Tutkimus
Tiedekunnan tutkimus kattaa koko ihmisen, koneen ja niiden välisen viestinnän spektrin aina tietoverkoista ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kautta yhteiskunnan ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen sekä nämä mahdollistavat teknologiat.
Vuonna 2021 nimitettiin professoreita käyttäjälähtöisen suunnittelun, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen sekä suomen kielen tieteenaloille. Journalistiikan tieteenalalle nimitettiin vuosittain vaihtuva työelämäprofessori. Lisäksi tiedekunnassa täytettiin muita tenure track -urapolun tehtäviä englannin kielen ja mikroelektroniikan aloilla.
Tiedekunnan ulkoisen rahoituksen projektikanta oli edelleen hyvällä tasolla.
Kansallisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta pääosa tuli Suomen Akatemialta, joka myönsi tiedekuntaan 11 hankerahoitusta. Niistä merkittävimpiä olivat Games as a Platform to Tackle Grand Challenges – ja TAU Imaging Research Platform -alustojen saamat profilaatiorahoitukset (Profi6) sekä partnerius Suomen Akatemian ”Suurnopeuksiset sähkömekaaniset energianmuunnosjärjestelmät” -huippuyksikössä. Tiedekunnan infrastruktuurit vahvistuivat kahdella Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurit -ohjelman kansalliselle tiekartalle sijoittuvalla rahoituksella (langattoman tietoliikenteen infrastruktuuri FUWIRI ja kielitieteiden ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimusinfratruktuuri FIN-CLARIAH). Tiedekunta menestyi hyvin myös Euroopan komission Marie Skłodowska-Curie Individual Fellowship -rahoituksissa, joita saatiin viisi – neljä tietotekniikan ja yksi sähkötekniikan yksikköön. Muita merkittäviä rahoittajia olivat Business Finland ja säätiöt.
Tiedekunnan julkaisutoiminta niin määrällä, laadulla (JuFo-luokitus) kuin avoimuudellakin mitattuna on pysynyt pääpiirteissään edellisvuosien tasolla. Julkaisutulos on kehittynyt maltillisemmin kuin muissa yliopiston tiedekunnissa, minkä vuoksi tulevien vuosien tutkimustoiminnan kehittämisessä kiinnitetään lisähuomiota julkaisujen määrän, laadun ja avoimuuden lisäämiseen. Tiedekunta on jo lisännyt julkaisutoiminnan tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä vuodelle 2022. Tehdyn tutkimuksen vaikuttavuudesta kertoo se, että pelillistämisen professori Juho Hamari oli ainoana Tampereen yliopiston tutkijana mukana Clarivaten / Web of Sciencen listalla maailman Top 0,1 % vaikuttavimmista tutkijoista.
Vuonna 2021 aloitettiin työ tiedekunnan tutkimusinfrastruktuurien saavutettavuuden ja laajan hyödyntämisen lisäämiseksi ja siten tutkimuksen vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Staff ja Senior Scientist -verkoston toimintaa tiivistettiin ja sen yhteyttä tiedekunnan johtoon vahvistettiin perustamalla Scientist-verkostoon koordinaattorin rooli. Vuoden aikana kartoitettiin infrastruktuurit ja hahmoteltiin niistä muutamaa suurta kokonaisuutta, jotka toimisivat Scientist-johtoisesti näkyvyyden ja palvelullistamisen yksikköinä. Tätä työtä jatketaan vuonna 2022.
Koulutus
Tiedekunnan koulutukset houkuttelivat edelleen hyvin hakijoita kevään 2021 päävalinnassa ja vuodenvaihteen kansainvälisessä maisteriohjelmahaussa. Kevään 2021 päävalinnassa oli 100 lisäaloituspaikkaa. Tietotekniikassa, tietojenkäsittelytieteissä sekä matematiikassa ja tilastollisessa data-analyysissa valittiin ensimmäiset opiskelijat näyttökurssien kautta. Suomi B-työkielenä-hakukohteet (englanti, venäjä, saksa ja ruotsi) olivat mukana koulutustarjonnassa ensimmäistä kertaa. Haastavista pandemia-ajan olosuhteista huolimatta fyysisinä järjestetyt valintakokeet sujuivat terveysturvallisesti ja hyvin.
