Saako maahanmuuttajataustainen opettaja työllistymiseensä tukea verkkokurssilta?

Maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistyminen Suomessa on haasteellista. Opetushallitus vaatii täydentäviä opintoja, jos opettajankoulutus on suoritettu Euroopan unionin ulkopuolella. Yliopiston opettajankoulutuslaitokset ja ammatilliset opettajakorkeakoulut järjestävät maahanmuuttajataustaisille opettajille täydentäviä opintoja, joissa perehdytään suomalaiseen koulutuskulttuuriin käytännössä, kuten opiskelijakeskeisyyteen, kehittävään arviointiin ja osaamisperustaisuuteen. Vaikka opetusalalle työllistymistä tuetaan täydentävien opintojen aikana henkilökohtaisen ohjauksen keinoin, se ei kuitenkaan takaa työpaikan saantia valmistumisen jälkeen. Täydentävät opinnot suorittaneiden palautteiden perusteella työnhakutaidot koetaan puutteelliseksi eikä työnhakukanavia tunneta. Millä keinoilla me voimme edistää maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymistä heidän valmistumisensa jälkeen?

Verkkokurssista tukea työllistymiseen

Opettajaksi Suomeen (OSU) -hankkeessa (2021–2023) viiden suomenkielisen opettajakorkeakoulun yhteistyönä suunniteltiin ja pilotoitiin verkkokurssi, joka sisälsi kielikoulutusta, digitaitoja ja työnhakua tukevia opintoja. Verkkokurssin tarkoitus oli vapaaehtoisten opintojen avulla päivittää ja syventää osaamista suomalaisesta opetuskulttuurista ja opettajan työstä sekä tukea maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymistä opetusalalle. Jokainen opettajakorkeakoulu toteutti verkkokurssin omalla tavallaan, joten tässä artikkelissa pohditaan Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun pilotissa saatuja kokemuksia ja mitä olemme niistä oppineet.

Alun perin verkkokurssi rakennettiin siten, että opiskelija voisi edetä siinä mahdollisimman itsenäisesti, omaan tahtiin viiden kuukauden aikana. Opiskelijalla kuitenkin oli mahdollisuus saada tarvittaessa ohjausta. Verkkokurssi koostui viidestä itsenäisestä osioista, joiden laajuudet olivat 2–3 opintopistettä. Opiskelijalla oli mahdollisuus valita itselleen sopivat osiot, esimerkiksi vain yksi tai kaikki viisi. Suosikeiksi nousivat Opettajan työnhaku Suomessa ja Opettajan työnhaun suomen kieli -osiot.

Ennen verkkokurssin aloitusta ammatilliset opettajakorkeakoulut järjestivät kaikille ilmoittautuneille yhteisen aloituksen verkossa. Tämän lisäksi pidimme vielä erikseen HAMKiin valitulle ryhmälle oman verkkoistunnon. Se osoittautui hyvin tarpeelliseksi, koska kurssille valitut opiskelijat uskalsivat pienemmässä ryhmässä paremmin esittää heitä askarruttavia kysymyksiä sekä vaihtaa keskenään yhteystietoja. Verkkoistunnossa kävimme vielä läpi opiskelualustan käyttöä, verkkokurssin sisältöä ja kurssiosioille ilmoittautumista.

HAMKin opiskelijoille järjestetyssä verkkoistunnossa tuli opiskelijoilta toive säännöllisiin ryhmäverkkotapaamisiin, koska opiskelu kurssilla on muuten hyvin itsenäistä. Opiskelijat halusivat saada tukea ja palautetta sekä vertaisilta että opettajalta. He totesivat, että “ryhmässä on kiva edetä”. Sovimme tämän perusteella kuukausittaisen ryhmätapaamisen verkossa, jossa kävimme kuulumisia ja opiskeluun liittyviä ajankohtaisia asioita läpi. Lisäksi tapaamisissa oli aina jokin teema, esimerkiksi käsittelimme yhdessä opettajan kelpoisuutta eri koulutusasteille, työnhakua Suomessa sekä opetusalan jatkokoulutuksia. Tapaamisten aiheet valitsimme opiskelijoiden toiveiden mukaan.

Säännölliset tapaamiset edesauttoivat myös verkkokurssilla etenemistä. Opiskelijat aktivoituivat verkkokurssin tehtävien suhteen joko ennen lähitapaamista tai heti sen jälkeen. Verkkokurssien aloittamisessa ja tehtävien suorittamisessa eniten haasteita toivat muut kiireet. Opiskelijoilla oli omaan perheeseen, työhön tai työhakuun liittyviä asioita, jotka veivät ison osan heidän arjestaan. Kurssi oli mahdollista suorittaa viiden kuukauden aikana. Suoritukset painottuivat osittain tämän jakson loppuvaiheeseen lähelle määräpäivää.

