Tutkimus
Tiedekunnan eri yksiköiden välistä tutkimusyhteistyötä ryhdyttiin vuonna 2021 edistämään aktiivisesti. Kaikista yksiköistä on edustaja tiedekunnan tutkimuksen kehittämisryhmässä, joka suunnittelee yksiköiden välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että kasvatustieteen yksikössä tehtävää tutkimusta voidaan hyödyntää normaalikoulussa ja kielikeskuksessa, joiden päätehtävä on opetuspainotteinen. Lisäksi tavoitteena on tukea niitä normaalikoulun ja kielikeskuksen opettajia, jotka tekevät myös tutkimustyötä. Kasvatustieteiden yksikön tutkimusryhmien johtajien palaverit vakinaistettiin tapaamisfoorumina.
Kasvatustieteen yksikön tutkimuksen teema-alueiden mukaista toimintaa vahvistettiin myöntämällä tutkimusryhmien yhteishankkeille strategista kehittämisrahaa. Tarkoituksena oli luoda uusia yhteyksiä ja rakenteita tutkimusryhmien välille sekä tiedekunnan ja yliopiston ulkopuolisten kumppanien kanssa. Yhteishankkeet tuottivat seminaareja, työpajoja, rahoitushakemuksia sekä julkaisuja. Osa hankkeista toimi virikkeenä jatkuvalle yhteistyölle.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen hakutavoitteiden mukaisesti entistä useampi kasvatustieteiden yksikön tutkija hyödynsi kansainvälisiä rahoitushakuja (yhteiseurooppalainen Collaboration of Humanities and Social Sciences in Europe -ohjelma (CHANSE), Trans-Atlantic Platform for Social Sciences and Humanities (T-AP), kansainväliset säätiöt). Yksikkö oli myös vahvasti mukana Marie Sklodowska-Curie Actions Postdoctoral Fellowship -haussa. Hyvä menestys Suomen Akatemian rahoitushauissa jatkui. Rahoituksen sai yksi akatemiahanke ja yksi Suomen Akatemian tutkijatohtori.
Tiedekunta määritteli strategisen linjauksen sille keskeisistä rahoitusinstrumenteista sekä niiden hakuihin suunnattavista resursseista. Tavoitteena on ohjata tutkijoita hyödyntämään sopivia rahoitusinstrumentteja uravaiheensa mukaisesti sekä tuottaa vähemmän mutta laadukkaampia ja menestyksekkäämpiä rahoitushakemuksia. Strateginen linjaus kannustaa myös kansainvälisten instrumenttien laajempaan ja suunnitelmalliseen käyttöön.
Julkaisujen määrä lisääntyi vuodesta 2020 ja on saavuttanut jälleen vuoden 2019 tason, johon asti julkaisujen määrä kehittyi nousujohteisesti. Opetuspainotteisen kielikeskuksen siirtyminen tiedekuntaan tulee jatkossa heikentämään tiedekunnan henkilötyövuosiin suhteutettua julkaisemisen volyymiä. Tiedekunta tiedotti aktiivisesti avoimen julkaisemisen merkityksestä sekä tuki tutkijoita avointen julkaisujen kirjoittajamaksuissa. Haasteena avoimessa julkaisemisessa on se, että edelleenkään kaikki laadukkaimmat julkaisukanavat eivät ole avoimia.
Tutkimuksen käytännön tukitoimia vahvistettiin varaamalla rahoitusta perusrahoituksella tehtävän tutkimuksen kuluihin. Lisäksi tiedekunta pilotoi harjoittelijajärjestelmän, jossa kasvatustieteen yksikön elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelija voi suorittaa opintoihinsa kuuluvan harjoittelun yksikön tutkimusryhmien assistenttina. Harjoittelijajärjestelmällä on vastattu suoraan tutkimusryhmien esittämään toiveeseen.
Koulutus
Tiedekunnassa käyttöön otetun opetussuunnitelman 2021‒2024 toteutuksen lähtökohtana on opetuksen monimuotoistaminen. Opetuksen monimuotoistamista ja joustavia toteutustapoja tuettiin tiedekunnan tiimin ja tiedekunnan digipedagogiikkasuunnitelman avulla. Opiskelijapalaute uudistetusta kansainvälisestä maisteriohjelmasta Teaching, Learning and Media Education (TelMe) oli erittäin hyvää.
Opiskelijoiden ohjauksen vahvistamisen tueksi luotu ohjausmalli (ml. Matkakirja ja Taskutuutori) otettiin kokonaisuudessaan käyttöön kasvatustieteiden tutkinnoissa. Opettajien tukea ja perehdytystä ohjaukseen järjestettiin strategisen rahoituksen avulla.
Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö jatkui aktiivisesti muun muassa erityispedagogiikan monimuotoistetun opintokokonaisuuden osalta. Yliopiston lasten ja nuorten tiedekasvatuksen Juniversity-toimijoiden kanssa luotiin pohjaa lukioyhteistyölle ja keväällä 2022 pilotoidaan yhteistyössä suunniteltu opintoteema kaikissa Tampereen lukioissa. Varhaiskasvatuksen Kumppanuusverkosto ja perusopetuksen Koulutusverkosto jatkoivat hyväksi koettua yhteistyötä erityisesti opettajankoulutusten vahvistamiseksi.
Opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta järjestettiin sekä opetushallituksen että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksilla laajasti koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Lisäksi jatkuvan oppimisen hankkeen kehittämisrahalla toteutettiin mentorointikoulutusta Tampereen kaupungin opettajille sekä tuotettiin videosarja täydennyskoulutuksen käyttöön. Videotuotanto oli vahvasti osana myös Mentored Teacher Education -koulutusvientihanketta, joka käynnistyi elokuussa 2021 brasilialaisen Feevalen yliopiston opettajankoulutuksen henkilöstölle.
Tampereen yliopiston normaalikoulu
Normaalikoulu vahvisti opettajiensa edellytyksiä syvempään yhteistyöhön kasvatustieteen yksikön henkilöstön kanssa. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta painottui ympäristökasvatukseen, kestävään kehitykseen, digitalisaatioon sekä oppimisen tiloihin ja siirtymiin asteelta toiselle.
Lukioon oli kevään 2021 toisen asteen yhteishaussa jälleen Pirkanmaan seudulla runsaasti ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkojen määrään. Yliopiston oman lukion yleislinjan alin sisääntulokeskiarvo oli Pirkanmaan toiseksi korkein sekä lukion historian korkein, 8,92. Lukion vetovoimatekijöitä ovat korkeakouluyhteistyön ja työelämäyhteistyön laajat mahdollisuudet, laadukas opetus sekä keskustakampuksen keskeinen sijainti.
Kielikeskus
Kielikeskus siirtyi osaksi kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekuntaa 1.8.2021 alkaen. Kielikeskuksen toiminta jatkui pääosin samaan tapaan kuin aikaisemmin sen kuuluessa palveluorganisaatioon.
Vuonna 2021 kielikeskuksessa toteutettiin opetussuunnitelmauudistus ja uudenlainen opetustarjonta. Opetussuunnitelmauudistus oli merkittävä, koska sen myötä kaikkien tutkinto-opiskelijoiden viestintä- ja kieliopintojen rakenne yhdenmukaistui ja mahdollisuus valinnaisten ja vapaavalintaisten opintojen suorittamiseen lisääntyi useimmilla opiskelijoilla. Uusi opetustarjonta puolestaan järjestettiin pääosin tiedekuntakohtaisesti. Jo keväällä 2021 viestinnän ja kielten opettajat suunnittelivat ja valmistelivat yhdessä tiimeissä konsistorin helmikuussa hyväksymän opetussuunnitelman mukaisia opintojaksoja. Syksyllä opetuksen kehittämistyö painottui uusien opintojaksojen käytännön toteutusten tarkempaan suunnitteluun, oppimateriaalien laadintaan ja arviointikäytänteiden kehittämiseen hyvien etäopetuskäytänteiden jakamisen lisäksi. Lisäksi toteutettiin yliopiston rahoituksella kaksi digipedagogiikan kehittämishanketta.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnan yhteiskunnallinen vuorovaikutus on erityisen vahvaa koulutuksen alueella. Myös tiedekunnan tutkimushankkeissa tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa, erityisesti koulutus- ja muiden julkishallinnon organisaatioiden kanssa.
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama CRITICAL-hanke etsii ratkaisuja siihen, miten tietoa voidaan käyttää kriittisesti ja rakentavasti niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisenkin päätöksenteon ja toiminnan tukena. Hankkeen yhteistyökumppaneihin kuuluu laaja kirjo sidosryhmiä, jotka edustavat kotona, kouluissa ja kirjastoissa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä sekä niihin liittyvää päätöksentekoa. Mukana ovat Tampereen kaupunki, Aluehallintovirasto (Länsi- ja Sisä-Suomi), Kuntaliitto, Vanhempainliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, Mediakasvatusseura, Opettajankoulutusfoorumi, Opetushallitus ja OKM.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä sidosryhmien että kansalaisyhteiskunnan kanssa on keskeistä myös vihreän kansalaisuuden sekä pakolaisuuden teemoja käsittelevässä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Lisäksi tiedekunnan tutkijat osallistuvat Ylen Pikku Kakkosen ja Särkänniemen suuren lasten Mediamaailma-hankkeen työhön.
Tiedekunnan yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella on myös kansainvälinen ulottuvuus. Brasilian koulutusvientihankkeen ohella tiedekunta osallistuu OKM:n kansainvälisyysohjelmaan ja on mukana Oppimisen ja opettamisen globaalissa innovaatioverkostossa (JoLii 2.0) Intiassa, Afrikassa ja Kiinassa.