Koulutusportfolion kehittäminen eteni uusien koulutusten käynnistämisellä ja suunnittelulla. Kestävyyden ja saavutettavuuden teemoihin keskittyvä Sustainable Digital Life -maisteriohjelma ja EU:n Marie Sklodowska-Curie Innovative Training Network European Joint Doctorate -rahoitteinen kansainvälinen Plenoptic Imaging -yhteistohtoriohjelma aloittivat. Lisäksi käynnistettiin ICT-alan pilotti Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa tarjoamalla lähitukea kansallisen FITech-verkoston opintoihin sekä valmistelemalla tietopohjaisten web-järjestelmien DI- ja FM-koulutusten aloitus. Yhdessä muiden tiedekuntien kanssa aloitettiin robotiikkaan ja energiamurrokseen liittyvien kandidaattiohjelmien valmistelu.
Resurssipohjaista opetustarjontatyötä tehtiin opetussuunnitelman 2021–2024 pohjalta pyrkien järjestämään pedagogisesti perusteltu etä-, lähi- ja hybridiopetuksen kokonaisuus kaikille opiskelijaryhmille. Opetuksen tehostamiseksi toteutettiin muun muassa ylirajaisia opinnäyteseminaareja ja opinnäytteiden tekemistä tukevia jaksoja ohjelmistotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden sekä kielten opetusalueilla sekä harmonisoitiin teoreettisen ja soveltavan matematiikan perusopintojaksojen tarjontaa. Toteutettiin myös uusia verkkokursseja (muun muassa saavutettavuus, konekääntäminen, datajournalismi ja kyberturvallisuus), joita voidaan tarjota moduuleina erilaisille tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen opiskelijaryhmille. Saavuttavuusjaksoja tarjottiin myös ECIU-mikromoduuleina. FITech-verkoston tarjontaa laajennettiin 5G-teknologian jaksoilla. Tampereen yliopistolla on Suomen laajin FITech-tarjonta, yhteensä 241 opintojaksototeutusta.
Tiedekunta valmistautui lukuvuoteen 2021–2022 järjestämällä opettajille ja opiskelijoille Paluun orientaatio -tilaisuuksia, joissa oli sekä yhteisiä että tutkinto-ohjelmakohtaisia osuuksia. Lukuvuoteen 2021–2022 valmistauduttaessa ja tulevaisuuden opetusta visioitaessa tärkeimpinä teemoina nousivat esille lähi-, etä- ja hybridiopetuksen ratkaisut sekä opiskelija- ja opettajayhteisöjen rakentaminen. Lisäksi etsittiin ratkaisuja koulutuksen määrän ja laadun lisäämiseen samanaikaisesti.
Koko yliopistoyhteisölle järjestettiin koulutuksia etäopetuksen välineistä, mukaan lukien virtuaaliset aktivointivälineet, sekä tekstitys- ja saavutettavuuskoulutuksia. Lisäksi aloitettiin AnalytiikkaÄly-hankkeen ja TreSilienssi-hankkeen yhteistyö etenemishaasteita, kuormitusta tai uupumusta opinnoissaan kokevien opiskelijoiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnalla on vahva rooli yhteiskunnan digitalisaation ymmärtämisessä, määrittämisessä ja toteuttamisessa yhdessä julkishallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Vahva tutkimusinfrastruktuuri ja eri tutkimusalueet muodostavat yhdessä kokonaisia alustoja, joilla voidaan tutkia ja kehittää digitaalisia palveluita ja tuotteita. Esimerkkejä ovat Suomen Akatemian profiloitumisalueet, huippuyksiköt ja kansalliset infrastruktuurihankkeet pelillistämisen, kuvantamisen, inversio-ongelmien ja langattoman tietoliikenteen alueilla sekä uudet avaukset järjestelmäpiirien tutkimuksessa liittyen EU:n Chips Act-ohjelmaan. Signaalinkäsittelyn ja tietoturvatutkimuksen tuloksia on kaupallistettu miljoonissa mobiili- ja verkkoon kytketyissä laitteissa.
