Tutkimus
Rakennetun ympäristön tiedekunta on tunnettu käytännön haasteisiin kytkeytyvästä ja vaikuttavasta tutkimustoiminnasta arkkitehtuurin, liikennesuunnittelun, rakennustekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun aloilla. Tiedekunnan tutkimuksen tuloksellisuuskehitys on jatkunut nousujohteisena akateemisten julkaisuindikaattoreiden valossa jo useana peräkkäisenä vuonna.
Läpileikkaavana strategisena teemana tiedekunnan tutkimuksessa ja koulutuksessa on kestävän rakennetun ympäristön kehittäminen. Vuoden 2021 aikana tehtiin tiedekunnan kestävyysteemaa vahvistavia rekrytointeja, ja uudet tenure track -professorit aloittivat työnsä korjausrakentamisen sekä kaupunkiympäristön fysiikan (Urban Physics) aloilla vuoden 2022 alussa.
Keväällä 2021 tiedekuntaan perustettiin tutkimuksen kehittämisryhmä, joka koostuu monipuolisesti tiedekunnan tutkimusaloja edustavista henkilöistä. Ryhmän tehtävänä on kehittää tutkimusedellytyksiä koko tiedekuntaa läpileikkaavasti sekä tukea tiedekuntaa yliopiston tutkimuksen arviointiin valmistautumisessa (TAU-RAE 2022). Kesällä järjestettiin kielikeskuksen kanssa yhteistyössä tutkijoille suunniteltu kirjoitusleiri.
Vuosi 2021 oli tiedekunnalle erittäin positiivinen tutkimusrahoituksen hankkimisen sekä hankkeiden käynnistymisen näkökulmasta. Esimerkiksi tutkimuspohjaisia ratkaisuja virusten leviämiseen etsivä monitieteinen E3 (Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions Co-Innovation) -hanke on yksi suurimmista Business Finlandin koskaan rahoittamista yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishankkeista. Hankkeen budjetti on 12 miljoonaa euroa. Rakentamisen kiertotaloutta tutkiva kansainvälinen nelivuotinen ReCreate-hanke sai EU:n Horizon 2020 -rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Sisätilojen ilmanlaadun parantamista tutkivassa Future Spaces -tutkimushankkeessa kehitetään palvelukonseptia palvelu- ja liikerakennusten korjaukseen ja olosuhteiden hallintaan yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa.
Uusia avauksia tehtiin myös monilla muilla tutkimusaloilla. Esimerkiksi liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtama suomalaisia asiantuntijoita ja instituutioita yhdistävä ja yhteistyötä kehittämisessä hyödyntävä ENACT-verkosto (Education network for automated and connected transport for sustainable cities) käynnisti toimintansa.
Puurakentamisen tutkijakoulun toiminta käynnistyi vuoden 2021 alussa. Uudessa tutkijakoulussa on aloittanut kahdeksan tohtoriopiskelijaa. Ulkopuolista rahoitusta on saatu muun muassa ympäristöministeriöltä, Yrjö ja Senja Koivusen Säätiöltä sekä Rakennustuotteiden Laatu Säätiöltä. Lisäksi tutkijakoulun ohjausryhmässä mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet toimintaan rahallisesti sekä antamalla ohjausresurssia tutkijakoululle. Tutkijakoulu on saanut myös kaksivuotisen Marie Curie -rahoituksen massiivipuulevyjen lohenpyrstöliitostekniikan kehittämiseen ja testaamiseen pureutuvaan tutkijatohtorin työhön.
Koulutus
Koulutuksessa tehtiin vuonna 2021 jälleen uusia avauksia yhteistyön ja teknologian hyödyntämisessä. Koulutuksen digitaalisia ratkaisuja vahvistettiin erityisesti syksyn aikana. Arkkitehtuurin yksikköön avattiin arkkitehtiopiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön Extended Virtual Architecture (EVA) -laboratorio. Laajennettua todellisuutta hyödyntävien Varjo XR-3 -lasien avulla suunnitelmia voidaan tutkia virtuaalisesti. Rakennustaloon avattiin Trimble-yrityksen kanssa yhteistyössä perustettu Trimble TechLab -tietokoneluokka, jossa opiskelijoilla on käytössään monipuolinen valikoima rakennusalan ammattiohjelmistoja.
Tiedekunnan koulutustarjonnan kansainvälistymisen kehittämisessä on tehty pitkäjänteistä työtä. Rakennustekniikan kansainvälistä opetustarjontaa täydentämään on valmisteltu uutta, vuonna 2023 käynnistyvää englanninkielistä DI-koulutusta.
Suoritettujen tutkintojen määrä tasoittui hieman ennätysvuoden jälkeen. Arkkitehtuurissa kandidaatin tutkintojen määrä vähentyi, mutta ylempien korkeakoulututkintojen osalta valmistuneiden määrä oli reilusti sisäänottomäärää suurempi jo toista vuotta. Rakennustekniikassa kehitys on sekä alempien että ylempien korkeakoulututkintojen osalta edelleen hyvällä tasolla ennätysvuoden 2020 jälkeen.
