Miten suunnitella onnistunut digikurssi?

Syksyllä 2020 Tampereen yliopistossa järjestetty ”How to Design an Online Course” verkkokurssi tarjosi uudenlaista ajattelua ja käytännön välineitä opettajille suunnitella opiskelijalähtöisiä verkkokursseja.

Yksi mukaan tarttunut oppi oli se, että onnistunut verkkokurssi perustuu huolelliseen suunnitteluun. Gilly Salmonin kehittämä viisivaiheinen verkko-oppimisen malli tarjoaa tähän havainnollistavan raamin. Salmonin opiskelijalähtöinen malli pohjaa ajatukselle tuetusta oppimisesta (engl. scaffolding). Mallissa oppija vähitellen ja tuettujen vaiheiden kautta ottaa omistajuuden oppimisesta. Tästä näkökulmasta malli soveltuu etenkin opintojen alkuvaiheisiin sijoittuvien verkkokurssien suunnitteluun.

Oleellista on joka tapauksessa ymmärtää oppijan lähtötaso ja pystyä riittävän haastavien tehtävien kautta johdattamaan oppijaa nykyiseltä taitotasolta kohti potentiaalista taitotasoa siten, että ohjaus ja tuki vähenee oppijan osaamisen kasvaessa. Salmonin ”porrasmallin” taustalla vaikuttaa siis ajatus, onnistuneessa verkkokurssissa itseohjautuvuuden määrä kasvaa portaittain oppimisen edetessä.

Mitä tarvitsen?

Salmonin viisivaiheinen verkko-oppimisen malli sekä ”porrastamistekniikkaan” liittävät resurssit ja taustamateriaalit ovat saatavilla avoimesti hänen verkkosivuiltaan.

Miten toimin?

Kun suunnittelet verkkokurssia, on hyvä arvioida miten opiskelijoiden lähtötaso vaikuttaa ohjauksen tarpeisiin kurssin edetessä. Viisiportaista mallia voi hyödyntää sen arvioimiseksi, tukevatko kurssin tehtävät ja pedagogiset ratkaisut syvenevää itseohjautumista kurssin edetessä, sekä miten oppimiseen liittyvä vuorovaikutteisuus on otettu kurssilla huomioon. Lineaarisesti etenevän verkkokurssin suunnittelun voi myös aloittaa viisiportaista mallia soveltamalla, eli rakentamalla kurssin vaiheet sen mukaisesti.

fivestagesmodel

Lähde: Gilly Salmon, https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html

Mitä kannattaa huomioida?
  1. Oleellista ensimmäisessä vaiheessa on se, että opiskelijoilla on pääsy oppimisalustalle ja he kokevat opiskelun motivoivana. Tässä kohtaa vastuuopettajan rooli ja johdatus on kriittinen.
  2. Toinen vaihe keskittyy oppijan identiteetin rakentamiseen oppimisryhmässä ja ryhmäytymiseen. Tässä kohtaa opettajan on tarpeen luoda opiskelijoiden kesken puitteet, joilla he pääsevät tutustumaan omaan mikroyhteisöönsä, löytävät vertaisoppijat, joiden kanssa ryhmäytyä, ja ymmärtävät kokonaisuudessa miksi digiryhmäytyminen on tarpeen.
  3. Mallin kolmannessa vaiheessa keskitytään tiedonvaihtoon, substanssitiedon sisäistämiseen ja vertaisoppimiseen.
  4. Salmonin mallin neljännessä vaiheessa edetään itsenäistä tiedontuotantoa, kriittistä ajattelua, pohtimista ja tiedon soveltamista vaativiin tehtäviin. Tyypillinen verkkokurssien ”ongelma” onkin se, että tämän tyylisiä tehtäviä esitellään liian varhaisessa vaiheessa oppimisprosessia, varsinkin jos on kyse opintojen alkuvaiheisiin sijoittuvista kursseista.
  5. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa voi olettaa, että opiskelijat ovat valmiita työskentelemään oppimisryhmänsä kesken kutakuinkin itsenäisesti ja soveltaen aiemmissa vaiheissa oppimaansa. Tässä kohtaa kannattaa myös harkita oppimisen metatietojen tarjoamista ja oppimisen reflektointia.
Lue lisää

Salmon, G. (2021): The Five Stage Model. Saatavilla osoitteesta: https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html.

Salmon G. (2013): E-tivities: The Key to Active Online Learning. New York: Routledge.

Salmon, G. (2011): E-Moderating: The Key to Online Teaching and Learning. New York: Routledge.

 

Vinkin on laatinut: Salla Mikkonen

Päivitetty 6/2022