Kiinteistökehityksen parissa on Tampereen yliopistolla aikaisemmin toiminut muun muassa Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus (KCRED). Nyt alati kehittyvään ja kasvavaan tutkimukseen saadaan tukea apulaisprofessuurilta.
– Oli hieno nähdä, että Tampereen yliopistossa kiinteistökehittämisen saralla tehty ansiokas työ oli huomattu siinä määrin, että kiinteistökehittämisen alalle avattiin kokonaan uusi Tenure track -tehtävä. Tehtävän hakeminen oli luonnollinen seuraava askel tutkijanurallani ja omaan asiantuntemukseeni osuvan tehtävän avautuessa minun ei tarvinnut miettiä hakemista kahta kertaa, kertoo tehtävään valittu Antti Kurvinen.
– Olin myös vaikuttunut yliopistolla toimivan KCRED:n toimintamallista, jonka ytimessä on koko yhteiskuntaa hyödyttävän tieteellisen tutkimuksen toteuttaminen tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Olenkin innoissani siitä, että pääsen hyppäämään osaksi tätä yliopistolle rakentunutta hienoa ryhmää ja sen ympärille syntynyttä pöhinää, jatkaa Kurvinen.
Monipuolista tutkimusta
Kurvinen on ehtinyt tutkia KIRA-alaa monipuolisesti vuosien varrella. Hän on tarkastellut esimerkiksi täydennysrakentamista niin asunto-osakeyhtiöiden, vuokrataloyhtiöiden kuin kaupunkienkin näkökulmasta. Kurvisen väitöskirja keskittyi siihen, miten erilaiset kiinteistökehityshankkeet näkyvät ympäröivien asuntojen hinnoissa ja asuinalueiden sosioekonomisissa tunnusluvuissa.
– Myös kestävyyden eri ulottuvuudet ovat olleet keskeisiä teemoja tutkimuksissani. Viime aikoina painopisteeni on ollut rakennuskannan kehityksen mallintamisessa, mihin parin vuoden tutkimusjakso Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa (Tampere IAS) tarjosi loistavat puitteet. Matkan varrelle on mahtunut myös pari pidempää ulkomaankomennusta. Väitöskirjavaiheessa olin yli kaksi vuotta Yhdysvalloissa ja vierailevana tutkijatohtorina reilut pari vuotta Ruotsissa. Ruotsissa tulin myös kirjoittaneeksi ruotsinkielisen kirjan kestävän asuntorakentamisen kannattavuusanalyyseistä, Kurvinen pohtii tutkijan vuosiaan.
Mikä on mieleenpainuvin tutkimusmuistosi?
– Ehkä juuri nuo pidemmät ulkomaankomennukset ovat tarjoilleet eniten perspektiiviä ja kasvattaneet muutenkin. Yksittäisenä muistona mainittakoon Yhdysvaltojen komennuksen aikana toteutunut RYM TO -tohtorikoulun ekskursiomatka Bostoniin ja New Yorkiin, joka on jäänyt erityisen positiivisena mieleen: reissussa tutustuttiin moniin mielenkiintoisiin kohteisiin, mutta ennen kaikkea siellä syntyi uusia tuttavuuksia, joiden kanssa on ollut hieno olla tekemisissä vielä reissun jälkeenkin, miettii Kurvinen.
Miltä kiinteistökehittämisen tulevaisuudessa näyttää?
Maailmassa vaikuttavat megatrendit ovat erittäin keskeisiä myös kiinteistökehittämisen näkökulmasta, mikä näkyykin esimerkiksi Kiinteistökehittämisen tulevaisuusfoorumi FutuRED -tutkimushankkeessa. Digitalisaation megatrendi ja datan määrän jatkuva lisääntyminen avaavat uusia ovia kiinteistökehittämiselle. Nykyään esimerkiksi avointa paikkatietoa on paljon saatavilla, mikä luo erilaisia analyysimahdollisuuksia. Kaupungistumisen ja väestönikääntymisen vaikutuksesta kasvukeskusten määrä vähenee ja tarpeet rakennuskannalle ja sijainneille muuttuvat.
