Tutkimus
Tiedekunnan kansainvälinen ja korkeatasoinen tutkimustoiminta oli vuonna 2021 aktiivista huolimatta koronapandemiasta ja sen tuomista rajoitteista. Tiedekunnan tutkimus asettuu tunnustetuille vahvuusaloille, jotka ovat fysiikka, materiaalitiede ja ympäristötekniikka sekä automaatio- ja konetekniikka.
Tiedekunnan uudet tutkimushankkeet jakautuivat määrällisesti ja rahoitusvolyymiltaan aiempien vuosien kaltaisesti vahvasti EU:n ja Suomen Akatemian kesken. Muita merkittäviä rahoittajia olivat Business Finland, yritykset ja säätiöt. Ulkoinen tutkimusrahoitus kasvoi edellisestä vuodesta merkittävästi (17 %) ja kasvu jatkuu edelleen. Haasteena on ollut myönnetyn rahoituksen käyttö eli hankkeiden suunnitelmien mukainen toteutus, koska koronapandemia on rajoittanut esimerkiksi uusien tutkijoiden kansainvälistä rekrytointia ja matkustamista.
Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiorahoituksen uusi puiteohjelma Horizon Europe käynnistyi vuonna 2021. Tiedekuntaan on jo saatu ohjelmasta merkittävästi rahoitusta. Tiedekunnassa käynnistyi myös kaksi Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) myöntämää arvostettua Consolidator Grant -hanketta. Tenure track -professori Matti Rissasen ERC-hanke tutkii ilman epäpuhtauksien syntymistä kaupunkiympäristössä ja pyrkii parantamaan päästöjen hallintaa. Helsingin ja Tampereen yliopistossa työskentelevän professori Timo Laaksosen ERC-hanke keskittyy siihen, miten lääkeaine saadaan vapautumaan hallitusti elimistössä valon avulla.
Suomen Akatemian rahoittamia uusia hankkeita käynnistyi tiedekunnassa kymmenkunta. Tiedekunta toimii aktiivisesti kuvantamisen alueella, joka sai Suomen Akatemian myöntämää yliopistojen profilointia vahvistavaa rahoitusta Profi6-kierroksella. Tiedekunnan tutkimuksen keskeisiä toimintoja olivat edelleen Suomen Akatemian rahoittama fotoniikan lippulaiva PREIN (Photonics Research and Innovation) sekä Helsingin yliopiston koordinoima ilmakehätieteiden lippulaiva ACCC (Atmosphere and Climate Competence Center), jossa Tampereen yliopisto on konsortiopartnerina mukana.
Business Finlandin rahoittamat veturiohjelmat ja niiden hankkeet ovat luomassa uusia käytäntöjä yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyölle. Tähän liittyy läheisesti myös Tampere-vetoinen Sustainable Industry X (SIX) -ekosysteemi, jossa yritykset, yliopistot ja VTT pyrkivät tiiviiseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tässä pisimmällä on liikkuviin työkoneisiin liittyvä toiminta, jossa tiedekunta on keskeisessä roolissa.
Tiedekunnan tutkimuksessa keskeisiä ovat laboratorioympäristöt ja tutkimusinfrastruktuurit, joihin liittyen tiedekunta osallistui aktiivisesti Hervannan kampuksen Sähkötalon Research Hub-hankkeen tarvekartoitustyöhön. Tiedekunnan infrastruktuuritiekarttatyön käynnistämisen yhteydessä toteutettiin myös nykytilakartoitus ja kehitettiin infrastruktuurien verkkosivujen näkyvyyttä.
Henkilöstön julkaisuaktiivisuus korkeatasoisten kansainvälisten referee-lehtiartikkelien osalta kasvoi lähes 10 prosenttia verrattuna aiempien vuosien tasoon. Lisäksi julkaisujen avoimessa saatavuudessa tehtiin tiedekunnassa merkittävä parannus, vuosien 2020 ja 2021 julkaisuista yli 80 prosenttia on saatavilla avoimesti.
Koulutus
Tiedekunnan suomenkielisten kandidaattitutkinto-ohjelmien hakijamäärät laskivat keväällä 2021 muutaman prosentin edellisestä vuodesta suunnilleen vuoden 2019 tasolle. Toisaalta esimerkiksi automaatiotekniikan ja diplomi-insinööri (DI) -aineenopettajakoulutuksen hakijamäärät nousivat. Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettava automaatiotekniikan DI-koulutus keräsi ensimmäisellä hakukierroksellaan peräti 105 hakemusta ja nousi suoraan yliopiston toiseksi suosituimmaksi DI-hakukohteeksi. Kansainvälisistä ohjelmista kahteen hakukohteeseen jaettu Science and Engineering -kandidaattiohjelma lähes kaksinkertaisti hakijamääränsä yli 500 hakijaan. Tutkinto-ohjelmien kansalliseen ja kansainväliseen näkyvyyteen ja markkinointiin panostettiin tiedekunnassa edelleen. Tätä työtä on tehty sujuvassa yhteistyössä muiden tiedekuntien sekä yliopiston hakijapalveluiden, markkinoinnin ja viestinnän kanssa.
Syksyllä 2021 aloitettiin selvitykset tekniikan koulutusportfolion uudistamisesta, jotta yliopiston tekniikan koulutus kykenisi säilyttämään vahvan vetovoimansa kansallisten koulutusvastuiden laajentuessa ja kouluttamaan monipuolisia osaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on perustaa uusia tekniikan tutkinto-ohjelmia vuoden 2022 aikana. Lisäksi syksyllä 2021 aloitettiin tekniikan kansainvälisten polkuopintojen suunnittelu yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on perustaa uusi digitaalinen valintaväylä kansainvälisille tekniikan opiskelijoille.
