Julkisessa keskustelussa nuoret nähdään usein hyvin homogeenisena joukkona. Huomionarvoista tässä keskustelussa on se, että nuorten omat näkemykset jäävät usein paitsioon ja lähestymistapa on usein hyvin aikuiskeskeinen. Näissä keskusteluissa nuoret eivät ole aktiivisia tämän hetken toimijoita vaan enemmän tulevaisuuden kansalaisia, joiden toimijuus tulee tapahtumaan joskus tulevaisuudessa, ei nyt (Bessant 2020). Olemmekin yhteiskuntana hyvin huolissamme nuorten aktiivisesta toimijuudesta ja suuntaamme nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämiseen moninaisesti resursseja ja toimenpiteitä (Juusola, Ågren, Valtonen 2023; Bessant 2004).
Samaan aikaan emme kuitenkaan aina tunnista tällaisen toimijuuden esteitä. Saatamme myös ohittaa tai väheksyä nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta, joka tapahtuu omaehtoisesti, haastaa ymmärrystämme yhteiskunnallisen toimijuuden ihanteista tai jonka tulkitsemme ongelmalliseksi (Kallio 2023). Nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden mahdollisuudet tapahtuvat sen sijaan hyvin usein valmiissa ja aikuiskeskeisesti määritellyissä raameissa, joissa moni nuori saattaa kokea toimijuutensa hyvin kapeaksi ja vaikuttamisensa mahdollisuudet pintapuolisiksi (Mietola et al. 2023; Suni & Mietola 2021).
Kuitenkin, kuten otsikon lainaus lukion valtaukseen osallistuneelta nuorelta osoittaa, opiskelijoille hetki toimia, vaikuttaa ja saada omaa ääntään kuuluviin, on nyt.
Tarinoita oppilaitosvaltauksista
Keräsimme syksyllä 2023 nuorten tarinoita oppilaitosvaltauksiin osallistumisesta ja syistä niiden takana. Saimme yhteensä 43 tarinaa niin korkeakoulujen kuin toisen asteen valtauksiin osallistuneilta opiskelijoilta. Esittelemme tässä blogitekstissä hyvin alustavia havaintoja tarinoista.
Vastauksissa korostuu ensinnäkin suuri ja jaettu huoli omasta ja muiden nuorten toimeentulosta ja siten myös tulevaisuudesta. Tätä huolta voisi kuvailla vastausten perusteella sekä solidaarisuudeksi, että kollektiiviseksi kannanotoksi opiskelijoiden oikeudesta hyvään ja turvalliseen elämään.
”Osallistuin valtaukseen sillä se tuntui olevan selkeä tapa auttaa ikätovereitani. Tunnen useita henkilöitä joihin leikkaukset vaikuttaisivat hyvin negatiivisesti, joten sain motivaationi siitä, että voisin jotenkin auttaa heitä isommassakin mittakaavassa.”
Nainen, 15–17, toinen aste, lukio
Valtauksiin näyttäisi osallistuneen hyvin moninainen joukko nuoria. Valtauksiin osallistuttiin jaetun huolen vuoksi, mutta kaikki eivät koe istuvansa ideaalin, stereotyyppisesti ‘villapaitaan pukeutuvan ja vegaaniruokavaliota noudattavan’, aktivistin rooliin. Vastaajat kokevat huolta aivan arkisesta pärjäämisestä, mutta myös suurista opintolainoista ja tämän kaiken aiheuttamasta henkisestä kuormituksesta.
”Osallistuin valtaukseen koska mielestäni hallitus teki tyhmiä sekä moraalisesti vääriä leikkauksia. He jotka olivat valmiiksi heikossa asemassa, heidän tilaansa heikennettiin entisestään. Siinä ei ole logiikkaa. Ja minua motivoi elämän sekä ihmisen oikeudet ja arvot. Tämän hetkiset leikkaukset kumoavat niitä.”
Mies, 18–20, toinen aste, lukio
Näiden lisäksi hyvin suuriksi teemoiksi muodostuvat toimiminen ja oman toimijuuden löytyminen, yhteisöllisyys ja valtauksen aikana tulleet voimaannuttavat kokemukset. Yhdessä oleminen, ajatusten jakaminen ja uudet tuttavuudet olivat tärkeitä kokemuksia valtauksista:
”Valtaukseen osallistuminen oli tosi niin henkisesti kuin fyysisesti rankkaaa (telttailin viikon ulkona…) mutta ylipäätään kokemus oli voimaannuttava.”
Nainen, 15–17, toinen aste, lukio
”Valtaaminen tuntui voimaannuttavalta, inspiroivalta, paikoittain stressaavalta ja jännittävältä sekä todella yhteisölliseltä.”
