Tampereen yliopiston opiskelijoilla oli ilahduttava mahdollisuus käsitellä harjoitustyössään oikeaa korjauskohdetta. Kohteen selvityksen mahdollistivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas.
– Kurssin keskeisimpänä tavoitteena on ollut ”kiinteistö- ja elinkaaristrategisen ajattelun periaatteitten omaksuminen”. Tavoite on konkretisoitunut korjausrakentamishankkeessa, jonka kohteena on ollut ARA-rahoitteinen opiskelija-asuntokohde Espoossa, HOAS Siltakuja 2, kertoo ARAn yliarkkitehti Vesa Ijäs.
Siltakuja 2:n soluasuntoja aiotaan muuttaa syksyllä yksiöiksi ja kaksioiksi. Samalla tehdään julkisivu- ja energiaremontti, jonka avulla kohde saa vähennettyä energiankulutustaan yli 30 %.
Miten opiskelijoiden selvitys toteutui?
Kiertotaloutta voi tarkastella kohteen korjauksen eri vaiheissa ja osissa. Opiskelijoiden selvitykseen kuuluivat:
- Hankkeen suunnittelu ja työmaatoimintojen logistinen suunnittelu (mm. miten syntypaikkalajittelu olisi hyvä toteuttaa)
- kiintokalusteet, julkisivut (ikkunat ja ovet) ja yläpohja
- märkätila
- väliseinärakenteet.
Opiskelijoiden ohjaajat kokosivat selvityksestä raportin, jota Hoasin ja ARAn edustajat kommentoivat aktiivisesti. Raportti on luettavissa Trepossa.
– Kurssi on mahdollistanut ARAlle ja Hoasille 32:n tulevan asiantuntijan näkemysten esille tuomisen kiertotalouteen liittyen. Nämä havainnot ja suositukset ovat jatkossa käytettävissä ja otettavissa huomioon tulevien peruskorjaushankkeitten suunnittelussa ja toteutuksessa, Ijäs muistuttaa.
Raportista on kiinnostunut jo Hoasin urakoitsijakin. Opiskelijoiden selvitys koetaan merkityksellisenä ja arvokkaana myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi se auttaa katsomaan aihetta kokonaisuutena.
– Olimme tosi tyytyväisiä siihen, että kaikki opiskelijaryhmät olivat selvästi panostaneet harjoitustöihin. He vaikuttivat olevan myös innostuneita, että kyseessä oli oikea case-kohde. Kävimme kaikki työt läpi vastuullisuuspäällikkö Marikan kanssa ja siellä oli tosi hyviä töitä – osa varsinkin oikein erottui eduksensa, kertoo Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen.
Moni kiertotalouden periaatteista kuten tuotteen syntypaikan selvittäminen, lajittelu tai jätteiden kierrättäminen on jo arkipäivää Hoasille. Opiskelijoiden selvityksissä oli mukana uuden näköisiä ajatuksia esimerkiksi siihen, mitä Hoas voisi tehdä tai miten käyttää eri kohteen osia. Jotkut olivat myös laskeneet ansiokkaasti vaikkapa rakenneosien hiilijalanjälkiä, mikä oli Pääkkösen mukaan kiinnostavaa tietoa.
Miten kiertotalous tulee näkymään case-kohteella?
Hoas hyödyntää jo muun muassa opiskelijoiden suosittelemaa tahtituotannon tuotannonohjausjärjestelmää, joka pyrkii poistamaan hukkatuotannon.
– Kaikkia toimintatapoja ei ole vielä lukittu. On kuitenkin selvää, että teemme syntypaikkalajittelua ja kaikkien materiaaliosien tarkkaa kierrättämistä. Kohteessa on erillinen logistiikkatoiminta, joka varmistaa, että jätteet menevät oikeisiin astioihin. Saamme kohteen jätevirtoja pienemmäksi vähentämällä myös turhan materiaalin tuomista työmaalle. Olimme suunnitteluvaiheessa huomioineet kiertotaloutta ja vastuullisuutta, mikä näkyy pyrkimyksessä 30 % pienempään energiankulutukseen. Esivalmistuksessa teemme kylpyhuoneiden alakattojen putket tehtaalla. Muutoin ne tulisivat kappaleina, joita leikattaisiin ja purettaisiin suojamateriaalista. Näillä keinoin saamme merkittävästi poistettua materiaalihukkaa, Pääkkönen kertoo.