Verkkokurssin anti opiskelijan silmin

Verkkokurssille osallistui seitsemän opiskelijaa, joille kertyi yhteensä 33 opintopistettä. Keräsimme verkkokurssin loppuvaiheessa palautetta opiskelijoilta kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yli puolet verkkokurssille osallistuneista opiskelijoista. Opiskelijat kokivat oppineensa verkkokurssilla seuraavia asioita: CV:n päivittäminen, esittelyvideon laatiminen, uusia asioita opettajan työssä tarvittavista digitaalisista työkaluista sekä tietoisuuden lisääntymistä työnhausta ja työmarkkinoista Suomessa. Verkkokurssilla opittuja asioita aiotaan hyödyntää erityisesti työnhaussa sekä verkko-opetuksen suunnittelussa. Verkkokurssin aikana opiskelijat selkeästi aktivoituivat työnhaun suhteen ja se tuotti tulosta.

Palautteiden perusteella verkkokurssiin ja sen tehtäviin oltiin tyytyväisiä, ainoastaan joistakin Moodlen teknisistä asioista löytyi parannettavaa. Vaikka verkkokurssi koettiin hyödylliseksi, palautetta tuli eniten siitä, että itsenäinen suorittaminen ei ollut niin mieluisaa kuin se, että olisi säännöllisiä tapaamisia ja vertaistukea. Verkkokurssin tehtäviin sisältyi myös vertaispalautetta, mutta eriaikaisesta suorittamisesta johtuen sitä ei muodostunut niin paljon kuin aikataulutetuissa tapaamisissa. Verkkokurssilla saatu ohjaus koettiin hyväksi, arvosanaksi tuli 4,5 Likert-asteikolla 1–5 (1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen).

Kokonaisuudessaan kokemus tästä verkkokurssista jäi positiiviseksi, mutta myös monia kehittämisideoita tuli toteuttajille mieleen. Päällimmäisenä kehittämisajatuksena on verkkokurssin aikatauluttaminen osioittain. Nyt annettu viiden kuukauden suoritusaika oli liian pitkä, ja kuten aikaisemmin mainittu, suoritukset kasaantuivat verkkokurssin loppujaksolle. Verkkokurssin osioiden selkeä aloitus- ja lopetusaika toisi säännöllisen rytmin koko verkkokurssille ja samanaikainen opiskelu mahdollistaisi paremmin myös esimerkiksi parityöskentelyn ja vertaispalautteen, joka ei nyt toteutunut kovin hyvin osioiden eriaikaisesta suorittamisesta johtuen.

Opiskelijat arvostivat opettajan antamaa palautetta. Palautteen perusteella tehtäviä on työstetty syvemmin ja niistä on opittu paremmin. Eräs opiskelija totesi “lämmin kiitos palautteestasi ja kurssien järjestämisestä. Olen iloinen, että osallistuin ja lisäksi suoritin ne loppuun”.

Kurssin järjestäjinä koemme, että verkkokurssin aikana on tärkeä ottaa haltuun jatkuvan oppimisen ja työnhaun taidot. Varsinaista tehtävien kielihuoltoa emme palautetuille tehtäville tehneet vaan rohkaisimme opiskelijoita käyttämään kieltä tämänhetkisellä tasolla ja seuraamaan kieliosaamisen kehittymistä. Opetusalan kieltä oppii parhaiten alalla työskentelemällä, koska erikoiskielikursseja ei ole tarjolla. Jatkossa voisi lisätä verkkokurssin osaksi suomen kielen kertauskurssin, jotta sitä kaipaavat voivat vahvistaa kieliosaamista myös sen kautta.
Verkkokurssilla onnistunutta oli tiivis ohjaus, opettajan läsnäolo ja tavoitettavuus sekä henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ja verkkotapaamiset, joiden kautta syntyi hyvää vuorovaikutusta ryhmäläisten kesken. Verkkokurssin aikana on alkanut muodostua hyvä verkosto, jota opiskelijat voivat ylläpitää itsenäisesti ja tukea toinen toisia jatkossa. Pilotoitu verkkokurssi on edistänyt työllistymistä ja lähes kaikki kurssilla opiskelleet ovat saaneet työtä opetusalalta. Alkuperäinen ajatus oli, että opiskelijat opiskelisivat verkkokurssilla itsenäisesti. Opiskelijat kuitenkin arvostivat ohjausta ja vertaisten tukea niin paljon, että sitä lisättiin runsaasti.

Opettajaksi Suomeen -hankkeeseen osallistuivat HAMKin, JAMKin, OAMKin, TAMKin ja Haaga-Helian ammatilliset opettajakorkeakoulut. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.