Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusstrategian mukaan yliopistokeskuksen tavoitteena on tehdä laadukasta, kiinnostavaa ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimusta. Työssä hyödynnetään poikki- ja monitieteellisiä lähestymistapoja ja pyritään saamaan aikaan uusia avauksia. Lisäksi tavoitteena on tarjota tutkijoille vuorovaikutteinen työympäristö. Ympäristöön kuuluvat monitieteiset yliopistot, korkeakouluja, elinkeinojen ja palvelujen kehittäjiä sekä päättäjiä.
Yliopistokeskuksen koulutus painottuu jatkuvan oppimisen palvelujen tarjontaan. Opiskelijat ovat lähes kokonaan työelämässä. Koulutuksessa kohtaavat yliopistojen ja työelämän osaaminen. Koulutusta, erityisesti kasvavaa tutkintokoulutusta, suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä yliopistojen pääkampusten kanssa.
Elokuussa 2021 järjestettiin perinteinen yliopistokeskuspäivän juhlatilaisuus Kalevan navetassa Seinäjoella. Juhlapuhujana oli tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Syyskuussa yliopistokeskus sai vieraakseen eduskunnan sivistysvaliokunnan, jolle esiteltiin yliopistokeskuksen toimintaa. Vierailu järjestettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liiton, Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.
Syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistokeskusten kehittämiseen lisämäärärahan, josta Seinäjoen yliopistokeskuksen osuus on 531 000 €. Rahoituksella vahvistetaan erityisesti eri aloille suuntautuvaa uutta koulutustarjontaa.
Tutkimus
Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnassa tutkimuksella, kehittämistyöllä ja innovaatiotoiminnalla on tärkeä rooli. Vuonna 2021 yliopistokeskuksessa oli yhteensä 22 tutkimusryhmää, joiden toimintaa johti professori tai muu kokenut tutkija. Professuurien rahoitus on kerätty pääosin yrityksiltä, kunnilta, säätiöiltä tai alueen kehittäjäorganisaatioilta. Myös yliopistot ja yliopistokeskus osallistuvat rahoitukseen. Rahoittajia on yli sata. Rahoittajat ja tutkimusryhmät tapaavat säännöllisesti professuurien tukiryhmien kokouksessa. Pandemia-aikana kokoukset on pidetty enimmäkseen tietoverkon välityksellä. Vaikka tietoverkkokokoukset vähensivät hieman vuorovaikutusta, tehtiin myös uusia toiminnallisia avauksia järjestämällä esimerkiksi yhden teollisuudenalan tulevaisuustyöpaja.
Vuoden 2021 aikana työnsä aloittivat Tampereen yliopiston professori Mark van Gils, alanaan terveydenhuollon digitalisaatio, ja Helsingin yliopiston vanhempi tutkija Silvia Gaiani, alanaan yrittäjyys ruokajärjestelmien kestävyysmuutoksessa. Osaltaan he kansainvälistivät tutkimusryhmien toimintaa merkittävästi. Syksyllä aloitettiin Seinäjoen yliopistokeskuksen digitaalisen tiekartan laadinta AKKE-rahoituksella. Lisäksi EAKR-osarahoitteisella NKI-hankkeella (New Knowledge Interface) syvennettiin tietämystä ekosysteemisestä kehittämistyöstä ja samalla rakennettiin uusia ylimaakunnallisia vuorovaikutuksen muotoja pääkampuksille, ensivaiheessa Tampereen korkeakouluyhteisöön.
Tutkimuksen toiminnallinen volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla. Erityisesti EU-rahoitusohjelmien vaihtuminen vaikuttaa toiminnan volyymiin. Tieteellinen julkaisutoiminta kasvoi selvästi. Tähän vaikutti myönteisesti se, että tutkimusryhmien johtajien tehtävät olivat pääosin täytettyjä, joten kokeneita tutkijoita oli työssä ja kirjoittajina.
Koulutus
Seinäjoen yliopistokeskuksen koulutuksen eri muotoja ovat maisteri- ja diplomi-insinöörikoulutukset, opintoväylät kohti yliopistollista tutkintoa, avoin yliopisto sekä täydennyskoulutukset ja seminaarit.
Tampereen yliopiston digitaalisen valmistuksen diplomi-insinöörikoulutus sekä vuonna 2019 käynnistynyt Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus olivat päättymisvaiheessa. Uusina koulutuksina vuonna 2021 käynnistyivät Tampereen yliopiston sosiaalityön maisterikoulutus (16 opiskelijaa) sekä laajennettu kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus (laajennettuna 35 opiskelijaa). Molempiin oli ilahduttavan paljon hakijoita. Jälkimmäiseen, maisterivaiheen koulutukseen, haki yhteensä 260 henkilöä, mikä oli 55 % enemmän kuin aikaisemmin käynnistyneeseen vastaavaan koulutusohjelmaan.
Avoimen yliopiston opiskelijamäärä on edelleen verrattain suuri ja se muodostaa merkittävän osan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnasta. Lisäksi koulutustarjontaan kuuluvat täydennyskoulutus sekä erilaiset seminaarit ja tapahtumat. Niitä tarjottiin verkossa, mutta erityisesti tapahtumat kärsivät pandemia-ajasta.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Seinäjoen yliopistokeskus toimii monimuotoisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tutkimusryhmien toimintaan kuuluvat säännönmukaiset tapaamiset sidosryhmien kanssa. Lisäksi korkeakoulupolitiikan yhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa samana päivänä rehtorikokouksen kanssa. Yhteistyöryhmässä ovat mukana keskeiset sidosryhmät.
Joka vuosi kokeillaan myös vuorovaikutuksen uusia muotoja. Vuonna 2021 kokeiltiin virtuaalista työpajakonseptia kansainvälisenä yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää ruoka-alalle alusta, jossa edistetään eri sidosryhmien yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Taideammattilaiset koronan kourissa -hankkeessa selvitettiin taidealan ammattilaisten työtilannetta ja koulutustarpeita.
Seinäjoen yliopistokeskus oli mukana järjestämässä Framissa lokakuussa pidettyä Vaasan yliopistoseuran ja Vaasan yliopistosäätiön juhlavuoden seminaaria Osaaminen ja osaava työvoima 2030.
Päivälehti Ilkassa vuonna 2019 aloitettu ja Ilkka-Pohjalaisessa jatkettu Puheenvuorojen sarja on vakiintunut viikoittaiseksi. Vuonna 2021 julkaistiin 45 puheenvuoroa. Tutkijat käyttävät kirjoittamismahdollisuutta osana hankkeidensa viestintää. Tekstit julkaistaan aina myös Epanetin blogissa, josta linkkejä jaetaan sosiaalisen median kanavissa.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin kanssa aloitettiin uudenlainen yhteistyö, jossa Kauppakamari järjestää etäyhteyksien kautta tiiviitä tilaisuuksia yliopistokeskuksen professorien puheenvuoroille. Seinäjoen yliopistokeskuksen sosiaalisen median tilejä ylläpidettiin ja kehitettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakuluyhdistyksen kanssa.