Tällainen esivalmistuksen huomioiminen oli yksi aihealue, mitä opiskelijoiden selvityksessä ei näkynyt muuta kuin strategiaviitekehyksessä. Materiaali ja kalustevalinnat on tehty Siltakaari 2:ssa elinkaarikestäviksi. Näin ne kestävät käyttöä ja tarjolla on varaosia tulevaisuudessakin.
– Tämä on yksi syy, miksi meillä on Oraksen hanat käytössä. Vaikka ne ovat vähän kalliimpia, ovat ne kestävä kotimainen tuote, johon on hyvin varaosia. Olemme pyrkineet valitsemaan kotimaisen, tai ainakin eurooppalaisen toimijan kun vain mahdollista, lisää Pääkkönen.
Kiertotalouden onnistumiseen löytyy haasteita käytännöstä
– Osaksi saimme haastavasti hyödynnettäviä ideoita. Esimerkiksi ehdotettiin, että vanhoja kalusteita käytettäisiin uudelleen. Tämä ei kuitenkaan sovi meille vuokrauksen kannalta, koska jokainen asunto olisi sisältä aivan erilainen. Tavaroiden säilytys työmaan aikana asettaa omat haasteensa, koska nytkin kyseessä on raskas remontti. Vanhoista kalusteista kiinnostuneiden kutsuminen irrottamaan niitä on puolestaan hankala järjestää turvallisesti niillä resursseilla, mitä meillä on, Pääkkönen kertoo.
Työmaalta saatavien materiaalien, kuten kipsilevyjen ja kevytsoran uusiokäytössä on yllättäviäkin haasteita. Kohteella tehdään murrettavaa kipsimateriaalia aikaisemmista kipsilevyistä. Purettavat levyt kuitenkin mietityttävät. Onko laatu tarpeeksi puhdasta kierrätykseen? Yläpohjan vesikatosta saatavan kevytsoran kierrätystä Hoas on jo selvittänyt – epäkäytännöllisin tuloksin.
– Kontit, joihin valtavien vesikattojen papu imuroidaan, pitäisi säilyttää rakennustontilla. Jos veisimme ne pois sieltä, tarvitsisimme heti materiaalitodistukset. Tämä ei ole mitenkään mahdollista, koska se on katolta talteen otettua. Yritimme kauan selvittää, olisiko kevytsoran uusiokäyttö mahdollista, mutta määräykset vaativat tontilla säilytystä. Tontilla on kuitenkin rajallisesti tilaa ja kontteja on useita, harmittelee Pääkkönen.
Kaikkien osien uusiokäytössä ei onneksi ole tällaisia haasteita: ikkunat saadaan kohteesta kierrätettyä lähes 95 prosenttisesti.
Minkälaisia ratkaisuja toivotaan tulevaisuudessa?
– Tulevaisuudessa kaipaisimme enemmän tietoa toimijoista, joille voi toimittaa kiintokalusteita, sekä ketkä huolehtivat niiden jatkokäytöstä. Se olisi vielä yksi askel kohti konkretiaa. Jos tiedämme kenelle toimittaa esimerkiksi valaisimen tai muun ehjän rakenneosan, on niin helpompi tehdä. Tällaisia toimijoita ei kuitenkaan vielä ole montaa Suomessa. Olisi hyvä, jos tässä olisi toimija, joka voisi ottaa vastaan paljon tavaraa ja jakaa sitä sitten pienissä erissä eteenpäin. Ideassa on tietysti omat haasteensa, kuten verkostot, varastotila ja kuljetukset, Pääkkönen sanoo.
Pääkkönen pohtii ympäristöselosteiden (EPD) ja muiden tuotteiden ekologisuutta säätelevien toimien lisääntyvän tulevaisuudessa. Niiden myötä erilaisten tuotteiden ympäristövaikutuksia tullaan laskemaan enemmän. Samalla vaihtoehtoiset tuotteet tulevat vertailtaviksi entistä enemmän. Osa opiskelijoista olikin jo laskenut hiilidioksidipäästöjä ja esittänyt vaihtoehtoisia tuotteita.
– Tämä oli kyllä antoisaa molemmin puolin. Meitä ilahdutti, että opiskelijat olivat kiinnostuneita kohteesta ja he olivat selvästikin tyytyväisiä, kun saivat meiltä suoraan palautetta, Pääkkönen kertoo.
Lisätietoja:
Laura Pääkkönen
Rakennuttajapäällikkö, perusparannukset
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, Hoas
laura.paakkonen@hoas.fi
Vesa Ijäs
Yliarkkitehti
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
vesa.ijas@ara.fi
Juha Franssila
väitöskirjatutkija, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
Tampereen yliopisto
juha.franssila@tuni.fi
Teksti:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
