Kiersimme Lontoossa eri hybridikohteilla, eli rakennuksissa, joissa oli useita toimintoja, kuten hotelli, asuntoja, ravintoloita ja työtilaa samassa rakennuksessa. Toimintoja oli lisäksi eroteltu erillisiin rakennuksiin. Kohteissamme oli useimmiten kuitenkin yksi isompi rakennus, kuten Television Centressä, joka kätki useita käyttötapoja sisälleen. Mikään rakennus ei seissyt yksin tyhjiössä, vaan tärkeänä osana muuta ympäristöä. Kiinnitimmekin esimerkiksi näihin asioihin ja kaupunkikehittämiseen paljon huomiota opintomatkalla.
– Place making näkyi lähtökohtana Lontoon kaupunkikehittämisessä. Kaupunki ja yksityiset kehittivät yhteistyössä esimerkiksi tontin ja ympäröivän kaupungin katualueita ja viheralueita. Tätä yhteistyötä voisimme tiivistää myös Suomessa, kun tavoitteena ovat laadukkaat kaupunkitilat, pohtii Vantaan kaupungin projektijohtaja Mia Bungers.
Lontoossa näkemissämme parhaissa tapauksissa yhteistyö jatkui myös seuraaviin hybridihankkeisiin, kuten kohteista kertovasta uutisesta voi lukea. Yhteistyökuviot jatkuivat Lontoossa katuja ja viheralueita pidemmällekin.
– Pääsimme tutustumaan Lontoossa useisiin kaupunkikehityskohteisiin, joita oli toteutettu joukkoliikenteen solmukohtiin sekä kaupungin kehittämisstrategian mukaisille alueille. Laaja-alaisissa hybridikortteleissa oli hyvin otettu huomioon yhteiset julkiset tilat. Erityisesti viihtyisät yhteiskäyttöiset piha- ja puistoalueet sekä aukiot useamman korttelin kokonaisuuksissa toivat vahvan vaikutuksen asukas- ja käyttäjätyytyväisyyden tärkeydestä. Mielenkiintoinen ratkaisu on, että yksityiset kiinteistöjen kehittäjät ja myöhemmin kiinteistönomistajat hallinnoivat yhteiskäyttöalueita. Vastaavan tyyppiset alueet ja tilat ovat meillä jääneet kaupunkien ja kuntien ylläpitovastuulle, kertoo Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy omaisuudenhallinnan yksikön johtaja Antti Nousiainen.
Tulevaisuudessa on siis hyvä miettiä uudelleen jo olemassa olevia yhteistyökuvioita eri toimijoiden välillä sekä uusia tapoja jakaa vastuita.
– Valitulla kaupunkikehityksen ja julkisten alueiden ylläpitostrategialla tasataan yhteiskunnallisia eroja sekä luodaan yhdenvertaista ja kestävää kaupunkirakennetta. Parhaimpana esimerkkinä onnistuneesta kaupunkikehityksestä ja viihtyisästä elinympäristöstä meille esiteltiin King’s Cross:n alue. Vaikka kaupunkikehittämisen ja -ylläpidon skaala on Lontoossa merkittävästi suurempi kuin meillä vaikkapa Helsingin alueella, on kokemuksista mahdollisuus ottaa mallia ja oppeja myös meille, Nousiainen jatkaa.
– Opintomatkan oppeina olivat paikallisen yhteisön huomioon ottamisen merkitys kiinteistökehityshankkeissa sekä Live, Work and Play -toimintojen sekoittuminen hyvällä asuinalueella, Tampereen yliopiston Kiinteistökehittämisen osaamiskeskuksen johtaja Jukka Puhto tiivistää.
Eri toimintoja on helpompi sekoittaa alueilla, joissa ihmiset liikkuvat ja elävät vilkkaasti. Liikenteen solmukohdat ovat juuri tällaisia, eikä ole ihmekään, että useat näkemistämme hybridikohteista olivat joko aivan metrolinjojen päällä tai vieressä.
Lontoossa ei kuitenkaan useimmiten käytetty hybrid building, vaan mixed use -käsitettä mikä viittaa usein enemmän alueelliseen monimuotoisuuteen, kuin yksittäisen rakennuksen ominaisuuksiin. Tämä voi osaltaan selittää aluekehittämisen vahvaa roolia hankkeissa ja viheralueiden suunnittelua ja hoitoa osana onnistunutta kiinteistökehitysprojektia.
Yhtenä opintomatkan oppina voi ottaa monipuolisen pohdinnan näistä erilaisista mahdollisuuksista kiinteistökehityshankkeille. Milloin on hyvä ja toimivaa ujuttaa useita toimintoja samaan rakennukseen? Milloin taas hyödymme enemmän erillisistä rakennuksista, joissa voi olla eri vyyhti toimintoja?
Muun muassa näitä seikkoja jäämme miettimään hankkeesta, josta voit lukea lisää CityCen-kotisivuilta.
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
jukka.puhto@tuni.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
alisa.hakola@tuni.fi
Yhteistyökumppaneina CityCen-hankkeessa toimivat AFRY Ark Studio, Helsingin kaupunki, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli Oy, KPMG Oy Ab, Lahden kaupunki, NCC Property Development Oy, Oulun kaupunki, Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy, Skanska CDF Oy, Talonrakennusteollisuus ry, Turun kaupunki ja Vantaan kaupunki.