Vuosille 2022–2023 tiedekunnassa on suunniteltu koulutuksen kokonaisuuden virtaviivaistamiseen tähtäävää kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on paitsi kehittää tiedekunnan opetustarjontaa kokonaisuutena myös vastata sekä opettajien että opiskelijoiden työmääriin liittyviin haasteisiin.
Yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin rakennustekniikan osalta ja yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia etsittiin aktiivisesti yhdessä tiedekunnan ja ammattikorkeakoulun avainhenkilöiden kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa laboratoriotoiminnassa sekä opetusresurssien jakamisen ja opintojaksoyhteistyön saralla. Opetus- ja tutkimusyhteistyötä on rakennettu myös läpi yliopiston, esimerkiksi vuonna 2020 käynnistyneessä Sustainable Urban Development (SUD) -tutkinto-ohjelmassa, ARCH4CHANGE-verkostossa ja muissa monitieteisissä tutkimushankkeissa.
Pandemiatilanne vaikutti opetukseen edelleen vahvasti. Opetusta toteutettiin yliopiston ohjeistusten mukaisesti pääasiassa etäopetuksena, mutta tilanteen salliessa siirryttiin myös hyödyntämään erilaisia hybridiratkaisuja. Syksyllä 2021 kaikkien vuosikurssien opiskelijoille pystyttiin tarjoamaan kontaktiopetusta terveysturvallisuuden varmistavin järjestelyin. Opiskelijoille on pandemiatilanteessa pyritty järjestämään monenlaisia tukitoimia, joita on suunniteltu yhdessä kiltojen kanssa.
Jatkuvan oppimisen pilotteja jatkettiin ja tarjontaa kehitettiin erityisesti rakennustekniikassa. Jatkuva oppiminen rakennustekniikassa (JoRAK) -pilotti tarjoaa mallin työuran aikaisen osaamisen kehittämiseen yliopistossa kaikille rakennusalalla toimiville henkilöille, joilla on tekniikan alan insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Pilotin opetustarjontaan kuuluu esimerkiksi infrarakenteiden, rakennesuunnittelun ja rakennustuotannon opintoja. Lisäksi opintojaksoja on järjestetty esimerkiksi vesihuollon johtamisesta ja paloturvallisuudesta.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen käytännöt ovat vakiintunut osa tiedekunnan toimintaa. Synergiaa ja yhteistyön mahdollisuuksia etsitään aktiivisesti sekä korkeakouluyhteisön sisältä että sen ulkopuolelta. Tiedekunnassa toimi vuonna 2021 viisi työelämäprofessoria, jotka rakensivat tärkeää yhteistyötä yliopiston rakennusalan toimijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Tiedekunnalla, tutkijoilla ja opettajilla on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot, joita hyödynnetään aktiivisesti. Pandemiasta huolimatta erilaisia verkostojen kokoontumisia ja seminaareja pystyttiin järjestämään sekä etänä että kasvotusten. Tiedekunnan asiantuntijat toimivat luottamustehtävissä kiinteistö- ja rakennusalan tärkeissä organisaatioissa, kuten Rakennustietosäätiö ja RIL ry.
Tutkimushankkeissa etsitään vastauksia merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tiedekunnalle ominaista on tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa, ja lähes kaikissa tutkimushankkeissa on yhteistyökumppaneina yrityksiä tai julkisia toimijoita. Yhteistyökumppanit ja muut toimijat ovat aktiivisesti mukana myös opetuksessa. Monilla opintojaksoilla tehdään todellisiin kohteisiin liittyviä suunnittelutehtäviä tai osallistutaan erilaisiin kilpailuihin. Konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on opiskelijoiden Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASille Hervantaan suunnittelemat puukerrostalot, jotka ovat jo rakennusvaiheessa. Tiedekunnan opiskelijoita ja opettajia palkittiin sekä ulkoisten tahojen että yliopiston toimesta esimerkiksi opinnäytetöihin tai kehittämistyöhön liittyen.
Tärkeä tiedekunnan vaikuttamisen alue on eurooppalainen rakennusalan standardisointityö, johon rakennustekniikan eri alueiden asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti. Suunnittelustandardien vaikutus koko rakennusalaan on merkittävä, ja niissä on tärkeää huomioida kansalliset näkökohdat muun muassa ilmastoon ja geologiaan liittyen.
Tiedekunnan profiilia kestävän rakennetun ympäristön osaajana vahvistettiin viestinnässä ja markkinoinnissa. Tutkijoiden aktiivisuus yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä tutkimuksen popularisointi toivat tutkittua tietoa myös suuren yleisön saataville. Monet tiedekunnan tutkijoista ja tutkimushankkeista saivat hyvin näkyvyyttä uutisoinnissa liittyen yhteiskunnallisiin ilmiöihin sekä erilaisissa ammattilehdissä. Tiedekunta jatkoi myös sidosryhmilleen suunnatun tiedekunnan ajankohtaisia asioita koostavan Momentti-uutiskirjeen julkaisua sekä sen artikkelien hyödyntämistä monikanavaviestinnässä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.