Opettajaksi Suomeen (OSU)-hankkeen tavoitteena on tarjota Opetushallituksen ehdolliseen rinnastamispäätöksen mukaisia opettajan pedagogisten opintojen täydentäviä opintoja ja koulutusta. OSU-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja kestoltaan 2,5 vuotinen. Opiskelijavalinta tapahtuu OPH:n rinnastamispäätöksen ja haastattelun perusteella. Koulutuksessa suoritetaan pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelu. Opinnot tapahtuvat suomen kielellä.
Kun suunnittelimme täydentävien opintojen koulutusta ja siihen hakua ja haastattelua, oli tavoitteena opettajan pedagogiseen pätevyyteen johtavan koulutuksen suorittaminen vaivattomasti, maahanmuuttajataustaisten osallistujien erityistarpeet huomioiden. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla on ollut usein vaikeuksia tulla hyväksytyksi ammatillisten opettajakorkeakoulujen suomenkielisiin opettajankoulutuksiin. Suomi kuitenkin tarvitsee yhteiskuntarakenteen muuttuessa yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia, pedagogisesti päteviä opettajia kaikille opetus asteille. Halusimme tarjota tähän hankkeemme puitteissa väylän ja samalla mahdollisuuden maahanmuuttajataustaisten opettajien osaamisen tunnistamiseen.
Koulutuksen ja siten myös haastattelun kriteereinä olivat:
- Opetushallituksen rinnastamispäätös opettajan pedagogisten opintojen täydentämisestä
- osallistujan oma motivaatio kehittää omaa opettajuuttaan ja osaamistaan koulutuksessa mm. hankkimalla ja vahvistamalla ohjausosaamista opetusharjoittelussa
- osallistujan riittävä suomen kielen ja opetus alan kielen taito, joka on välttämätöntä sekä opinnoissa että opetusharjoittelussa sekä mahdollisessa työllistymisessä
- verkko-opiskeluvalmiudet sekä yleiset tieto- ja viestintätekniset taidot.
Haastattelut tapahtuivat joko verkon välityksellä, lähitapaamisissa tai molemmissa. Koulutuspäätöstä tehtäessä ei haastattelun sijainnilla varsinaisesti ollut merkitystä, riittävän hyvän kuvan hakijan osaamisesta sai myös videotapaamisissa. Haastatteluilla oli kaksi erilaista tarkoitusta – varmistaa, että suomen kielen taito riittää opintojen suorittamiseen ja kerätä tietoa siitä, millaista tukea kukin osallistuja tarvitsee suoriutuakseen opinnoista.
Haastattelut olivat opiskelijjavalinnan kannalta välttämättömiä kielitaidon, motivaation ja muiden valintakriteereiden tarkistamiseksi. Kielitaitoa voi tukea, mutta valtavia harppauksia on mahdoton ottaa koulutuksen aikana ennen opetusharjoittelua. Opetusharjoittelussa opetuksen tuli voida sujua suomeksi.
Koimme haastattelut tärkeäksi osaksi opiskelijavalintaa. Niiden avulla pystyimme varmistamaan, että koulutukseen tuli valituksi sellaiset opiskelijat, joilla opinnoista oli tarvittavat valmiudet selviytyä sekä motivaation että kielitaidon osalta. Haastatteluissa käytyjen keskusteluiden avulla pystyimme myös varmistamaan, ettei tule pettymyksiä puolin ja toisin, jos opinnot eivät sitten sujukaan.
Esimerkkinä voidaan mainita opetusharjoittelu. Opetusharjoittelu voi tarkoittaa joidenkin opiskelijoiden kohdalla palkattoman vapaan anomista työpaikalta harjoittelun ajaksi. Taloudellisetkin seikat on siis otettava huomioon opetusharjoittelun suhteen. Riittämätön suomen kielen taito mukaan lukien opetusalan kieli puolestaan voi tehdä harjoittelupaikan löytymisen tai harjoittelun sujumisen mahdottomaksi tai vähintäänkin vaikeaksi. Ilman hakuhaastatteluja olisi ollut mahdotonta tehdä opiskeluvalintoja oikein.
Kirjoittajat Riikka Barber Oamk, Anna Leppäkorpi Jamk ja Maiju Kangasaho Haaga-Helia Ammatillisista opettajakorkeakouluista toimivat Osu-hankkeen projektipäällikköinä.