Tekoälyagentin voi esimerkiksi kehottaa muokkaamaan tietomallia suunnitteluohjelmistojen kautta ihmiskäyttäjän tavoin. Näin yhdellä käskyllä voi muokata useita kohteita mallissa ilman, että ihminen muokkaa niitä yksitellen. Toisena vaihtoehtona on muokata suoraan rakennuksen IFC-mallia, joka on BIM-standardin avoin tiedostomuoto, jota eri suunnitteluohjelmistot osaavat lukea. IFC-tiedostojen lisäksi tietomalleista saa myös graafisen version.
Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun Älykkään suunnittelun digityökalut (SmartDesign) -yhteishankkeen työpajassa keskusteltiin tekoälyn hyödyntämisestä tietomallipohjaisessa suunnittelussa.
– Koko rakennuksen IFC-malli voi olla hyvin suuri tiedosto, jonne on kerätty talteen useita erilaisia tietosisältöjä. Tekoälyn avulla kaikkea tätä tietoa ei tarvitse raahata rakentamisen eri vaiheissa mukana, vaan tarvittavat tiedot voidaan hakea eri lähteistä tekoälyn avulla, kertoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Osku Torro.
Todisteita tekoälyn tekemistä työvaiheista tarvitaan
Tekoäly on luotettava apuri työtehtävissä vasta sitten, kun käyttäjä voi luottaa sen prosessiin. Ilman tällaista luottamusta aikaa saa varata tarpeeksi kaikkien työvaiheiden tarkistamiseen. On myös hyvä tietää, että ohjelmasta löytyy ”peru toiminto” nappi.
– Kun tekoälyagentteja tuodaan osaksi tietomallisuunnittelua, niiden työstä pitää jäädä selkeä jälki. Käyttäjän on voitava nähdä, mitä agentti on tehnyt, millä perusteilla ja mihin lähteisiin se on tukeutunut. Tämä auttaa arvioimaan, onko tekoälyn tekemä työ luotettavaa, pohtii Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Jaakko Viertiö.
Oma luottamuksensa ja mukavuus käyttää tekoälytyökaluja muodostuu linkitetystä tiedosta (federated modeling), joka avulla tiedon omistajuus säilyy omistajallaan. Tarvittaessa esimerkiksi tietomallin osia voidaan kuitenkin jakaa yhteistyökumppaneille, milloin yhteistyön tekeminen sujuu ketterästi. Tiedon omistajuuden kysymykset ovat erittäin tärkeitä yrityksille.
Niin tekoälyagentit, niiden kyvyt kuin tietomallit kehittyvät jatkuvasti. Esimerkiksi ISO 19650 -BIM-standardia uudistetaan ja keskiöön asettuu tiedon hallinta. Tiedon hallinta ja virtauttaminen tekoälyagenttien avulla on esillä esimerkiksi Tampereen yliopiston johtamassa AI Champion -hankkeessa.
Digiteknologioiden ja -työkalujen kehitys on jatkuvaa. SmartDesign-hanke auttaa yrityksiä niiden käyttäänotossa vielä marraskuuhun 2026. Lisätietoja SmartDesign-hankkeesta löydät kotisivuiltamme.
Lisätietoja:
Jaakko Kinnunen
Projektipäällikkö
Tampereen yliopisto
jaakko.kinnunen@tuni.fi
Mikael Bowellan
Erityisasiantuntija
HAMK Tech
mikael.bowellan@hamk.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola
Tutkija ja tiedottaja, CoreLab
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteishanke Älykkään suunnittelun digityökalut (SmartDesign) on EAKR-rahoitteinen. Rahoituksen ovat myöntäneet Pirkanmaan liitto ja Hämeen liitto. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