Tiedekunnan yritysyhteistyökumppanien kirjo on laaja ja sisältää niin kansallisia veturiyrityksiä kuin kansainvälisiä alansa johtavia yrityksiä.
Loppuvuodesta 2020 käynnistynyt SoC (System-on-Chip) Hub on Tampereen yliopiston koordinoima ekosysteemihanke, joka tähtää järjestelmäpiirien suunnittelun ja mikroelektroniikan osaamisen vahvistamiseen Suomessa. Sen tavoitteena on levittää tietoutta järjestelmäpiirien suunnittelusta, kasvattaa asiantuntijuutta sekä tuoda lisää tekijöitä alalle. Hankkeessa kehitystyötä tekevät yliopisto ja joukko yrityksiä tiiviissä yhteistyössä. Toiminta oli vuonna 2021 menestyksekästä. Vuoden lopuksi saatiin valmiiksi ensimmäinen SoC Hub -konsortion kehittämä System-on-Chip.
Tiedekunnan tutkimusryhmät ovat aktiivisia avoimen lähdekoodin tuottamisessa ja useat projektit ovat maailmaanlaajuisesti tunnettuja ja käytössä sekä teollisuudessa että tutkimuslaitoksissa. Avointa tiedettä tukevat myös avoimet tietoaineistot ja data, jota käytetään referenssinä esimerkiksi algoritmikehityksessä.
Tiedekunnassa on käynnissä useita tutkimushankkeita, joiden tavoitteisiin kuuluu tukea viestinnällistä yhdenvertaisuutta ja erilaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja vahvistaa siten yhteiskunnan ja yhteisöjen sosiaalista kestävyyttä. Esimerkkejä ovat suomenruotsalaisen selkokielen tutkiva kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa, juridisten tekstien saavutettavuuden parantaminen sarjakuvallistamisen keinoin ja aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon kehittäminen arjen vuorovaikutustilanteissa.
Journalistiikan, median ja viestinnän tutkijat järjestivät etätoteutuksena suurelle yleisölle suunnatun yksityisen/julkisen ja hyödyn/hyvinvoinnin rajanvetoja käsittelevän studia generalia -sarjan näkökulmanaan muun muassa sosiaalisen median, markkinavoimien ja poliittisen sääntelyn merkitys ja roolit. Työelämässä toimivien journalistien kanssa toteutetussa Journalistinen yleisötyö digiympäristössä (JYDY) -pilottihankkeessa on mietitty, mitä yleisötyö digiympäristössä on ja miten sitä voisi kehittää. Hanke jatkuu yhdistelmäopetuksena journalistiikan maisteriopiskelijoiden kanssa. Kielten ja viestintätieteiden yksikön yhteinen etäkoulutusprojekti Health and Media toi puolestaan yhteen Kiinan ja Venäjän median asiantuntijoita ja tutkinto-opiskelijoita. Viestintätieteiden yksikkö sai myös rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan pohjoismaisten eliittien suhdetta hyvinvointivaltion arvoihin.
Langattoman tietoliikenteen tutkijat vaikuttivat 5G-mobiiliverkkojen teknologiastandardointiin yhteistyössä Nokian kanssa sekä uuden lisensioimattoman spektrin käyttöön perustuvan 5G-teknologian (DECT-2020 New Radio) standardointiin yhteistyössä Wirepas:n kanssa.
Yhteiskunnan sähköistyminen ja sähköenergiatekniikan tutkimus ovat keskeisessä roolissa vuonna 2021 käynnistetyssä yliopiston rahoittamassa Climate Neutral Energy Systems and Society (CNESS) -tutkimusalustassa. Tutkijat osallistuivat myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sähkön siirtohinnoista sekä toimivat kutsuttuina asiantuntijoina muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmissä ja eduskunnan talousvaliokunnassa sähkön siirtohintoihin, energiayhteisöihin sekä sähkön sisämarkkinoita koskevan EU-direktiivin 2019/944 kansalliseen implementaatioon liittyvässä lainsäädäntötyössä.
Tehoelektroniikan tutkimusosaamista on kaupallistettu uuden CeLLife-yrityksen myötä, joka keskittyy akkujen kunnon monitorointiin ja eliniän kasvattamiseen.