– Myös työn murros tuo tähän oman mausteensa, kun perinteisiä toimistotyöpaikkoja tarvittaneen vähemmän, mutta samalla tulevien tarpeiden tarkka ennakoiminen on haastavaa. Tarvitaanko ehkä kokonaan uudenlaisia toimitiloja? Kurvinen kysyy.
Megatrendinä energian murros luonnollisesti linkittyy suoraan päästövaikutuksiin. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voimakkaasti lisääntyvä päästöjen sääntely sitoo rahan hinnan hiilijalanjälkeen EU-taksonomian kautta, mikä vaikuttaa keskeisesti tulevien hankkeiden kannattavuuteen. Kun rakennustuotannon näkökulmasta suuri osa päästöistä tulee materiaaleista, kiinteistösijoitusnäkökulmastakin on mietittävä, mistä materiaaleista rakennetaan.
– Tärkeää on myös, ettei kiinteistökehittämisestä puhuttaessa keskitytä ainoastaan uusiin rakennuksiin, vaan muistetaan myös korjaamisen keskeinen rooli. Kun vain noin prosentti rakennuskannasta uudistuu vuosittain, päästötavoitevuoteen 2035 mennessä ehtii uudistua vain kymmenisen prosenttia; Loput rakennusten säästötavoitteista on saavutettava korjaamalla! Kurvinen muistuttaa.
– Yleisesti ottaenkin Suomesta on saatavilla poikkeuksellisen laadukasta dataa kansainvälisestikin vertailtuna, mikä antaa hienoja mahdollisuuksia tutkimuksille. Toisaalta KIRA-alalla on edelleen usein ongelmana, että data on pirstaleista ja vaikeasti hyödynnettävässä muodossa, joten datan keräämisessä sopivasti strukturoituun muotoon on vielä työsarkaa. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että ymmärrys oleellisista asioista säilyy eikä sokeuduta mallintamaan vain mallintamisen takia, kertoo Kurvinen.
Mitä haluat tutkia ja mitä haluat painottaa opetuksessa?
– Tavoitteenani on, että yhä monimutkaisemmassa päätöksentekoympäristössämme päätöksiä voitaisiin tehdä entistä enemmän huolellisista tutkimusasetelmista tehtyjen analyysien pohjalta. Esimerkiksi rakennuskannan kehityksen mallintamisen ympärillä tekemäni pohjatyö mahdollistaa monenlaisia jatkoanalyysejä ja luo edellytyksiä mallinnuksen jatkokehittämiselle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten tekoälyratkaisujen integroimista osaksi mallinnusprosessia, selittää Kurvinen.
– Minulle on myös tärkeää, että tutkimuksella tuetaan parempaa ymmärrystä isosta kuvasta. Esimerkiksi kestävä kehitys on tärkeä yhteinen agenda ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että osaoptimoinnin sijaan ymmärretään myös asioiden isomman mittakaavan vaikutus. Samalla haluan painottaa yhteistyön tärkeyttä kaupunkien, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Näin tutkimuksella voidaan vastata käytännön tarpeisiin ja saada samalla aikaan konkreettista vaikuttavuutta kestävämmän rakennetun ympäristön puolesta, lisää Kurvinen.
Opetuksessa Kurviselle on tärkeää tukea opiskelijoita kehittymään itsenäisiksi ammattilaisiksi, joilla on toisaalta hyvät yhteistyövalmiudet, mutta samalla kriittistä lukutaitoa sekä kykyä itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Hän haluaa myös madaltaa tulevien ammattilaisten kynnystä data-analyysiin ja luoda heille parempia valmiuksia datan analysoinnille ja hyödyntämiselle kiinteistökehittämiseen liittyvässä päätöksenteossa. Samalla tärkeätä on, että opiskelijoille syntyisi ymmärrys isosta kuvasta ja mm. megatrendien vaikutuksesta.
– On hienoa päästä entistä konkreettisemmin tuomaan omaa asiantuntemustani hyödyksi niin alan tutkimuksen, opetuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla. Tehtävä tarjoaa myös hienot mahdollisuudet itsensä kehittämiselle, mikä on aina ollut lähellä sydäntäni.
Teksti ja kuvat:
Antti Kurvinen, TkT
Apulaisprofessori, kiinteistökehitys
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Tampereen yliopisto
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Tampereen yliopisto
