Socioeconomic and ethnic segregation in Finland: A multi-scale analysis of diverse urban sizes -tutkimuksessa keskipisteessä ovat ihmisten etnisen taustan ja sosioekonomisen aseman vaikutukset siihen, miten ihmiset jakautuvat asumaan kaupunkiin. Sosioekonominen asema muodostuu mm. tuloryhmän, koulutustason ja kieliryhmän kautta. Segregaatio taas tarkoittaa asuinalueiden välillä kasvavia sosiaalisia ja etnisiä eroja.
Toisin sanoen segregaation vaikutuksesta kaupunkeihin muodostuu eri ihmisryhmien asuttamia asuinalueita. Tällaisia ovat esimerkiksi pienituloisten asuinalueet, joilla saattaa olla huonompi maine, ja kalliimmat, hyvätuloisten kansoittamat ”eliitin” asuinalueet. Eri taustaiset ihmiset eivät siis asu toistensa lähellä.
Asuinalueet eriytyvät entistä enemmän
Sosioekonominen segregaatio on maailmanlaajuisesti kasvava ilmiö. Tampereen yliopiston kiinteistökehittämisen apulaisprofessori Antti Kurvinen, Turun yliopiston erikoistutkija Aleksi Karhula ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila selvittivät asukkaiden sosioekonomista ja etnistä segregaatiota Suomen suurimmissa kaupungeissa – nämä kattavat jopa puolet Suomen väkiluvusta. Näin he ovat saaneet laajan kuvan segregaation muutoksista vuosien 2000 ja 2018 välillä.
– Tutkimus paljasti, että rakennustyyppi- ja ikäperusteinen asuinalueluokitus tarjoaa tasapainoisen perustan segregaatioanalyyseille. Suomessa kasvava asuinalueiden välinen eriytyminen liittyy ei vain 1960-1970, vaan 1990-luvulle asti rakennettuihin keskikorkeisiin asuinalueisiin, joissa asuu vieraskielisiä ihmisiä ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia. Toisaalta taas matalat 2000-luvun jälkeen rakennetut asuinalueet näyttävät keräävän asukkaikseen suurituloisia ja korkeakoulutettuja aiheuttaen näiden ryhmien segregoitumista, kertoo Kurvinen.
Tutkimustieto auttaa vastaamaan segregaation haasteisiin
Tasa-arvoisena pidetty maa, kuten Suomi, ei eroa muusta maailmasta kasvavan segregaation osalta. Tutkijat pohtivat segregaation syiden olevan syvään juurtuneita mekanismeja, joita ei ole helppo purkaa. Meillä onkin tarve pienentää segregaation haitallisia vaikutuksia. Tässä apuna on tieto siitä, missä ja minkälaisilla alueilla segregaatiota tapahtuu.
Suomessa sosioekonomista eriytymistä tapahtuu erityisesti tulojen perusteella, mutta pienimmissä määrin myös koulutuksen perusteella. Ilmiö on lisääntynyt kaikissa tutkituissa kaupungeissa, eikä rajoitu vain suuriin kaupunkeihin. Myös verrattain pienissä kaupungeissa ja mittakaavoissa tapahtuu sosioekonomista eriytymistä.
Etninen segregaatio on puolestaan lisääntynyt joissain kaupungeissa ja vähentynyt toisissa. Tämä saattaa muuttua, sillä näin laaja-alainen maahanmuutto on vasta suhteellisen tuore ilmiö Suomessa. Tutkijat arvelevatkin segregaation ensin lisääntyvän ja sitten vähentyvän ajan kuluessa.
Kuinka me Suomessa vastaamme segregaation haasteisiin, riippuu meistä ja poliittisista päätöksistä. Tutkimustyöllä tarjotaan luotettavaa tietoa, jonka avulla voi suunnitella kestäviä urbaaneja menettelytapoja vastaamaan kohtaamiimme haasteisiin.
Artikkelin tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SmartLand-hanketta (www.smartland.fi), jonka konsortioon Helsingin yliopisto kuuluu.
Lisätietoja:
Antti Kurvinen
Apulaisprofessori, kiinteistökehittäminen
Rakennetun ympäristön tiedekunta, Tampereen yliopisto
antti.kurvinen@tuni.fi
Teksti:
Alisa Hakola
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
Rakennetun ympäristön tiedekunta, Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
