Vielä on haastavaa löytää täysin uudistavan rakentamisen kriteerit täyttävää rakennusprojektia. Samoin koko termistö kehittyy sen käytön yleistyessä. Kuinka uuden rakentaminen edes voi olla luontoa uudistavaa?
Uudistavan rakentamisen käsite onkin hyvin kokonaisvaltainen ja sen avulla rakentamista ja kaupunkia tarkastellaan muun muassa ilmaston, tuulen suunnan, topografian, hyvinvoinnin, talouden ja toimivan kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Usein onkin hyvä puhua regeneratiivisesta aluekehittämisestä eikä vain yksittäisen rakennuksen kontekstista.
Uudistava rakentaminen on pinnalla Tanskassa
Tanskasta hankkeen tutkijat löysivät useita kiinnostavia vierailukohteita. Tapaamiset Aarhusin yliopiston arkkitehtien, Regenerative Building -keskuksen ja Bloxhubin edustajien kanssa näyttivät, mitä uudistavan rakentamisen parissa on jo tehty. Samalle matkalle mahtui lisäksi ilmastoaktivistin luento ja rakennusalan opiskelijoiden AFTRYK-festivaali kestävän kehityksen aluekehitystyömaalla.
– Erityisen huomioitavaa oli, kuinka paljon pidemmällä Tanskassa yleisesti ollaan regeneratiivisen rakentamisen tutkimisessa. Aihe on selkeästi nousemassa yhä enemmän pinnalle ja se osoittaa myös sitä, kuinka rakennettu ympäristö vaatii yhä merkittävämpiä muutoksia, jotta luontokato ja ilmastonmuutos saadaan kuriin. Loimme Tanskassa uusia kontakteja, joiden avulla voimme syventää tutkimusyhteistyötä, jotta pystymme kehittämään rakennettua ympäristöä uudistavammaksi myös Suomessa, pohtii Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Anna-Sofia Aaltonen.
Ruotsin rakennuskohteet toivat opintomatkalle konkretiaa
Yritysedustajat liittyivät tutkijoiden seuraan Göteborgissa, missä matka alkoi tutustumisella Göteborg Grand Centralin rakennustyömaahan. Lisää skaalaa ja konkretiaa toivat myös iltapäivän kohteet Älvstaden-kaupunkikehityshankkeen alueelta ja Backasta.
– Olin todella yllättynyt siitä, että Återbruketin asuntokohteessa lähes 90 prosenttia raskaista kantavista rakenneosista koostui uudelleenkäytetystä materiaalista. Vanhan IKEA-tavaratalon betoniset välipohjaelementit ja jäähallin liimapuupalkit olivat saaneet uuden elämän asuinrakennuksissa. Kohde muutti omaa käsitystäni siitä, missä mittakaavassa rakennusosien uudelleenkäyttö on jo tänään mahdollista. Juuri tällaisia käytännön esimerkkejä ja tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä tarvitsemme rakentamisen uudistamiseen, kertoo Rakennusteollisuus RT rakentamisen kehittämisen johtaja Antti Aaltonen.
Suomessa on ollut paljon pohdintaa, miten ja missä laajuudessa rakennusmateriaaleja on mahdollista käyttää uudelleen taloudelliset reunaehdot huomioiden.
– Ruotsin kohteen osoittivat, että materiaalien uudelleen käyttö isossa mittakaavassa on hyvinkin mahdollista, Anna-Sofia Aaltonen toteaa.
Chalmersin teknillinen korkeakoulu keräsi yhteiseen työpajaan yrityksiä ja tutkijoita
Erikoiskiitos opintomatkan onnistumisesta kuuluu Chalmersin teknillisen korkeakoulun jäsenille, jotka olivat mukana ohjelmassa ja tarjosivat lisätietoja uudistavan rakentamisen tutkimisesta Göteborgissa. Esimerkiksi apulaisprofessori Maud Lanau keskusteli laajasti Chalmersin tutkimuksesta opintomatkalaisten kanssa.
Dosentti ja apulaisprofessori Dimosthenis Kifokeris, vanhempi yliopistonlehtori Danielle Troje, väitöskirjatutkija Amar Taja sekä Lundin yliopiston väitöskirjatutkija Tove Jörgensen olivat myös mukana järjestämässä yhteistyöpajaa Regenerative construction: what does it actually mean, how does it differ from sustainability, and how can we measure it? Työpaja kokosi yhteen noin 30 eri toimijaa Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta pohtimaan uudistavan rakentamisen käsitettä ja käyttötapoja.
– Göteborgin opintomatka vahvisti näkemystämme siitä, että hankeosapuolilla ja sidosryhmillä täytyy olla yhteinen päämäärä ja kyky tarkastella hankkeita yhä kokonaisvaltaisemmin, jotta ne voidaan suunnitella ja toteuttaa eheyttäviksi. Chalmersin työpaja osoitti, että uudistavan rakentamisen tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja niiden saavuttaminen edellyttää innovaatioita, uusiutumiskykyä, yhteistyötä sekä elinkaarivaikutusten arvioinnin kehittämistä, kertoo Ralkon Oy projektipäällikkö Jarkko Piironen.
Työpajan oppien yhteenveto julkaistaan Uudistava rakentaminen –kotisivuilla, mistä löytyy myös lisätietoja hankkeesta ja aikaisemmista tapahtumistamme. Parin vuoden ajan luvassa on muitakin työpajoja ja tietoa uudistavasta rakentamisesta, joten pysy kuulolla!
Lisätietoja:
Antti Kurvinen, TkT
Kiinteistökehittämisen apulaisprofessori
Corelab-tutkimuskeskus, johtoryhmä
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Tampereen yliopisto
antti.kurvinen@tuni.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tutkija ja tiedottaja, CoreLab
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
Tampereen yliopiston toteuttama Uudistava rakentaminen -hanke on Pirkanmaan liiton ja Euroopan unionin osarahoittama Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -hanke.