Kone- ja automaatiotekniikan kaksivuotinen opetussuunnitelma valmistui syksyllä. Sen myötä valmistui koko tutkinto-ohjelmavalikoiman vuoteen 2024 jatkuva opetussuunnitelma. Syksyllä 2021 tutkinto-ohjelmien jakaantumista tiedekuntien välillä sujuvoitettiin siirtämällä teknis-taloudelliset tutkinto-ohjelmat (tuotantotalous, tietojohtaminen, Business & Technology, Porin yliopistokeskuksessa toteutettava johtaminen ja tietotekniikka, teknis-taloudellinen tohtoriohjelma) talouden ja johtamisen tiedekuntaan (MAB). Jatkossa ENS-tiedekunnan tutkinto-ohjelmat jakaantuvat teknisiin tieteisiin sekä luonnontieteisiin.
Tiedekunta jatkoi aktiivista toimintaansa kansallisessa tekniikan verkkoyliopistossa FITechissä tarjoamalla sinne kokonaisuuksia muun muassa teollisuusrobotiikan, automaatiotekniikan ja materiaalitekniikan aloilta. Lisäksi syksyllä 2021 aloitetiin laajamittainen FITech-digitalisaatiohanke, jolla varaudutaan tekniikan alan kansalliseen verkko-opetukseen pitkällä tähtäimellä. Hankkeessa kehitetään digiopintokokonaisuuksia useilla aloilla ja viiden tiedekunnan yhteistyönä. ENS-tiedekunnassa kehittämistyö painottuu konetekniikkaan.
Etäopetuksen jatkuminen koko vuoden 2021 ajan sujui pääsääntöisesti hyvin, mutta pitkään jatkunut pandemia on heikentänyt opiskelijoiden hyvinvointia. Tiedekunta osallistui yliopiston tuki- ja ohjauspalveluiden välittämiseen opiskelijoille sekä pyrki olemaan opiskelijoihin aktiivisessa yhteydessä. Esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia tiedekunnan johdon ja kiltayhdyshenkilöiden kanssa jatkettiin. Samalla tiedekunnassa aloitettiin uusia opintojen etenemistä ja valmistumista tukevia toimia kuten kandidaatti- ja diplomitöihin liittyviä pilottihankkeita. Näitä toimia jatketaan aktiivisesti vuonna 2022 samalla toivoen, että pandemia hellittää ja opiskelijoita voidaan taas kohdata lähiopetuksessa kampuksilla.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunta panosti vuoden 2021 aikana strategisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön sekä tutkimuslaitosten että yritysten kanssa. Toinen perättäinen pandemiavuosi asetti edelleen haasteita toteuttaa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyviä hankkeita normaalissa ja totutussa laajuudessa. Tiedekunta teki kuitenkin mittavaa yritysyhteistyötä monenlaisten hankkeiden muodossa. Vaikka viime vuosina yliopistojen ja yritysten yhteistyö on yleisesti kärsinyt koronatilanteesta, aivan viimeaikaiset signaalit osoittavat, että yritysten kunnianhimo suurten tutkimuskysymysten suhteen on uudelleen nousemassa. Tässä Business Finlandin veturihankkeet ovat tärkeässä roolissa. Myös yksittäiset yritykset ovat aktivoituneet tutkimuksellisten hankkeiden osalta.
Yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa rakentuu myös fotoniikan lippulaivan (PREIN) ekosysteemissä, ilmastomuutokseen liittyvän lippulaivan (ACCC) piirissä sekä Tampere Microscopy Centerin toiminnassa. Vaikuttavuudesta kertoo myös Tampereen kaupungin myöntämä teknisen luovuuden palkinto Tampereen yliopistossa kehitetylle Unexmin-sukellusrobotille, jolla voidaan tutkia veden täyttämiä, hylättyjä kaivoksia ja niistä löytyviä arvokkaita mineraaleja. Tällaisia kaivoksia on yksin Euroopassa noin 30 000.
Yliopiston oman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon sai aerosolifysiikan laboratorio. Laboratorio tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikutukset kohdistuvat laajasti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ilmastonmuutoksen hillintään. Tutkimusta tehdään pitkäjänteisesti tiiviissä yhteistyössä kaupunkien ja yritysmaailman kanssa.
Tiedekunta on tehnyt strategisen valinnan toimia aktiivisesti FITech-verkostossa. Tavoitteena on kehittää tekniikan opetusta pitkäjänteisesti yliopistojen välisenä yhteistyönä. FITech-verkosto tarjoaa myös konkreettisen alustan jatkuvalle oppimiselle ja opetuksen digitalisaatiolle. Tiedekunnan osaamiselle on voimakasta kysyntää Tampereen ulkopuolella, mistä muun muassa Porin ja Seinäjoen yliopistokeskusten tutkinto-ohjelmat sekä Itä-Suomen DI-tutkinto-ohjelma (AUDI2X-hanke) ovat esimerkkejä. Työn tukemiseksi tiedekunta panostaa entistä enemmän verkko-opetukseen ja digipedagogiikkaan sekä siirrettävien laboratorioympäristöjen luomiseen.
Tiedekunnassa toimii neljä työelämäprofessoria, jotka omalla toiminnallaan luovat tärkeitä yhteistyösiltoja tutkimuksessa ja koulutuksessa yliopiston ja teollisuusyritysten välille. Esimerkiksi automaatio- ja konetekniikan yksikössä toimiva, digitaaliseen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut työelämäprofessori työskentelee kiinteässä yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten kanssa.
Tiedekunta panosti vuonna 2021 mittavasti omaan sisäiseen ja ulkoiseen viestintäänsä. Tiedekunta pyrkii myös näin huolehtimaan hyvin oman toimintansa vaikuttavuudesta.