Pukki-hanke tarkasteli puukerrostalorakentamista liiketaloudellisesta näkökulmasta ja sen keskiössä toimi Vuorekseen rakennettu kuuden puukerrostalon kokonaisuus Kuusikko. Pukki-hanke hyödynsi verkostoteoreettista lähestymistapaa, jonka avulla voitiin tutkia yksittäisiä toimijoita, heidän välisiä suhteitaan, ja laajemmin hanketta ympäröivää toimintaympäristöä. Nyt kaksivuotinen hanke on loppunut ja viimeisiä sen yhteydessä tehtyjä tieteellisiä julkaisuja vaille valmis.
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Juha Franssila tutki Pukki-hankkeessa pääosin rankarakenteista tasoelementtituotantoa. Hankkeen aikana tehtiin myös tiivistä yhteistyötä Teollisen puurakentamisen tutkijakoulun kanssa. Tasoelementtituotannon lisäksi näkökulmaa täydennettiin moduulirakentamisen erityispiirteillä, jota tarkastellaan Harri Sivun väitöskirjatutkimuksessa.
– Hankkeessa tunnistettiin heti alussa, että puukerrostalorakentamisesta puhuttaessa voidaan viitata useaan eri asiaan. Näkökulmiksi valikoitui siis perinteistä tasoelementtituotantoa muistuttavan toteutusmallin tarkastelu ja alalla harvinaisemmin käytetty moduulirakentaminen, kertoo Franssila.
– Kuusikko on myös Euroopan mittakaavassa suurimpia puukerrostalorakentamisen hankkeita. Kokonaisuutena se koettiin kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti onnistuneeksi kohteeksi, jatkaa Franssila.
Hankkeen kilpailukyky ja toimijaverkostot
Kohdetta tutkittiin luovutukseen asti, joten asukkaiden ajatukset jäivät tällä kertaa hankkeen tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimukseen sisältyivät kuitenkin puukerrostalorakentamisen ajurit, toimijaverkostot ja kilpailukyky.
– Kilpailukyky ei ole yksinkertainen asia, vaan muodostuu monista tekijöistä. Tämän vuoksi hankkeiden menestystekijöitä tulisi pyrkiä aktiivisesti edustamaan aina hankesuunnittelusta itse toteutusvaiheeseen, toteaa Franssila.
Hankeen kilpailukyky kiinnostaa rakennuttajia, sillä kustannukset ja hankkeen taloudellisuus vaikuttavat rakentamisen aloittamiseen. Esimerkiksi epävarmuus ja vähäiset yhteiset käytännöt aiheuttavat projekteille kustannuksia muun muassa toimijoiden riskivarauksissa ja osapuolten kokemattomuudessa.
Toimijaverkostoja analysoitiin tarkemmin tunnistaen puurakentamisen keskeiset toiminnot, haasteet, erityispiirteet sekä tarvittavat resurssit ja osaaminen.
– Puurakentamisen haasteita ja erityispiirteitä on määritetty kirjallisuudessa todella laajasti. Meillä on kuitenkin vähän ymmärrystä, miten kunkin osapuolen toiminnot vaikuttavat toisiinsa ja millaisia vaikutuksia tällä on hankkeen menestysmahdollisuuksille, kertoo Franssila.
Jatkossa avoimeksi kysymykseksi kuitenkin jää, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla jokaisen hankkeen onnistumista voidaan tietoisesti ohjata. Tulevaisuudessa Franssilan väitöskirjatyössä tullaankin keskittymään rakentamisen verkostojohtamisen keinoihin ja kuinka niitä voidaan soveltaa puukerrostalorakentamiseen.
Lisätietoja:
Juha Franssila
Väitöskirjatutkija
050 564 5172
juha.franssila@tuni.fi
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
050 550 1234
jukka.puhto@tuni.fi
Hankkeessa mukana olivat Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA), A-Kruunu, Arkta Rakennus Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Saint-Gobain Finland Oy, Tampereen kaupunki, VVR Wood Oy ja Ympäristöministeriö.