Äänekosken biotuotetehdas on valtava ja herättää suuria, paikoin ristiriitaisia kysymyksiä.
Äänekosken biotuotetehdas kohoaa korkeana ja massiivisena edessämme.
-Toivottavasti nuo valtavat 15 tonnin säiliöt pysyvät pystyssä emmekä saa kunniaa jäädä pohjoismaiden isoimman puunjalostuslaitoksen säiliön alle, joku vitsailee.
Kun lapsuuden leikkimetsän puut on vastikään myyty, alkaa tehdasvierailulla pakostikin pohtimaan puiden matkaa. Onko tuo tuossa minulle tuttu puu? Kiipeilypuustani on ehkä tullut leivinpaperia, sellofaania tai jopa paita. Piilopaikkapuuni on saattanut kulkea tänne monen sadan kilometrin päähän. Kuinka monen leikkimetsän verran puita tehtaalla tarvitaankaan? Riittävätkö metsät ja paraneeko Suomen talous? Onko Äänekoski todella hyötynyt minun lähimetsäni puista? Tehdasta ja sen vaikutuksia voi tarkastella valtavan monesta eri näkökulmasta.
Mielipiteen muodostaminen metsien roolista on vaikeaa, koska ristiriitoja on paljon. Tarvitaan hiilinieluja, mutta myös uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamista uusiutuvilla. Monet eliölajit tarvitsevat vanhoja metsiä, mutta me tunnumme tarvitsevan pakkausmateriaaleja ja ekosähköä. Entistä enemmän puhutaan villiruoasta ja matkailun mahdollisuuksista.
Metsillä on merkitystä niin kansanterveydelle kuin kansantaloudellekin. Perinteiset paperinkäyttötarpeet muuttuvat ja pehmopaperin vienti Aasiaan on suurta. Kolikolla on aina kaksi puolta ja valinnat ovat vaikeita, niin metsänomistajan kuin yleisesti politiikankin näkökulmasta.
Valtavan iso kokonaisuus
Tehdas on valtava ja käyttää kuusi ja puoli miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Puu tulee kokonaan Suomesta ja tehdasta mainostetaan fossiilittomana ja kestävänä. Tehdas on pitkälle automatisoitu ja vierailukierroksemme aikana näemmekin lähinnä koneita. Koostaan huolimatta tehdas työllistää vain 150 henkeä. Tietysti määrä on huomattavasti suurempi, jos huomioidaan esimerkiksi kuljetuksen työllistävä vaikutus.
Puuta varastoidaan etäämpänä tehtaasta olevilla useilla varastoalueilla, joten puun määrä ei kävijälle helposti hahmotu. Tieto siitä, että tehtaaseen tulee 200 rekkalastillista puuta päivässä, konkretisoi paremmin ajatusta siitä, miten monta leikkimetsää tehdas päivittäin käyttää. Tulevaisuudessa sähkörekkojen yleistyminen voisi pienentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta kuljetuksessa.
Vaikutuksia koko alueeseen
Uusittuja teitä, energiatehokkaita katulamppuja, uusia urheilutiloja, uusi lukio… Metsäteollisuuden ja tehtaan varaan syntynyt Äänekoski on hyötynyt uudesta biotuotetehtaasta useiden arjessa näkyvien asioiden muodossa. Äänekosken kehittämisen suunnitelmat jatkuvat ja siitä haluttaisiin saada houkutteleva ja teollisuuden lisäksi myös matkailijoille vetovoimainen kaupunki.
Teollisuus tukee teollisuutta. Aura-homejuustot valmistetaan Äänekoskella biotuotetehtaan lämpöä hyödyntäen ja puupohjaisia aineita käytetään myös hammastahnan, jäätelön ja ketsupin sakeutusaineita valmistavassa tehtaassa. Vaikka hyötykäyttö on aina ollut monipuolista, nyt ei tehdä pelkkää pettuleipää vaan biokomposiitteja ja tärpättiä. Äänekoskella puusta valmistetaan paitsi sellua, mäntyöljyä ja bioenergiaa, myös lannoitteita, tekstiilikuituja ja muita biotuotteita. Tuttu puu on siis saattanut päästä melkein miksi tahansa biotuotteeksi tai vaikkapa sähköksi, sillä tuottaahan tehdas 2,5 prosenttia Suomen sähköstä.
Myös lähimetsiä säilytettävä
Vaikka välillä metsäteollisuuden alamäestä puhuttiinkin, tehdasvierailulla sitä on vaikea muistaa. Kun vihreästä kullasta povataan perinteisen teollisuuden ohella esimerkiksi muoville korvaajaa, tuntuu, että metsästä on vaikka mihin. Kun aikaa kuluu ja fossiilisista polttoaineista tulee entistä enemmän kirosana, voi metsäteollisuus ratkaista monia ongelmia. On kuitenkin tärkeää pitää huoli siitä, että kehitys tapahtuu niin, että on edelleen metsiä, joissa leikkiä.
ALL-YOUTH oli mukana SOBIO-verkoston järjestämällä Äänekosken retkellä 20. toukokuuta. SOBIO on monitieteinen tutkimusverkosto, joka kokoaa yhteen bio- ja kiertotalouden tutkimusta.
Elli Hämynen
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
Kanssatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Venla Siltovuori
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
Kanssatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Riikka Leksis
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
Kanssatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Nina Tokola
Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimus
tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Kuvat: Pasi Huttunen, Venla Siltovuori, Nina Tokola