ARVO on kerryttänyt paljon tietoa alueellisesta asuntokehittämisestä kahden ja puolen vuoden aikana. Tutkimusmatkan varrella on tarkasteltu neljän kaupungin kehitteillä olevia alueita: Postipuisto Helsingissä, Hiidenranta Tampereella, Kera Espoossa ja Ainola Järvenpäässä. Samalla hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut ahkerasti suuntaamaan tutkimusta.
– ARVO-hanke on ollut sekä kunnille että isoille kiinteistö- ja aluekehittäjille erinomainen alusta sparrata ajatuksia, oppia muilta ja saada lisää myös tutkimustietoa kehittämisen tueksi. Erityisesti aluekehityksen vaiheistuksesta ja prosesseista on tärkeä saada tutkittua tietoa. Tärkeää alueiden rakentamisessa on ottaa huomioon alueiden rakentamisen pitkä aikajänne ja alueen suunnittelu niin, että rakentaminen etenisi keskeytyksettä. Suhdanteet muuttuvat aina ja suuret kohteet saattavat jäädä rakentamatta, saati aloittamatta, kertoo A-Insinöörien toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.
– Toisaalta alueiden asuntotuotannon täytyy olla tasapainoista siten, että alueella on vapaarahoitteista ja ARA-tuotantoa sekä erilaisia hallintamuotoja, jotta segregaation negatiivisilta vaikutuksilta vältyttäisiin. Silloin alueen kohtalo ei jää yhdestä tekijästä kiinni, eivätkä asukkaat jää rakennustyömaan keskelle, lisää Kauniskangas.
Viimeisessä työpajassa Tampereella Frenckellin aukiolla Tampereen kaupungin tiloissa ohjausryhmä toi edellisen kaltaisia huomioita esiin. Nyt tutkijamme viimeistelevät loppuraportin niiden pohjalta. Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan monessa eri muodossa, joten lyhyemmän pdf-esityksen ehtii lukemaan aiheesta vähemmänkin kiinnostunut. Viimeistelty loppuraportti itsessään tulee olemaan noin 60 sivua – siinä on jo hyvin lukemista!
Uusi diplomityö resurssitehokkuudesta
Vaikka hanke on jo loppumetreillä, ei se tarkoita, ettei uutta tietoa syntyisi osaksi loppuraporttia. Teemu Ruutana aloitti juuri diplomityönsä ARVO-hankkeelle aluekehittämisen resurssitehokkuudesta. Työn on tarkoitus valmistua jouluun mennessä.
– On hienoa saada vielä uusi diplomityö ARVO-hankkeelle. Oli onnekasta, että Johanna Palosaari Hartela Oy toi Järvenpään kokouksessa esille, kuinka kestävää kehitystä kannattaa katsoa aluetasolla. Meillä oli juuri sopivasti aikaa saada tutkimus mukaan loppuraporttiin, kertoo Kiinteistökehittämisen osaamiskeskuksen (KCRED) johtaja Jukka Puhto.
Viimeiset opit koneoppimisen koodista
Toinen uutta tietoa hankkeelle tuottava tutkija on Mika Lehtimäki, joka tutkii Helsingin kaupungin datan avulla tekoälyä aluekehittämisessä. Kokouksessa hän näytti, kuinka koodi käytännössä toimii eri käskyjen, kuten Random Forest tai neuraaliverkon kaltaisen koneoppimisjärjestelmän, avulla. Tällä datalla tulosten luotettavuuden todennäköisyys on aika lailla 50 %. Kun mukaan saadaan tiedot muilta toimijoilta, voi tekoäly vastata jo 90 % todennäköisyydellä oikein esimerkiksi siihen kuinka nopeasti tietty alue kehittyy.
Tärkeää on kuitenkin arvioida, mitä tämä tieto on ja kuinka luotettavaa se on. Myös tästä aiheesta kuullaan enemmän ARVO:n loppuseminaarissa 29.1.2025 klo 14:15 alkaen. Tätä ennen ARVO-hankkeen yhteistyökumppanit osallistuvat viimeiseen CoreLab-aamukahviwebinaariin aiheesta asuntokehittämisen tulevaisuus marraskuussa. Webinaarista lisää CoreLabin sivuilla pian!
ARVO-hankkeesta voi lukea lisää täältä: https://projects.tuni.fi/arvo/
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
jukka.puhto@tuni.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
alisa.hakola@tuni.fi
ARVO-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.
