Mitä tutkimusaiheita nyt on tulilla? Kuka tarkastelee kiertotaloutta ja kuka taas hybridihankkeita? Lue mukana ja tutustu opiskelijoihimme – tulevaisuuden tekijöihin.
Kiertotalousstrategiat aluekehittämisessä
Teemu Ruutana tekee diplomityötään Alueellinen asuntokehittäminen ARVO -hankkeelle, joka päättyy vuoden vaihteessa. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva resurssitehokkuuden edistämisen keinoista aluekehityshankkeissa. Ruutana pohtii erityisesti kiertotaloutta keinona edistää resurssitehokkuutta.
– Diplomityöni merkittävyys kumpuaa kiertotalouden keskeisestä roolista nykyisessä kestävyysmurroksessa ja sen vaikutuksesta aluekehitykseen, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja liiketoiminnan innovaatioihin. Kiertotalouden ollessa vielä kehittyvä konsepti, jolla on monia tulkintoja eri sektoreilla ja alueilla sen tutkiminen on erittäin ajankohtaista, Ruutana kertoo.
Diplomityö valmistuu vuoden vaihteen jälkeen. Nyt Ruutana keskittyy tutkimuksen haastatteluihin, joilla hän on kerännyt aineistoa eri aluekehityshankkeista.
– Ymmärtämällä tarkemmin, mitä kiertotalous tarkoittaa aluekehityksen kontekstissa, voidaan selkeyttää sen merkitystä ja toteuttamisen tapoja osana kestävää kehitystä. Tutkimuksen toteuttaminen perustuu aluekehittämisen ja kiertotalouden yhdistävien tekijöiden tutkimiseen, sekä ARVO-hankkeen kohteiden kiertotalouden toteuttamisen keinojen selvittämiseen, Ruutana jatkaa.
Vastuullisuus ja regeneratiivinen kaupunki- ja kiinteistökehitys
Anna-Sofia Aaltonen jatkaa kestävyyden ja vastuullisuuden teemaa diplomityössään FutuRED-hankkeelle. Hän tutkii mitä regeneratiivinen kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelu oikein on, ja mikä sen rooli on yritysten vastuullisuudessa ja vastuullisuusraportoinnissa tulevaisuudessa. Tietoa tarvitaan, koska regeneratiivisuus on suunta, johon kestävä kehitys on vahvasti menossa. Aihe on kutienkin suhteellisen uusi ja vähän tutkittu.
– Itselleni aihe oli kokonaan uusi ja mielestäni tutkimuksen aihe on ajankohtainen, koska ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hillitsemiseen tarvitaan parempia keinoja, sillä nykyiset eivät ole riittäviä. Kaupungistuminen on kiihtyvä trendi, joten täytyy pitää huoli, että kaupungit pysyvät elinkelpoisina ja mukavina paikkoina asua, Aaltonen sanoo.
Regeneratiivinen kaupunkisuunnittelu uudistaa ja elvyttää kaupunkien luontoa ja sen monimuotoisuutta, eikä vain pyri estämään sen katoa. Ilmastonmuutoksella on monia vaikutuksia maapallon ekosysteemiin ja regeneratiivisen ajattelun avulla niitä voidaan parantaa. Seuraavaksi Aaltonen tutustuu kirjallisuuteen ja haastattelee regeneratiivisen kaupunkikehittämisen asiantuntijoita.
– Aihe on vielä teoreettisella pohjalla ja suhteellisen uusi ja vähän tutkittu, mutta sillä on potentiaalia olla mahdollisesti avaintekijä uusien innovaatioiden luomisessa. Aiheella pyritään myös luomaan yleistä asennemuutosta, sillä jokaisen tulisi ymmärtää viimeistään nyt, että luonnon ja resurssien ylikulutus tuhoaa maapalloa, Aaltonen painottaa tutkimuksensa tärkeyttä.
Hybridikiinteistökehityshankkeiden riskienhallinta
Mariia Mitrofanova puolestaan tekee diplomityötään Kaupunkikehityshankkeiden toteutusmallit CityCen -hankkeelle, jossa keskitytään haastaviin ja laajoihin hybridikiinteistökehityshankkeisiin. Hybridikiinteistöllä tarkoitetaan rakennusta, jolla on monia käyttötarkoituksia aina asunnoista liikuntapalveluihin ja kauppakeskuksiin.
– Nykyään hybridiprojektit kohtaavat monia vaikeuksia ja näiden hankkeiden syvempää tutkimista varten yliopistoon perustettiin CityCen-hanke. Valitettavasti monet hybridiprojektit päättyvät muun muassa näihin hankkeisiin liittyvien suurien riskien vuoksi, Mitrofanova selittää.
Riskejä hybridihankkeille muodostuu esimerkiksi aikataulujen venymisestä, rahoituksen epävarmuudesta ja toimintaympäristön muutoksista hankkeen aikana. Mitrofanovan tutkimus keskittyy etenkin hybridihankkeiden taloudellisten riskien tunnistamiseen ja hallintaan.