Muu sukupuoli, 21–25, Ammattikorkeakoulu
Opiskelijoiden toiminnan moninaisuus, omaehtoisuus ja heidän näkemyksensä ovat kuitenkin monesti jääneet aikuislähtöisten näkökulmien alle valtauksista keskusteltaessa. Läheskään kaikki kyselyymme vastanneistakaan opiskelijoista eivät olleet kokeneita aktivisteja tai poliittisia toimijoita. Heijastumia tästä aikuislähtöisestä keskustelusta sekä siitä, mikä nähdään ’oikeanlaiseksi’ yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi toiminnaksi, ja toisaalta myös oman toimijuuden ja toiminnan voiman löytämisestä, on nähtävissä myös aineistossamme:
”Silloin ehkä ensimmäistä kertaa aloin itsekkin uskoa että tämä ”yliopistolla istuminen” saattoi olla yhteiskunnallisesti tärkeätä ja jopa minä voin olla toimija. Ei se että saisi heti muutettua asioita, mutta se että pysyy aktiivisena ja taistelee paremman tulevaisuuden puolesta.”
Mies, 21–15, Yliopisto
”Opin hirveän paljon valtauksesta. Tärkein asia oli, että opin kehtaamaan. Kehtaamaan tehdä asioita ilman että joku suoraan sanoo mitä ja miten tehdään, kehtaamaan olla tiellä ja vaivaamaan ihmisiä. Paljon puhuttiin siitä, että tämä on hei valtaus. Ei meidän tarvitse pyytää lupaa ja pyytää anteeksi koko ajan.”
Mies, 21–25, Yliopisto
Monet valtaajista kiittivät vastauksissaan mahdollisuutta osallistua tutkimukseen, sillä mediassa ei annettu riittävästi tilaa valtausten ajatuksille ja keskustelu niistä koettiin vähätteleväksi ja heidän ajatuksiaan ohittavaksi.
Mitä valtauksista jää käteen?
Syksyn 2023 oppilaitosvaltaukset olivat historiallinen nuorten kannanotto oman tulevaisuutensa puolesta. Niihin osallistui erilaisista oppilaitoksista moninainen opiskelijoiden joukko, jotka kokivat yhteisöllisyyttä jakaessaan huolen pärjäämisestä, toimeentulosta, eriarvoisuudesta ja jaksamisesta. Heidän omaehtoisesti järjestämänsä toiminta innosti ja auttoi jaksamaan valtaajien kohtaaman kritiikin keskellä. Valtauksissa luotiin uusia ystävyyksiä ja käytiin yhteiskunnallisia keskusteluja, vaikka niihin liittyi myös stressiä. Kaikki valtaajat eivät myöskään nähneet itseään erityisen poliittisina toimijoina.
On nurinkurista olla huolissaan nuorten yhteiskunnallisesta osallistumattomuudesta, jos emme näe sitä valtavaa voimaa, joka nämä opiskelijat on ajanut oppilaitosvaltauksiin. He ovat valmiita toimimaan kestävämmän ja paremman yhteiskunnan puolesta ja haluavat myös tulla ajatustensa kanssa kuulluksi. Moni kansanedustaja ja päättäjä vieraili opiskelijoiden luona valtauksissa ja toi heidän ajatuksiaan esille, mutta monet myös ohittivat heidän viestinsä.
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi meidän tulisi yhteiskunnan taholta ottaa nuorten äänet vakavammin huomioon (Honkatukia & Rättilä 2023). Nuorten tulevaisuudesta väitteleminen aikuiskeskeisesti tuntuu tyhjiltä lupauksilta, jos näitä valtauksiin osallistuneita nuoria ei ole otettu mukaan keskusteluihin. ALL-YOUTH on tutkimuksissaan tuonut esiin monia keinoja nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden tukemiseksi. Tärkein viestimme on, että aikuiskeskeisen yhteiskunnan on silloin tärkeää pysähtyä ja kuunnella, kun nuorempi sukupolvi käyttää ääntänsä ja sanoo, että nyt riittää.
Anna Suni & Susanna Ågren
Lähteet
Bessant, J. (2020) Making-Up People: Youth, Truth and Politics. London: Routledge.
Bessant, J. (2004) Mixed Messages: Youth Participation and Democratic Practice. Australian Journal of Political Science 39 (2), 387–404. https://doi.org/10.1080/1036114042000238573
Honkatukia, P. & Rättilä, T. (2023) Conclusion. Teoksessa P. Honkatukia & T Rättilä (toim). London: Routledge, 223–233. http://dx.doi.org/10.4324/9781003345114-16
Kallio, J. (2023) Eletty, opittu, kamppailtu: Itsenäistyvien nuorten kansalaisuuden rakentuminen institutionaalisessa järjestelmässä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3106-1
Mietola, R., Koskinen, P., Suni, A. & Mölkänen, J. (2023) “Am I not a lovely green-and-red, a watermelon?”. Young people negotiating political participation from marginalised positions. Teoksessa Honkatukia, P. & Rättilä, T. (toim.) Young People as Agents of Sustainable Society. Reclaiming the Future. London: Routledge, 128–142. http://dx.doi.org/10.4324/9781003345114-9
Juusola, H., Ågren, S. & Valtonen, A. (2023) Governance of young people’s participation: critical reflections. Teoksessa Honkatukia, P. & Rättilä, T. (toim.) Young People as Agents of Sustainable Society. Reclaiming the Future. London: Routledge, 94–108. http://dx.doi.org/10.4324/9781003345114-6
Suni, A. & Mietola, R. (2021) ‘Dear colleagues, I ask you to act like adults’: minority youth and their political participation. Journal of Youth Studies. https://doi.org/10.1080/13676261.2021.2009784