Tutkimus
Tiedekunnan tutkimuksen perustana on vahva osaaminen lääketieteen, biotieteiden ja tekniikan aloilla. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sekä tutkimukseen perustuvia sovelluksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimus keskittyy erityisesti biolääketieteeseen, biomateriaaleihin ja kudosteknologiaan, biomittauksiin ja -kuvantamiseen, laskennallisiin menetelmiin ja mallintamiseen, solu- ja molekyylibiologiaan sekä kliiniseen lääketieteeseen.
Vuonna 2021 tiedekunnassa aloitti toimintansa viisi tutkimuskeskusta, joissa tutkitaan keliakiaa (Celiac Disease Research Center), sydän- ja verisuonitauteja (Finnish Cardiovascular Research Center Tampere), eturauhassyöpää (Prostate Cancer Research Center), lasten, nuorten ja äitien terveyttä (Tampere Center for Child, Adolescent and Maternal Health Research) sekä kehitetään biologiaa ja tekniikkaa yhdistäviä ratkaisuja uusiksi hoitomuodoiksi (Science Mimicking Life Research Center). Lisäksi tiedekuntaan perustettiin kansainvälisen tieteellisen asiantuntijaryhmän arvioinnin perusteella uusi, rokotteisiin ja immunologiaan keskittyvä tutkimuskeskus (Research Center for Vaccine Development and Immunology). Entuudestaan tiedekunnassa toimii kliininen kudospankki Regea sekä GLP-tason validointi- ja regulatorisia menetelmiä tarjoava FHAIVE. Vuonna 2021 tiedekunnassa toimi kliinisiä rokotetutkimuksia maksullisena palvelutoimintana tuottava Rokotetutkimuskeskus. Sen kaupallinen rokotetutkimustoiminta siirtyy vuonna 2022 uuteen kansalliseen erityistehtäväyhtiöön Finvac Oy:hyn, jonka perustajat ovat Suomen valtio ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr.
Tiedekunta koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa monikudosmallintamisen huippuyksikköä ja on mukana kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikössä. Tiedekunta koordinoi Suomen Akatemian profiloitumishankkeeseen kuuluvaa Health Data Science -kokonaisuutta.
Vuonna 2021 tiedekunnassa aloitti neljä EU-hanketta liittyen muun muassa epilepsian hoitoon, ympäristötoksikologiaan, tekoälyn hyödyntämiseen COVID-19-pandemian hoidossa sekä terveysturvallisten nanomateriaalien suunnitteluun. Kaiken kaikkiaan tiedekunnassa käynnistyi vuonna 2021 yli 60 ulkoisen rahoituksen hanketta.
Tiedekunnan perinteinen tutkimuspäivä MET Research Day järjestettiin marraskuussa etänä. Kahden aamupäivän mittainen ohjelma sisälsi kolme keynote-esitystä, 130 tiedekunnan tutkijoiden ja opiskelijoiden esitystä sekä kaksi verkostoitumissessiota ja keräsi yli 300 osallistujaa.
Tiedekunta on mukana Suomen yliopistollisten biokeskusten verkostossa Biokeskus Suomen kautta. MET-tiedekunnan lisäksi mukana on viisi muuta biokeskusta. Tavoitteena on biotieteiden teknologiapalvelujen kehittäminen biotieteitä ja biolääketiedettä tehokkaasti tukeviksi. Tiedekunnan koordinointivastuulla on kaksi Biokeskus Suomen infra-alustaa: proteomiikka ja ei-nisäkäsmalliorganismit (non-mammalian model organisms platform).
Koulutus
Tiedekunnassa on suomenkieliset bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmat sekä luonnontieteissä että tekniikassa ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma. Niiden lisäksi on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa. Tiedekunta on valtakunnallisesti toiseksi suurin erikoislääkärikouluttaja ja antaa myös erikoishammaslääkärikoulutusta viidellä erikoisalalla. Tiedekunta järjestää Valviran edellyttämät kuulustelut EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneille lääkäreille.
Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat olivat edelleen suosittuja hakukohteita ja vaadittava pistemäärä on noussut korkeaksi muun muassa biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelman haussa. Bioteknologian tutkinto-ohjelmaan oli kaikkiaan 926 hakijaa (ensisijaisia 144), biolääketieteen tekniikan koulutukseen 788 (ensisijaisia 167) ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan
4 595 (ensisijaisia 1 567). Pandemiasta huolimatta valintakokeet pystyttiin järjestämään normaaliin tapaan lähikokeina. Huomionarvoista on, että käytännössä kaikki lääketieteen lisensiaatin tutkintoon valitut ottavat opiskelupaikan vastaan ja valmistuvat tutkinnosta.
Lääkärikoulutusta toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien sekä TAYSin erityisvastuualueen kuntien kanssa. Koulutukselle on ominaista aktivoivien oppimismenetelmien käyttö. Niistä oli käytössä esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (PBL), tapauspohjainen oppiminen (CBL) ja ryhmälähtöinen oppiminen (TBL). Luonnontieteiden, tekniikan ja lääketieteen koulutusten osittaista integraatiota jatkettiin kohdennetusti solubiologian, genetiikan ja biokemian osalta. Lisäksi toteutettiin ensimmäisen kerran tiedekunnan suomenkielisille tutkinto-ohjelmille suunniteltu yhteinen anatomian ja fysiologian perusteet -kurssi.
Tiedekunta kouluttaa erva-alueemme sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa valtakunnallisesti toiseksi eniten lääkäreitä ammatillisen jatkokoulutuksen koulutusohjelmissa. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatilliseen jatkokoulutukseen kuuluvat erikoislääkärikoulutus, erikoishammaslääkärikoulutus sekä yleislääketieteen (YEK) ja erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmat. Ammatillista jatkokoulutusta ohjaavat sosiaali- ja terveysministeriön asetukset ja koulutusohjelmia toteutetaan valtakunnallisesti yhtenevien opetussuunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2021 ammatillisen jatkokoulutuksen koulutusohjelmista valmistui yhteensä 196 henkilöä, joista 155 uutta erikoislääkäriä ja erikoishammaslääkäriä.
Tiedekunnassa toimii yksi yhteinen lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma. Vuonna 2021 tohtoreita valmistui yhteensä 41. Pandemia vaikutti myös tohtoriopintojen käytäntöihin ja esimerkiksi osa väitöstilaisuuksista järjestettiin etäyhteyden avulla.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnan tutkijat vaikuttavat monella tavalla yhteiskunnassa. COVID-19-pandemian jatkuessa he ovat olleet aktiivisesti mukana niin pandemiaa käsittelevissä ajankohtaisohjelmissa kuin lehtiartikkeleissa jakaen tutkimukseen perustuvaa tietoa koronaviruksesta, koronavirustaudin mekanismeista sekä virusta vastaan kehitetyistä rokotteista. Tiedekunnan edustajat ovat aktiivisesti toimineet sote-palvelujärjestelmän toimielimissä ja pyrkineet toiminnallaan vahvistamaan yliopistotason tutkimuksen ja koulutuksen asemaa tulevalla hyvinvointialueella.
Tiedekunta toimii aktiivisesti innovaatioalalla. Keksintöilmoituksia ja patenttihakemuksia on tehty tiiviissä yhteistyössä yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalvelujen kanssa. Tiedekunnan tutkijat ovat aktiivisesti jatkaneet toimintaa kansainvälisessä SPARK-yhteisössä ja tuottavat myös start-up-yrityksiä.
Vuonna 2021 tiedekunnassa tehtiin 22 keksintöilmoitusta ja kolme patenttihakemusta, saatiin neljä uutta Business Finlandin rahoittamaa Research to Business -hanketta sekä perustettiin kolme spin off -yritystä: Fluivia nestebiopsioiden analyysiin, GreenSeq mikrobinäytteiden analyysiin ja StemSight kantasolupohjaiseen sarveiskalvosokeuden parantamiseen.