja uusillakin vuorovaikutuksen tavoilla ja strategioilla niin ihmisten kuin muidenkin eliölajien yhteisöjen kohdatessa muutospaineita. Retkeilyn aikana pystyimme tarkastelemaan käsillä olevan muutospaineen vaikutuksia.
Toimin ALL-YOUTH hankkeessa väitöskirjatutkijana ja tarkastelen tutkimuksessani yksilöistä, perheyhteisöistä ja kylistä alkavaa muutosliikettä ja sen liikkeen ulottuvuuksia osana ihmisyhteisöjen ja luonnon systeemien muutosta. Tiedän, että mennessäni seuraavankin kerran tapaamaan nuoria maaseutuyrittäjiä, tulee vastaan ehkä kanaparvi, sitten muutama kissa, eri suuntiin menossa ja tulossa olevia lapsia, sekä hymyilevä isäntäpari tilapuotiaan pitämässä. Suomalainen maaseutu on kohdannut ruton, nälän, sodat, teollisuuden rakennemuutoksen, digiloikan, ilmastonmuutoksen ja nyt COVID-19:n. Sen systeemi joustaa ja siksi se kestää.
Virpi Pakarinen
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Lähteet:
Ostrom, E., 2009. A general framework for analyzing sustainability of social-ecological systems; Science, 2009
– science.sciencemag.org
Magis, K., 2009. Community resilience: An indicator of social sustainability; Society and Natural Resources, 2010 – Taylor & Francis
Pakarinen, V., Mustalahti, I. ja Konu, H., 2020. Maaseutumatkailun edellytykset ja yhteistoiminta osana biotaloutta. Konu H., Pesonen, J. ja Reijonen H. (toim.) Matkailuliiketoiminta teoriasta käytäntöön. Vastapaino. 227-257.