– Diplomityöni tarkoituksena on systematisoida ja lisätä ymmärrystä riskeistä, joita näitä hankkeita toteutettaessa voi kohdata. Tutkimuksen laajuuden rajoittamiseksi on tarkoitus keskittyä taloudellisiin ja rahoituksellisiin riskeihin. Tutkimus on tällä hetkellä hyvin alkuvaiheessa ja sen odotetaan valmistuvan ennen kevätlukukauden loppua, Mitrofanova sanoo.
Hybridikiinteistökehityshankkeiden osittelu ja vaiheistus
CityCen-hankkeelle diplomityötään tekee myös Jethro Ollaranta, mutta hänen tutkimuksensa keskittyy hybridihankkeiden kehittämisprosessiin.
– Tutkimukseni päätavoitteena on ositella ja vaiheistaa hybridikiinteistöjen kehittämisprosessi mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Tutkimusaiheeni on keskeinen hybridihankkeiden kokonaistoiminnan ymmärtämiseksi, eikä hankkeita ole tutkittu tätä ennen suoraan prosessinäkökulmasta, Ollaranta kertoo.
Varsinkin hybridihankkeiden näkökulmasta prosessin ymmärtäminen on tärkeää, jotta haastavista hankkeista saadaan helpommin ymmärrettäviä, toteutettavia ja myös kannattavampia.
– Erityistä uutuusarvoa tutkimukseeni tuo asiantuntijahaastattelujen, työpajojen sekä ajankohtaisten case-hankkeiden hyödyntäminen tutkimusaineistona. Olen äärimmäisen innoissani mahdollisuudesta analysoida ja koota yhteen näin arvokasta tietoa alan polttavasta aiheesta. Parhaassa tapauksessa työni tarjoaa myös pohjaa monelle jatkotutkimukselle! korostaa Ollaranta.
Hybridikiinteistökehityshankkeiden rahoitusmallit
Aleksi Mäkelä on kolmas CityCenille diplomityötään tekevä opiskelija. Hänen aiheenaan ovat hybridikiinteistökehityshankkeen rahoitusmallit. Diplomityön tavoitteena on kerätä ymmärrystä hybridikiinteistökehityshankkeiden rahoitusmalleista, jotta hankkeet olisivat selkeämpiä hankkeiden osapuolille. Rahoituksen saaminen onkin ollut yksi hybridihankkeiden haasteista.
– Tutkimusaiheeni on erittäin ajankohtainen, koska hybridikiinteistökehityshankkeet ovat vielä uusia ja monimutkaisia, mutta hyödyllisiä kaupungeissa. On hienoa päästä syventymään näin tärkeään asiaan, Mäkelä toteaa.
Mäkelän tutkimus lisää ymmärrystä eri edellytyksistä ja rahoitusrakenteista, joita hybridikiinteistökehityshankkeilla on. Hän aikookin haastatella 20:ntä sijoittajaa aineistoa varten. Alan ammattilaisilla on paljon tietoa hankkeiden toteutuksesta ja rahoituksesta, mitä CityCen kasaa yhteen hankkeessa esimerkiksi diplomitöiden avulla.
– Tutkimukseni syventää ymmärrystä hybridikiinteistökehityshankkeiden rahoitusmalleista, mistä on hyötyä näiden monimutkaisten hankkeiden kaikille osapuolille, Mäkelä kertoo.
Monipuolista tutkimustietoa
KCRED:llä on käynnissä useita mielenkiintoisia hankkeita, joista osa valmistuu jo lähiaikoina. Työt valmistavat opiskelijoita työelämään ja tarjoavat heille maistiaisia alan käytännöistä esimerkiksi haastatteluiden avulla. Kiinteistö- ja rakennusalan kohdatessa haasteita on hienoa, että meillä on upeita tulevaisuuden tekijöitä, jotka ovat valmiita tarttumaan alan tärkeisiin aiheisiin.
Nämä ja kaikki muutkin Kiinteistökehittämisen osaamiskeskuksen diplomityöt julkaistaan Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Trepossa. Linkit Trepoon löytyvät KCRED-kotisivujen Tieteelliset julkaisut -välilehdeltä. Käy lukemassa, mitä osaamiskeskus on jo julkaissut!
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
jukka.puhto@tuni.fi
Teemu Ruutana
teemu.ruutana@tuni.fi
Anna-Sofia Aaltonen
anna-sofia.aaltonen@tuni.fi
Jethro Ollaranta
jethro.ollaranta@tuni.fi
Mariia Mitrofanova
mariia.mitrofanova@tuni.fi
Aleksi Mäkelä
aleksi.h.makela@tuni.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
alisa.hakola@tuni.fi
FutuRED-hankkeessa rahoittajina ja yhteistyökumppaneina toimivat Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko, Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Visma Sirius Oy, Arttuasunnot Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Lujatalo Oy, Lännen palveluyhtiöt Oy, NCC Property Development Oy, PEAB Kiinteistökehitys Oy ja Saint-Gobain Finland Oy.